Riikkačoahkkin ja guossit!
Sámedikki bealis giittán bovdejumi ovddas! Maŋŋá vahku Sámedikkis, gos mii leat meannudan ollu deaŧalaš áššiid, earret eará minerálaplánaveahki, plánaveahki sámi kultuvrra, ealáhusovddideami ja servodateallima sihkkarastimii ja boazoguohtonkonvenšuvnna, de lea mus buorre dovdu boahtit deike Geassesullo hotellii Hilssáin ja NBRa riikkačoahkkimii.
Muinna lea ollu dáhpáhuvvan maŋimus riikkačoahkkima rájes. Mannan jagi dán muttus áiggi válljejuvvojin NBRa stivrii bargat boazodoalloáššiiguin. Seamma čavčča válljejuvvojin Sámediggái ja ožžon saji sámediggeráđđái, ja danne válljejin geassádit stivrras dan stuorra bargohivvodaga geažil mii dalle livččii šaddat munnje. Nu ahte mu doaibmaáigi stivrras šattai oanehaš. Muhto mun beasan beaivválaččat bargat boazodoalloáššiiguin dakko bokte ahte mus earret eará lea ovddasvástádus boazodoalloáššiin ráđis.
Maŋimus jagi lean mun bargan ollu boazodoalloáššiiguin Sámedikkis. Dovddan bures ovddežis daid hástalusaid, mat boazodoalus leat sihke dan ektui ahte sihkkarastit boazodoalloareálaid ja ahte bisuhit dakkár ceavzilis ja nana boazodoalu, mas leat ovdánanvejolašvuođat. Ja mun lean máŋgii vásihan stuorra fuolastuvvama boazodoalu bealis; stuorra sisabahkkemiid boazodoalloguovlluide ja boranávdepolitihka go galgá namuhit muhtun áššiid. Dát sáhttá dagahit stuorra psyhkalaš noađi ovttaskas boazodoallái.
Mu mielas leat duođalaččat dat olmmošlaš noađit maid boazodoallit vásihit ollu massimiid geažil - ja áitagat ahte eanet boazodoalloareálat massojuvvojit, stuorra boazomassimat boranávddiid geažil ja eará vuorddekeahtes massimat.
Go bargá dákkár hástalusaiguin, de lea deaŧalaš maiddá bargat ealáhusa psyko-sosiála birrasa buoridemiin. Dan oktavuođas mii fertet fuolahit olbmuid. Danne lean álggahan barggu SÁNAGin (sámi našuvnnalaš gealboguovddáš psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemiin) fágaásahussan, oahppan dihte eanet dáid áššiid birra, ja árvvoštallan dihte dohkálaš doaibmabijuid mat veahkehivčče eastadit psyhkalaš nođiid ja fuolahit olbmuid psyhkalaš dearvvašvuođa.
Dál sihke oainnán ja vásihan ahte lea vejolaš buoridit boazodoalu dili, daid váikkuhanvejolašvuođaiguin mat Sámedikkis leat. Sámediggi lea Norgga bealde sámi álbmoga áidna ovddasteaddji álbmotválljen orgána ja dat sajádat geatnegahttá bargat sámi álbmogii buorrin.
Dan dahká Sámediggi go hábme politihka, go konsultere stáhta eiseválddiid ja go váikkuha láhkaaddima ja hálddašeami. Sámediggi lea mielde bidjamin eavttuid ja láidestusaid buot surggiin mat gusket sámi álbmogii ja servodahkii. NBR sáhttá geavahit Sámedikki buot deaŧalaš áššiid konsulteremiin, ja mun ávžžuhan NBRa geavahit Sámedikki.
Vaikke vel Sámediggi gehččojuvvo ge ráđđeaddi orgánan - ja vásiha muhtumin vuoittahallama - de ii dárbbaš eahpidit ge ahte Sámedikkis lea váikkuhanfápmu. Dál lea oččoduvvomin Sámediggái ain nannoset rolla sámiid álbmotválljen orgánan. Lean sihke rámiin ja ilus go mis lea dakkár orgána, go dieđán ahte buolvvat min ovdal lea rahčan dan ollašuhttit.
Dasa lassin ahte lean dáppe čuovvut digaštallamiid ja gullat mii NBRii lea deaŧalaš, de háliidan geavahit dán dilálašvuođa muitalit veaháš Sámedikki politihkalaš višuvnnaid birra boazodoalu várás, vai dii diehtibehtet Sámedikki oainnu dain áššiin main lea stuorra mearkkašupmi didjiide.
Sámediggi gal diehtá čielgasit ahte konkrehta doaibmabijut galget čuovvut višuvnnaid, ja dat ferte dahkkojuvvot gulahaladettiin ja ovttasráđiid boazodoaluin. Ii leat ávki politihkket jus politihkka ii čuovo sámi álbmoga dáhtu. Seammás dieđán man hástaleaddji ja gáibideaddji dat lea. Sámi álbmogis eai leat ovttalágan oainnut ja dáhtut.
Movt de háliida Sámediggeráđđi čoavdit dán hástalusa.
-Vuosttažettiin ovttasdoaibmama ja ovttasbarggu bokte boazodoaluin. Sámediggi háliida ovttasbargat NBR:in áššiin mat leat deaŧalaččat boazodollui. Ja danne leimmet mii bivdán čoahkkima NBR:in gos mii sávaimet ovttasbarggu.
Sámediggeráđi sávaldat ain juo lea čielggas; mii háliidit ovttasbarggu. Mun in dušše jáhke muhto mun maiddái dieđán ahte ovttasbargu lea deaŧalaš jos galggaš joavdat dobbelii. Jos sávaldat lea - de lea Sámediggeráđđi gearggus gulahallat dinguin movt dán ovttasbarggu galggašii čađahit.
Jos galggaš oažžut čađahuvvot daid hástalusaid mat leat boazodoalus, de lea áigi láddan hukset oktavuođaid organisašuvnnaiguin ja politihkkariiguin - sihke Sámedikkis ja Stuorradikkis ja oažžut sin maiddái bealuštit boazodoalloáššiid.
Boazodoalus lea dál dat ovdamunni go ollu nuorat váldet oahpu, geavahehpet sin gelbbolašvuođa. Jos dan nagodehpet, de lea vejolašvuohta lihkostuvvat ollu buorebut. Boazodoallu lea sorjavaš nana ja árjjalaš nuorain geat leat oidnosis, ja váldet ovddasvástádusa.
Sámediggeráđis lea boazodoallopolitihkalaš višuvdna kultuvrra ja árbevieruid vuođul, ja dasto dan dárbbu ja daid áššečuolmmaid vuođul mat leat hui deaŧalaččat boazodoalu birgejupmái deaŧalaš ealáhussan ja kultuvran. Sámediggeráđi bajimuš boazodoallopolitihkalaš barggu mihttomearrin lea váikkuhit dan ahte boazodoallu bisošii nana ceavzilis sámi ealáhussan, ja suodjalit ja sihkkarastit boazodoalu kultuvrra, giela, boares vieruid ja árbejuvvon vuoigatvuođaid deaŧalaš beallin hálddašeami ja láhkaaddima siskkobealde.
Movt min mielas sáhtášii juksat dán mihttomeari.
Vuosttažettiin áiggun mun deattuhit ahte boazodoalloriekti lea vuođđuduvvon oktasaš sámi vuoigatvuhtii mii lea árbejuvvon sohkabuolvvas nubbái, ja mas galgá leat ávki boahttevaš sohkabuolvvaide. Dat lea maiddái nu dohkkehuvvon, ja dasa sáhttá maiddái viežžat doarjaga riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievttis.
Dat mearkkaša dan ahte Sámediggi iežas politihkas ferte hálddašit dán rievtti ja vuođđudit politihkas dán vuođul. Dát lea váldooassi Sámedikki boazoadoallopolitihkas.
Eanaeaiggáduššanbealit leat vuođđuduvvon oktasaš riektái ja nu fertejit hálddašuvvot dán perspektiivva vuođul, ja dat berrešii leat maiddái boazodoalu beroštupmi. Mun konstateren ahte Sámedikki deaŧalaš rolla dán oktavuođas lea bearráigeahččat dáid vuoigatvuođaid.
Dát mearkkaša dan ahte Sámediggi bargá ja joatká bargat oktasaš sámi eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ovddas gos sámiin leat boaresvirot vuoigatvuođat dan vuođul go sámit dološ áiggiid rájes leat geavahan eatnama. Dat mearkkaša dan ahte Sámediggeráđđi áigu nannosit bargat dáid areálaid suodjalemiin - vai boazodoalu sáhtášii bisuhuvvot ja ovdánit.
Dán bargá Sámediggi iežas bargofealtta vuođul mat leat čuovvovaččat:
•- Proseassat sámi vuoigatvuođalávdegotti I ja II vuođul
•- Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ja mieldemearridanvuoigatvuohta
•- Areálapolitihka hábmen - mun čujuhan dán oktavuođas Sámediggeráđi biras- ja areáladieđáhussii.
•- Sámedikki plánaveahkki sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa sihkkarastimii plánaide plána- ja huksenlága plánaoasi mielde (mii mearriduvvui Sámedikkis dán vahkus)
•- Sámedikki minerálaveahkki minerálaresurssaid iskkadeapmái ja doibmii (mii mearriduvvui Sámedikkis dán vahkus)
•- Sámediggeráđi dieđáhus sámi boazodoalu birra
•- Konsultašuvnnat
•- Suodjalanproseassat
•- Energiijapolitihkka
•- Ealáhuspolitihkka
•- Boraspirepolitihkka
•- Sámedikki guhkes áiggi barggu bokte riikkaidgaskasaš álgoálbmotrivttiin, ja dan máhtu ja fierpmádaga bokte mii lea gártaduvvon dán oktavuođas.
•- Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid láhčima siskkobealde sámi álbmoga várás. Dasa gullá maiddái psykalaš dearvvašvuohta.
Mun soaittán leat vajálduhttán dás muhtun bargofealtta, muhto nugo oaidnibehtet de lea mis viehka viiddis ja ivdnás bargofealta.
Loahpas háliidan giitit NBR stivrra buori ovttasbarggu ovddas vássán jagis, ja go fas lea bovden ovttasdoaibmat ja ovttasbargat daid ollu ja deaŧalaš boazodoalloáššiiguin.
Sámedikki ja iežan bealis sávan didjiide lihku riikačoahkkimiin ja erenoamážit válggaiguin ihttin!
Giittán beroštumis!