-Sámediggeráđđi háliida ahte sámi mánáin ja nuorain livččii nana sámi identitehta ja gullevašvuohta sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii. Danne evttoha sámediggeráđđi ahte 500.000 ru juolluduvvo sámi duhkorasaide ja mánáidgárddiid pedagogalaš ávdnasiidda, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
Dasa lassin evttoha sámediggeráđđi ahte organisašuvdnadoarjja viiddiduvvo guoskat maiddái riikaviidosaš sámi nuoraidorganisašuvnnaide.
-Deaŧalaš lea ahte sámi nuorat leat mielde ovddideamen min servodaga, ja jagi boaris nuoraidorganisašuvdna Noereh! lea buorre ovdamearka arenan gos sámi nuoraid oainnut, identitehta, giella ja kultuvra sáhttet boahtit ovdan, dadjá Larsen.
Boarrásat
Boarrásiid dilli lea sámediggeráđi nubbi deaŧalaš áŋgiruššansuorgi. Boahtte jagi bušeahttaevttohusas háliida sámediggeráđđi vuoruhit sámi boarrásiid dearvvašvuođa- ja fuolahusfálaldaga. Evttohuvvo ahte Várdobáiki sámi guovddáža prošeakta dohkkehuvvo mii lea oaivvilduvvon boarráset sámiid várás márkasámi gilážiin. Dát doaibmabidju dievasmahttá boarrásiid almmolaš dearvvašvuođa fálaldaga. Dasa lassin háliida ráđđi bisuhit barggu ahte fuolahit lohkan- ja čállinveahki boarráset sámiide sámegiela hálddašanguovllus Finnmárkkus.
Kultuvra
Rikkis kultureallin nanne sámi gullevašvuođa ja identitehta ja váikkuha ealli sámi báikegottiid. Deaivvadansajit giela ja kultuvrra lonuhallamii leat deaŧalaš arenat identitehta ja giela nannemii ja ealáskahttimii. Sámediggeráđđi evttoha lasihit juolludusaid sámi deaivvadansajiide 225.000 ruvnnuin.
Ráđđelahttu Vibeke Larsen dadjá ahte buorre bibliotehkafálaldat lea deaŧalaš sámi álbmogii. Danne evttoha ráđđi ahte juolluduvvo 300.000 ru girje- ja kulturbussii Mátta-Romssas. Busse doaimmaha Romssa fylkagielda ja dat galgá dasa lassin luoikat girjjiid olbmuide, ja gaskkustit sámi kultuvrra Mátta-Romssas.
Sámediggeráđđi evttoha ahte juolluduvvo 300.000 ru riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddážii Guovdageainnus.
-Filbma lea ođđa vuohki, muhto hui beaktilis gaskaoapmi historjjáid muitaleamis. Deaŧalaš lea ahte gaskkusteapmi ja sátta sámi servodaga birra ja sámi servodahkii filmmaid bokte lea vuođđuduvvon dasa ahte sámit ieža bidjet eavttuid, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
Riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddážii juolluduvvo 2,5 miljon ru kulturdepartemeanttas, ja Sámediggeráđđi evttoha addit guovddážii eanet ruđaid doibmii.
Giella
Sámegiella galgá geavahuvvot árjjalaččat ja leat oidnosis almmolaš sajiin. Danne evttoha sámediggeráđđi lasihit juolludusaid giellaprošeavttaide 1 miljon ruvnnuin. Dárbu sámi gielladoaibmabijuide lassána, erenoamážit sámegiela hálddašanguovllus. Sivvan leat earret eará ahte eanet gielddat leat laktojuvvon hálddašanguvlui maŋimuš jagiin. Muhto olbmot leat maiddái šaddan eanet dihtomielalaččat ahte ferte árjjalaččat bargat gielain, maiddái hálddašanguovlluin, jos giella galgá globaliserejuvvojit nie movt maiddái sámi servodat dahká dál. Dasa lassin galget giellaguovddážat evaluerejuvvot. Giellaguovddážiin leat sierralágan hástalusat ja doaibmadássi. Dán váldá sámediggeráđđi duođas, ja dieđiha dál ahte evalueren bidjá vuođu ceahkkálastojuvvon doarjaga árvvoštallamii 2012:s.
Ealáhusat
-Sámediggeráđđi oaidná fuolain movt ollu smávvadálolaččat sámi guovlluin heaittihit doaimmaset. Nan ja ealli servodat girjás ealáhusaiguin lea guovddáš eaktun ássama bisuheapmái sámi guovlluin. Sámediggeráđđi háliida váikkuhit stuorát investeremiid earret eará eanadoalus. Ráđđi evttoha danne vuoruhit doarjaga eanadoalu mašiinnaide ja reaidduide, muitala ráđđelahttu Vibeke Larsen.