Buorit olbmot,
Stáhtaneahtta lea mu bovden doallat sáhkavuoru energiija ovddideami birra Davvikalohtas, álgoálbmoga vejolašvuođat ja hástalusat. Vuos áiggun giitit go lean bovdejuvvon dán gelddolaš konferánsii dakkár fáttáin mii lea dehálaš midjiide buohkaide; energiija.
Mu sáhkavuorus leat golbma dehálaš beali; álgoálbmogiid vuoigatvuođat, dálkkádathástalusat ja ođasmuvvi energiija. Eanaš mu sáhkavuorru lea daid čuolbmačilgehusaid birra mat čatnasit dán golmma fáddái go dat galget váldojuvvot mielde boahtteáiggi strategiijii. Dakkár strategiija mii galgá leat ceavzil, muhto maiddái mas lea olmmošlaš bealli, dás maiddái sápmelaččaid árvvusatnin.
Várra ehpet leat buohkat ovttaoaivilis muinna buot das maid mun dajan, muhto mun lea sámediggepresideanta vuosttažettiin sápmelaččaid ja min álbmotválljen orgána, Sámedikki, ságadoalli ja dan vuođul mun hálan. Dat lea dakkár oaidnu mii vuolgá min historjjás ja dan riikkaidgaskasaš lihkadusas, masa sáhttá dadjat ahte ođđaáiggi álgoálbmogat gullet.
Álgoálbmogiid vuoigatvuođat
Muhto vuos álggán álgguin. Lea duođaštuvvon ahte sápmelaččat leat duháhiid jagiid ássan davviriikkain ja Ruoššas, eanaš davviguovlluin. Sápmelaččat ledje dáppe ovdalgo stáhtat ásahuvvojedje, ja nu lea sis álgoálbmot-stáhtus riikkaidgaskasaš álbmotrievtti mielde. Sápmelaččat suodjaluvvojit maiddái minoritehtan ON konvenšuvnna mielde siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra.
Norgga stáhta lea dohkkehan stáhtusa álgoálbmogin earret eará dohkkehemiin ILO-konvenšuvnna nr.169 álgoálbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain. Konvenšuvnnas leat riektenjuolggadusat maid stáhta eiseválddit fertejit čuovvut. Geađgejuolgin ILO-konvenšuvnnas lea stáhta geatnegasvuohta konsulteret álgoálbmogiid dakkár áššiin main sáhttá leat njuolgga mearkkašupmi sidjiide. Dát geatnegasvuohta gullá buot stáhta eiseválddiide ja sáhttá guoskat iešguđetlágan áššiide, nu go lágaide, láhkaásahusaide ja eaŋkilmearrádusaide.
Vái sihkkarastojuvvo ahte konsultašuvdnageatnegasvuohta čađahuvvo dohkálaččat, de dagai Ráđđehus ja Sámediggi 2005:s šiehtadusa prosedyraid hárrái mii galggai leat vuođđun konsultašuvnnaide. Dát prosedyrat leat dohkkehuvvon gonagaslaš resolušuvnnain. Konsultašuvnnaid ulbmil lea ahte šiehtadallamat galget čađahuvvot dainna luohttámušain ahte juksat ovttamielalašvuođa evttohuvvon áššiin.
NČE bargamušat ja mearrádusat gullet konsultašuvdaprosedyraide. Lea maiddái dahkkojuvvon sierra dievaslaš šiehtadus konsultašuvnnaid čađaheami birra energiijaáššiin gaskal NČE ja Sámedikki.
Mii de lea Sámedikki áigumuš konsultašuvnnaiguin? Mii háliidit, nu mo ortnega ulbmil dadjá, juksat ovttamielalašvuođa plánejuvvon doaibmabijuid hárrái. Ovttamielalašvuohta dakkár čovdosiiguin mat fuolahit sámi kultuvrra ja ovdáneami vuođu. Vuođđun dakkár ovttamielalašvuođa ásaheapmái lea ahte bealit dihtet mo nubbi bealli árvvoštallá váikkuhusaid nu go guđe eavttuid sii geavahit ja mo sii deattuhit daid eavttuid. Dán oktavuođas eai leat Sámediggi ja NČE soahpan bargovuogi. NČE:s lea dakkár hálddašankultuvra mas ii leat dáhpin juogadit árvvoštallamiid earáiguin. Dát váttásmahttá dieđusge vejolašvuođa čađahit duohta konsultašuvnnaid maid ulbmil lea čoavdit áššiid. NČE ja Sámediggi leat mielas geahččalit čielggadit dán dili.
Min ovttasbarggus NČE:in mis leat ollu lossa ja dehálaš áššit. Earret eará buot dat plánejuvvon 420 kilovolta-linját Ofuohtas davásguvlui Hámmárfestii ja vejolaš guhkideamit Vuonnabahtii ja viidáseappot Supmii dasa dan nu gohčoduvvon
"Arctic Circle":ii. Lassin bohtet uhcit fápmolinját ja bieggafápmo- ja johkafápmoohcamat sámis. Dáin áššiin leat stuorra hástalusat Sámediggái kapasitehta dáfus, maid Oljo- ja energiijadepartemeanta dán rádjai ii leat mieđihan addit ekonomalaš resurssaid Sámediggái. Dat mielddisbuktá ahte mearrádusproseassat váldet guhkit áiggi.
Dálkkádathástalusat
Dálkkádathástalusat gusket midjiide buohkaide. Ii dárbbaš oppa eahpidit ge ahte eanaspábba lieggana olbmuid doaimmaid geažil ja ahte das leat stuorra váikkuhusat jus eat nagot bissehit dakkár ovdáneami. Vaikke vel doaibmabijuid áigumuš lea dustet máilmmiviidosaš hástalusaid, de mii fertet maiddái árvvoštallat leat go báikkálaš váikkuhusat dohkálaččat ja vuoiggalaččat. Dávjá ferte doaibmabijuid muddet nu ahte negatiiva váikkuhusat oktiibuot šaddet nu uhcit go vejolaš, seammás go doaibmabiju mihttomearri ollašuhttojuvvo. Dasa gáibiduvvo ahte shike eiseválddit ja sii geat galget čađahit doaibmabijuid, nagodit jurddašit riikka dásis ii ge regiovnna dásis. Dás jurddašan bieggamilluid birra, masa mun máhcan maŋŋeleppos.
Danne lea ge paradoksa ahte álgoálbmotguovllut, man oktavuođas lea stuorra ovttamielalašvuohta das ahte dáidda guovlluide čuhcet dálkkádatrievdama váikkuhusat buot ovddimusat, leat dat guovllut mat orrot fertemin gierdat stuorámus nođiid váidudan doaibmabijuin. Álgoálbmogat davvin, dás maiddái sápmelaččat, fertejit gillát eanaspáppa liegganeami, muhto vurdojuvvo maiddái ahte sii láhčet areálaid vai mii sáhttit gazzat dán garra dálkasa.
Sámediggeráđđi lea positiiva dasa ahte ruoná energiija ovddiduvvo go dat veahke unnidit CO2 luoitimiid. Muhto seammás fertet geahččalit eastadit dan ahte dat bilida sámi kultuvrra luondduvuođu. Sámi kultuvra ii birge luondduvuođu haga.
Muolkkuin Hámmárfeastta olggobealde lea gássafápmorusttet okta dain rusttegiin riikkas mii luoitá eanemus CO2 dábálaš doaimmas, seammás go leat leamaš liige luoitimat álgomuttus. Stáhtaneahtta pláne bidjat fápmolinjáid Romssa ja Oarje-Finnmárkku čađa vai sáhttá fállat el-fámu gássafámu sajis energiijagáldun. Stáhtaneahtta muitala ahte fápmolinnjá Báhccavuotna - Hámmárfeasta sihke ovddida 2. muttu Muolkkáin ja uhcida CO2 luoitimiid 870 000 tonnain jahkái Muolkkáid 1. ja 2. ceahkis, ja Goliat oktavuođas.
Mu mielas dat lea buorre. Muhto dalle galgá mis maid leat dat sihkarvuohta ahte dakkár elektrifiseren Muolkkáin ja Goliatas duođaid dáhpáhuvvá.
Muolkkáid ja Goliata elektrifiseren ja maŋŋá vejolaččat oljo- ja gássarusttegat Nuorta-Finnmárkkus, ja fápmofálaldat ruvkeindustriijii, gáibida ahte ođđa 420 kilovoltasaš linját biddjojuvvojit sámi guovlluid čađa. Dán dálkkádatdoaibmabiju váikkuhusat leat dalle ahte huksejuvvojit fápmolinját mat gusket 40 orohahkii Romssas ja Finnmárkkus. Dát leat issoras stuorra sisabahkkemat sámi guovlluide ja vejolaččat issoras stuorra negatiiva váikkuhus sámi kultuvrii.
Mun ádden bures dan ákka ahte fápmolinnjá Ofuohtas Hámmárfestii, Báhccavuona bokte, nannešii fápmolágidansihkarvuođa Romssas ja Finnmárkkus. Dattetge in áiggo badjelgeahččat dáid váikkuhusaid mat linjás leat sámi kultuvrii ja dáid váikkuhusaid mat das ahte váldá áiggi čielggadit buot beliid áššis. Mus leat vuordámušat konsultašuvnnaide NČE:in ja loahpas Oljo- ja energiijadepartemeanttain. Nuppiid sániiguin daddjojuvvon: Hámmárfeasttas eai galgga cegget el-rávdnjeskáhpaid dál ja vuorddašit jođđasa. Sáhttá váldit áiggi ovdalgo dat boahtá.
Bieggafápmu
Háliidan čalmmustahttit bieggafámu, vaikke vel ii dan láhkai mo industriija ieš dahká. Mun oaivvildan ahte berre árvvoštallat ii go sáhte vuos ávkkástallat daid guovlluiguin gos leat jo huksejuvvon bieggamillut, ovdalgo geahčada dakkár guovlluid gos leat uhccán dahje eai oppa leat ge teknihkalaš rusttegat ovdalis. Seammá go buot eará ealáhus- ja industriijadoaimmaid oktavuođas sámi guovlluin, de ferte árvvoštallat mo areálaid sáhttá earaláhkai geavahit ja guđe váikkuhusat doaibmabijuin šaddet oktiibuot.
Ođđa industriija ja energiija oktavuođas lea mu mielas Syd Varanger Gruve AS jurdda gelddolaš, ahte geavahit bieggamilluid ruvkkiin. Guovllus leat juo sisabahkkemat ja doppe leat juo geainnut ja el-fápmojođđasat. Dattetge dieđán ahte dat ii uhcit dárbbu fápmolinjáide, go lea dan duohken ahte biegga bossu, muhto sáhtášii várra uhcidit dimenšuvnnaid.
NČE lea ráhkadahttá bieggakártta Norgga várás. Dat čájeha gos riikkas sáhttet leat bieggaresurssat erenoamážit riddoguovlluin. Earret daid guovlluid maid ii sáhte geavahit go dat leat suodjaluvvon, dahje topografiija lea nu ahte šaddá turbuleansa ja jiekŋunriska, dahje ahte dat leat menddo láhka ássanguovlluid ja nu ain, de leat vel dat guovllut maid sáhtášii teknihkalaččat geavahit bieggafápmui. Muhtun analytihkkarat dulkojit bieggakárttaid dainna lágiin ahte 70 % dain bieggaresurssain maiguin sáhttá ávkkástallat, leat Finnmárkkus.
Mun háliidan fuomášuhttit ahte bieggakárta lea vuođđuduvvon guovlluid heivvolašvuođa ja areálaid olámuttu teorehtalaš árvvoštallamii. Finnmárkkus geavahuvvojit areálat juoga masa nu juo dál. Erenoamážit dát guoská boazodollui. Leat maiddái areálat mat leat vuođđun álbmoga kultuvrii ja dan bisuheapmái. Nappo lea areálain dál árvoháhkan ja kulturdoaimmaheapmi. Dasa lassin leat guovllut main leat unnán dahje eai makkárge teknihkalaš lihkahallamat sullii 37 % fylkka areálain. Dán lágan luondduguovllut, erenoamážit stuorra oktilaš guovllut vuonain duoddariidda, leat vátnivuođa resurssat Norggas ja Eurohpas ja leat mávssolaš vuođđun dan girjáivuhtii maid mii galgat addit boahttevaš buolvvaide. Luondduguovllut mat eai leat lihkahallojuvvon leat vátnásat. Das lea árvu. Dan sáhttá maiddái atnit árvvus. Jos mii čehpošeimmet de oainnášedje eambbosat ahte min eallinguovllut eai leat dušše rahpasat earáide muhto dat maiddái váldojuvvojit geavahussii hálbbes resursan. Bieggafápmorusttegiiguin áŋgiruššan viidát lea várra maiddái oanehis áiggi industriijapolitihkka vejolašvuođain vuovdit teknologiija, danne dat vuođđuduvvá areálaide resursan, resursa mii liikká lea vánis máilmmis.
Birasvuođđudus Zero, maid elfápmosearvvit leat ásahan, dadjá ahte Davvi-Norggas leat hui stuorra vejolašvuođat hukset bieggafámu, ja oaivvilda ahte lea realisttalaš hukset bieggafámu mii galgá addit 10 terrawatt-diimmu jahkái. Dadjet maiddái ahte dálkkádatrievdamiiguin dáistaleamis leat dušše ravddamus dáhpáhusat mat leat doarvái offensiivva. Sii čuoččuhit iežaset miessemánu 2010 raporttas ahte dainna bieggafápmoenergiijain maid lea vejolaš hukset Davvi-Norggas sáhttá unnidit CO2 luoitimiid mii vástida ollislaš luoitimiid Norggas oljju ja gássa roggama oktavuođas 2010:s.
De ledje fas dat teorehtalaš mállet. Sáhttá várra buktit dán lágan konklušuvnnaid raporttas mas maiddái daddjojuvvo Finnmárkku birra ahte deháleamos ealáhusat leat guolásteapmi rittuin, eanadoallu ja ruvkedoaibma vuonain ja boazodoallu, eanadoallu ja bivdu duoddaris. Dasa lassin go dás doaŋgges vugiin válddahallojuvvojit guovllut ja resursageavaheapmi Finnmárkkus, de sáhttán muitalit Zeroi ahte vuođđoealáhusaid oassi lea dušše 6,8 % barggolašvuođas 2004:s, go fas bálvalusealáhusaid oassi lea 30 % ja almmolaš sektovrra oassi lea badjelaš 40 % barggolašvuođas.
Buot bieggafápmoprošeavttaid ferte árvvoštallat dan vuođul makkár buriid dat buktet areálaid vuođul maid váldet, sihke hámi ja viidodaga dáfus.
Kjeller Vindteknikk lea ráhkadan raportta maid Sámediggi lea bivdán. Raporta lea kvantitatiivvalaš buohtastahttin bieggafápmohuksema vejolašvuođas ja makkár váikkuhusaid guoskevaš prošeavttat Finnmárkkus ja Rogalánddas buvttihit. Iskan lea váldán vuolggasaji konsešuvdnaohccojuvvon, muhto eai gárvvistuvvon prošeavttain dan guovtti fylkkas main lea sullii 1100 megawatt beaktu.
Sihke Finnmárkkus ja Rogalánddas leat stuorra areálat ja buorit bieggadilit ja ollu bieggafápmoprošeavttat. Dáláš bieggafápmoprošeavttat dán guovtti fylkkas buktet sierralágan váikkuhusaid sámi beroštusaide, maiddái boazodollui, ja dasto lihkahalakeahtes guovlluide ja astoáiggeberoštusaide. Muđui leat unnit erohusat bieggafápmohuksema váikkuhusain dán guovtti fylkkas.
Raporttas daddjojuvvo ahte bieggafápmohuksen ollu eanet go mii dál lea áigeguovdil, šaddá mealgat divraset ja lea váddáseappot čađahit Finnmárkkus go Rogalánddas gaskkaid geažil geavahusguovlluin ja fápmolinjá goluid geažil.
Ieš fápmolinjá huksema oktavuođas lea gáržžes sadji bieggafápmui Finnmárkkus. Dáláš neahtain ja plánejuvvon ođđa neahttakapasitehtain 2015:s ii leat Stáhtaneahta mielas sadji eanet bieggafápmorusttegiidda nuorta bealde Hámmárfeastta go maidda juo lea addojuvvon konsešuvdna[1]. Varanger kraft bieggafápmorusttegis Rákkočearus Bearalvákkis Nuorta-Finnmárkkus lea guovtti dásis huksejumiid geažil neahttakapasitehta dievva.
Stáhtaneahta 420 kilovolt-linjá nannen Skáiddis Vuonnabahtii nuorttas guvlui Finnmárkkus, lea earret eará vuođustuvvon plánejuvvon bieggafápmohuksemiin Nuorta-Finnmárkkus. Ieš dainna neahttahuksemiin Nuorta-Finnmárkkus šaddá kapasitehta dušše bealli das mii lea ohccojuvvon NVE[2]. Ii leat nappo dušše dárbbašmeahttun árvvoštallat eará prošeavttaid go daid mat dál leat boahtán, jagi 2025 rádjai, muhto beali dáin ohcamiin sáhttá hilgut njuolga. Dasa lassin gullá nappo mielde ahte dáid ohcamiid realitehta árvvoštallan lea sorjavaš das ahte ođđa fápmolinjái nuorttas guvlui Skáiddis duođai addojuvvo konsešuvdna.
Bieggafápmoprošeavttaid ekonomiija addá fuones vuođu ruhtadit ođđa fápmolinjáid. Danne go biegga lea nuvttá, de lea bieggafápmorusttega investerengoluin, infrastruktuvrra investerengoluin ja buvttaduvvon fámu árvvus mearkkašupmi prošeavtta ollislaš ekonomiijai. Kjeller Vindteknikk raporttas lea rehkenastojuvvon bieggafámu buvttadangollun sullii 60 evrre kilowatt-diimmu nammii. Dáláš fápmohattiin mii lea 35 evrre lea nappo dárbu oažžut sullii 25 evrre eanet "ruoná árvun" kilowatt-diimmu nammii jos prošeakta galggaš leat gánnáhahtti. Dát vástida ruoná sertifikáhtaid sullii haddái, nu ahte bieggafápmoáŋgiruššan sorjá oktasaš sertifikáhtavuogádagas jos galggaš šaddat gánnihahttin. Oljo- ja energiijadepartemeanttas lea áigumuššan ahte dán lágan márkan galgá váldojuvvot atnui ođđajagimánu 1. b. 2012. Dat mii lea váttis áddet lea dat ahte movt dat ain gánnáhahtekeahtes bieggafápmoprošeavttat galget sáhttit leat mielde ruhtadeamen ođđa fápmolinjáid mii lea eaktun, erenoamážit Nuorta-Finnmárkkus.
Bieggafámu Finnmárkkus ja Romssas ferte fievrridit Eurohpai. Dat lea guhkki ja divrras. Davvi-Norggas lea fápmobadjelbáza dál. Dan ođđa fámu mii buvttaduvvo ferte nappo sáddet eret guovllus. Vurdojuvvo ahte Norga ollislaččat lea elfámu nettofievrrideaddji lagamus boahtteáiggis ja Ruoŧŧa ferte vuhtii váldit iežas stuorra bieggafápmoplánaid. Suopma lea mearridan hukset eanet atomafámu, ja Ruošša fas lea netto fápmofievrrideaddji.
Fámu mii galgá buvttaduvvot Finnmárkkus ja Romssas ferte nappo fievrridit ja neahttakapasitehtas leat hehttehusat máttás guvlui miehtá riikka. Erenoamážit Norlándda čađa, mii de galgá fievrridit dán fámu, mas dasa lassin leat stuorra plánat áŋgiruššat johka- ja bieggafámuin. Ruoŧas leat maiddái hehttehusat. Dasa lassin plánejuvvo bieggafámu huksen Davvi-Eurohpas ja man čuovvu dárbu hukset fápmolinjáid ássanguovddážiidda máddin. Dasto plánejuvvojit ođđa olgoriika kábelat Mátta-Norggas. Dát guovllut leat maiddái heivvolaččat bieggafámu várás go doppe leat bieggaresurssat ja guovllut gos juo leat dahkkojuvvon lihkahallamat.
Fámu Finnmárkkus lea golmma gearddi guhkit mátki fievrridit go ođđa fámu ovdamearkka dihte Rogalánddas. Fievrrideaddji fápmobuvttadeaddji industriija davvin gáibida nappo, min raportta mielde, investeremiid mat leat logemat miljárdda ruvnnu neahtas. Investeremat maid juo gánnitkeahtes bieggafápmobuvttadus buvttiha. Movt dán sáhttá bealuštit?
Nappo leat buorit ákkat cakkadit bieggafápmobealušteddjiid davvin. Ja dalle gahččet maiddái ollu ákkat eret ođđa stuorra fápmogujiid ektui Finnmárkkus. Ja ii leat sihkar ahte dat lea nu negatiivvalaš. Finnmárkku fylkkagielda lea álgán bargat ovdabarggu fylkkaplánaoasis bieggafámu hárrái, ja mun doaivvun ahte doppe leat rehálaččat daid garra gáržžidemiid ektui maid dáláš ja plánejuvvon neahttakapasitehta bidjá bieggafámu huksemii fylkkas.
Loahpahus
Loahpas áiggun mun geardduhit mu váldoulbmila:
•· Stáhtas lea konsultašuvdnageatnegasvuohta sámiid ektui. Erenoamážit energiijaáššiid oktavuođas. Jos konsultašuvnnat galget leat duođalaččat ja duođalaš áigumuš gávdnat čovdosiid, de ferte NVE juogadit iežas gaskaboddosaš árvvoštallamiid ja árvvoštallaneavttuid Sámedikkiin.
•· Oljo- ja energiijadepartemeanta ferte váikkuhit dan ahte Sámediggi oažžu vejolašvuođa meannudit energiijaáššiid, vai álgoálbmotriekti ollašuhttojuvvo ja nu ahte áššemeannudanáigi ii šatta eahpegovttolaš guhkki.
•· Paradoksa lea dat go álgoálbmotguovlluide davvin vuosttažettiin čuhcet dálkkádatrievdamiid váikkuhusat ja jáhkkimis gártet maiddái guoddit stuorámus nođiid go guoská váidudeaddji doaibmabijuide.
•· Birasgáhttenorganisašuvnnat ja birasgáhtteneiseválddit eai sáhte nuppi vuoro dadjat ahte mii fertet árjjalaččat bargat lihkahallanfriija luonddu sihkkarastimiin, ja seammás miehtat dakkár energiijabuvttadeapmái mii mielddis buktá stuorámus luonddulihkahallamiid go goassige seamma luondduguovlluin.
•· Go guoská bieggafápmui, de leat álgán boasttu geažis riikkas. Ieš fápmolinjáneahta huksemiin ge lea gáržžes sadji bieggafápmorusttegiidda Finnmárkkus. Ođđa bieggafámu doalvumis davvin lea guhkes mátki márkanii ja gáibida logemat miljárdda ruvdnosaš investeremiid ođđa neahttakapasitehta ektui davvin máttás guvlui. Dán ii suvdde otnáš bieggafápmoindustriija.
Giittán beroštumis!
[1] Dáláš neahtas lea Stáhtaneahta dieđuid mielde sadji 120-160 megawatt ođđa fápmobuvttadussii nuorta bealde Hámmárfeastta. Plánejuvvon neahttakapasitehta ektui 2015:s lea sadji 160-200 megawatt fápmobuvttadussii. Varanger kraft lea juo ožžon konsešuvnna 40 + 160 megawatt fápmobuvttadussii Rákkočearus Bearalváhki gielddas.
[2] Ođđa linjás Skáiddi-Vuonnabađa gaskka 2025:s lea neahtas kapasitehta 1000-1500 megawatt ođđa fápmobuvttadussii. Bieggafámu 2600 megawatt ohcamat leat boahtán Nuorta Finnmárkkus.