Sámi vuoigatvuođalávdegotti II duogáš
Sápmelaččat leat máŋga čuođi jagi leamaš geahnohet ja vuoittahalli bealli dain riidduin mat leat leamaš eatnamiid ja luondduriggodagaid alde. Sápmelaččaid resursavuođđu gáržugođii loahpageahčen 1800-logu ja 1900-logu rájes maiddái lágaid ja duopmocealkagiid bokte.
Ráđđehus nammadii Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš geardde golggotmánus 1980 ja njuolggo duogáš Sámi vuoigatvuođalávdegotti nammadeapmái lei riidu Álttá-Guovdogeainčázádaga buođđunplána oktavuođas. Dát riidu čalmmustuhtii dan vearrivuođa maid stáhta lea dagahan sápmelaččaide eana- ja luondduriggodatvuoigatvuođaid oktavuođas.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui fas geassemánu 1. b. 2001 álbmotrievtti, sámerievtti ja sámepolitihka ovdáneami vuođul. Lávdegotti váldái gullet earret eará:
• Čielggadit sápmelaččaid rievttálaš vuoigatvuođa hálddašit ja geavahit eatnamiid ja čáziid sámi guovlluin Finnmárkku máttabealde, mas riikkaidgaskasaš riekteovdáneapmi deattuhuvvo ja dat ahte ovddiduvvon evttohusat eai rihko Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid.
• Ovddidit evttohusaid dasa mo sápmelaččaide sáhttet sihkkarastojuvvot vejolašvuođat ávkkástallat iežaset guovlluid luondduriggodagaiguin ja mas deasta sámi kultuvrra gáhttemii lea guovddážis, seammás go dohkkehuvvojit daid álbmogiid beroštusat, mat eai leat sámi álbmogat.
• Erenoamáš deaŧalaš lea árvvoštallat boazodoalu areálageavaheami ja vuoigatvuođaid dainna áigumušain ahte ovddidit ceavzilis boazodoalu.
• Kártet iešguđet beroštusaid earuid ja evttohit čovdosiid mat sáhttet váidudit vejolaš riidduid iešguđet geavahanvugiid gaskkas.
• Árvvoštallat evttohusaid rievdadit dahje evttohit ođđa hálddašanortnegiid, lágaid ja mearrádusaid, dás galgá maiddái árvvoštallojuvvot galgá go meahcceláhka biddjojuvvot vuođđun. Lávdegoddi berre maiddái čielggadit eatnamiid ja luondduriggodagaid báikkálaš hálddašeami.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geigii čielggadusas NOU 2007:13 "Den nye sameretten" ja NOU 2007:14 "Samisk ressursbruk og rettssituasjon fra Hedmark til Troms" juovlamánu 3. b. 2007. Sámediggepresideanta Egil Olli oassálasttii čielggadusa geigema oktavuhtii ja su lei maiddái sáhkavuorru. Geigema oktavuođas son dovddahii vuordámuša dasa ahte dál lei Norgga sámerievtti ja sámepolitihka čielggadanbargu ovdáneamen rievttes guvlui.
- Hástalussan lea dál oažžut dakkár mearrádusaid láhkii, mat sihke prinsihpalaččat ja geavatlaččat dohkkehit sámi vuoigatvuođaid eaiggáduššat ja geavahit guoskevaš eatnamiid, ja oassálastit hálddašeapmái, dajai presideanta Egil Olli.
Áigemearri ovddidit gulaskuddancealkámušaid Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadussii loahpai guovvamánus 2009 ja Sámediggi áigu dál konsulteret Ráđđehusa viidáset barggus Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusain. Sámediggi meannudii Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa guovvamánus 2009. Dat mearrádus mii dalle dahkkojuvvui, lea vuođđun dán viidáset bargui.
NOU 2007: 13, "Den nye sameretten" bind A.
NOU 2007: 13, "Den nye sameretten" bind B.
NOU 2007: 14, "Samisk ressursbruk og rettssituasjon fra Hedmark til Troms".
Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohus
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea evttohan golbma stuorra láhkaevttohusa. Dat leat:
• Kártenláhkaaddin - dovdát ovttaskasaid eaiggáduššan- ja geavahanvuoigatvuođaid.
• Konsultašuvdna- ja áššemeannudanláhkaaddin - vuogit dasa mo searvvahit Sámedikki daidda mearrádusaide, mat váikkuhit sámi diliid.
• Eatnamiid ja luondduresurssaid stivren- ja hálddašanláhkaaddin - sámi oassálastin daidda orgánaide, mat stivrejit ja hálddašit daid eatnamiid maid opmodatvuoigatvuođa Statskog dál hálddaša.
Dasa lassin evttoha Sámi vuoigatvuođalávdegoddi rievdadit plána- ja huksenlága, luonddugáhttenlága, minerálalága ja boazodoallolága. Dan maŋŋá leat boahtán ođđa plána- ja huksenláhka ja ođđa luonddušláddjivuođaláhka mat doahttalit Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusaid.
Sámedikki prinsihpat viidáset bargui
Sámediggi lea bidjan čuovvovaš prinsihpaid vuođđun viidáset bargui Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusain. Ođđa láhkaaddin ferte ollislaččat sihkkarastit:
• Sámi vuoigatvuođaid duohta dohkkeheami.
• Daid vuoigatvuođaid kártema, mat maiddái sihkkarastet oktasaš sámi vuoigatvuođaid.
• Dakkár riektegova, mii lea dásseárvosaš miehtá árbevirolaš sámi guovllu ja mii sihkkarastá duohta ovttaláhkásašvuođa majoritehta ja minoritehta gaskkas, ja iešguđet sámi guovlluid gaskkas.
Eavttut viidáset bargui
Váldoeaktun lágaid ja doaibmabijuid hábmema oktavuođas maiguin sihkkarastit sápmelaččaide eana- ja resursavuoigatvuođaid lea álbmotriekti. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea guorahallan viehka viidát álgoálbmotrievtti. Dattetge gávdnojit muhtun árvvoštallamat ja konklušuvnnat mat eai leat dievaslaččat ja muhtun oktavuođain maid boastut. Danne leat lávdegotti evttohusa muhtun oasit váddásat.
Álbmotriekti lea rámman daid árvvoštallamiidda ja evttohusaide, mat ovddiduvvojit. Álbmotriekti doaibmá maiddái gaskaoapmin vuostálasvuođaid váidudeapmái ja čorgadis ja lobálaš riektediliide.
Álbmotrievttálaš rámmaid oanehis čoahkkáigeassu:
• Stáhta lea geatnegahttojuvvon suodjalit dakkár sisabahkkemiid vuostá, mat sáhttet vaháguhttit sámi kultuvrra vuođđoeavttuid.
o Árvvoštallama oktavuođas sáhttet go sisabahkkemat vaháguhttit sámi kultuvrra, galget ovddeš ja plánejuvvon sisabahkkemiid váikkuhusat váldojuvvot ovdan.
o Dakkár doaibmabijuid árvvoštallama oktavuođas, mat sáhttet gáržžidit kulturdoaibmama, galgá deasta sámi kultuvrii deattuhuvvot.
o Ealáhusat eai dárbbaš leat kulturvuđot jos galget suodjaluvvot.
• Stáhta geatnegahttojuvvo, go lea dárbu, álggahit positiiva doaibmabijuid álgoálbmoga kultursuodjaleami ja ovdáneami dihte.
• Stáhta lea geatnegahttojuvvon duohtavuođas dohkkehit álgoálbmogiid eana- ja resursavuoigatvuođaid.
o Guhkes áiggi kártenproseassa guovlluin gos leat sámi oktasaš ja ovttaskas eana- ja resursavuoigatvuođat ii leat iešalddis doarvái duohta ja geavatlaš eaiggát- ja geavahanvuoigatvuođaid dohkkeheapmái.
o Álbmotriekti addá buoret vejolašvuođa go Norgga riekteregelat dohkkehit sámi geavahusa dakkár vuogádahkan mii duddjo vuoigatvuođaid, ná lea erenoamážit oktasaš eaiggát- ja geavahanvuoigatvuođaid oktavuođas.
• Vuoigatvuohta iešmearrideapmái, searvamii ja konsultašuvnnaide leat iehčanas vuoigatvuođat, mat leat mearriduvvon sierranas riikkaidgaskasaš riekteinstrumeanttain. Dát vuoigatvuođat sáhttet dattetge leat latnalasat, sorjavaččat das man deaŧalaččat guoskevaš áššit leat sámi álbmogii.
o Sápmelaččain lea iešmearridanvuoigatvuohta. Iešmearridanvuoigatvuohta lea oktasaš vuoigatvuohta.
o Sápmelaččain lea searvan- ja konsultašuvdnavuoigatvuohta iežaset vuoruhemiid oktavuođas earret eará go lea sáhka árbevirolaš eatnamiin.
Álbmotčoahkkimat
Viidáset barggus Sámi vuoigatvuođalávdegotti II evttohusain lea deaŧalaš ahte Sámedikkis lea viiddis máhttu dili birra nugo dat odne lea, ja ahte Sámediggi diehtá makkár oainnut olbmuin leat boahtteáiggi čovdosiid ektui. Danne leatge lágiduvvon álbmotčoahkkimat sámi guovlluin mátta bealde Finnmárkku.
Sámedikki presideanta Egil Olli deattuha ahte buot árvalusat mat leat boahtán ovdan álbmotčoahkkimiin, váldojuvvojit mielde viidáset bargui, ja ahte Sámediggi maiddái maŋŋá álbmotčoahkkimiid lea gearggus váldit vuostá árvalusaid.
Háliidii olbmuin rávvagiid
Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa árvvoštallan
Evttohus kártenláhkaaddima birra lea buorre. Evttohussii ahte kárten galgá čađahuvvot dušše norgga rievtti ektui ja dainna eavttuin ahte norgga riekti ollásit dávistivččii riikkaidgaskasaš riektái, lea váttis guorrasit. Lágas galgá čielgasit boahtit ovdan ahte maiddái sámiid oktasaš vuoigatvuođat galget čielggaduvvot. Šielbmá das mii galgá čielggaduvvot, ferte maiddái leat vuollegaš, ja seamma guoská vejolašvuođaide fas váldit ovdan riektefámolaš áššiid duopmostuolu meannudeapmái.
Evttohus konsultašuvdna- ja áššemeannudanláhkaaddima birra lea buorre. Konsultašuvnnat ovttas iešmearridanvuoigatvuođain doibmet čiehkajuolgin riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievttis. Sierra láhkaaddin mii čađaha konsultašuvdnageatnegasvuođaid váikkuha dan ahte sihke hálddašangeavat ja ollu lágat dávistivčče álgoálbmotriektái.
Eatnamiid ja resurssaid stivren- ja hálddašanláhkaaddin ferte sihke prinsihpalaččat ja duohtavuođas dohkkehit sámiid oktasaš ja ovttaskas eana- ja resursavuoigatvuođaid. Dat ferte maiddái fuolahit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja searvanvuoigatvuođa. Sámi vuoigatvuođalávdegotti eanetlogu evttohus (hålogalánddaláhka/allmennet) ja unnitlogu nubbi evttohus (ođastuvvon Statskog) eai fuolat dáid beliid.
Eatnamiid stivren- ja hálddašanláhkaaddimis mas dovddastuvvo ja dohkkehuvvo ahte gávdnojit oktasaš ja ovttaskas sámi vuoigatvuođat, lea sihke eanaeaiggát hápmásaš orgána ja orgána mii čađaha almmolašrievttálaš válddi identifiserekeahtes eaiggádiid bealis ja geavahanrievtti oamasteddjiid beales. Dán lágan láhkaaddima bokte ferte danne sámiide sihkkarastojuvvot sihke eanaeaiggátposišuvdna ja iešmearridanposišuvdna. Dát sáhttá dahkkojuvvot oktasašhálddašanortnegiid bokte ovttas eará álbmotválljen orgánaiguin.