I OASSI
1 Ruhtageavaheami ulbmilat
Váldoulbmil lea loktet gelbbolašvuođa ja buoridit fálaldaga sámi álbmogii mánáidgárdde- ja oahpahussurggiin.
2 Gáibádusat ulbmiliid joksamii
Doarjjaortnet galgá váikkuhit:
· ahte eanet sápmelažžat váldet alit oahpu
· ahte eanet pedagogain lea sámegiella ja kulturmáhttu
· ahte sámegiela dilli mánáidgárddin, oahpahusas ja muđui sámi servodagas nannejuvvo
3 Juolludaneavttut
Sámediggi mearrida jahkásaččat ulbmiliid, strategiija ja doaibmabijuid bušeahtastis. Bušeahttamearrádus mearrida doarjjaortnega bajimuš vuoruhemiid. Sámedikki deaŧalaš vuođđoprinsihppan galget leat máŋggabealátvuohta, dásseárvu ja ollislaš perspektiiva.
Stipeandda váldoulbmiljoavkun leat sámegielagat Norggas geat váldet oahpaheaddjioahpu, vuođđo- dahje joatkkaoahpu dahje alit dási sámegielas allaskuvllas dahje universitehtas. Ohcciin gáibiduvvo formálalaš sámegielmáhttu. Giellagáibádusas sáhttá spiehkastit julev- ja lullisámi ohcciid ektui, jus sis lea reálagelbbolašvuohta sámegielas. Sámediggi vuoruha ohcciid, geat váldet oahpu Sámedikki vuoruhan ulbmáluššansurggiin, mat bohtet ovdan jahkásaš almmuhemiin.
Sáhttá ohcat eanemusat 25 000,- ru stipeandda oahpuide mat leat unnimusat 30 oahppočuoggá ja eanemusat 50 000,- ru oahpuide mat leat unnimusat 60 oahppočuoggá. Sáhttá ohcat stipeandda oahppodivadahki, lohkanbadjedivadahki, girjegoluide, mátkkoštan- ja orrungoluide bákkolaš logaldallamiid ja eksameniid oktavuođas ja bálkámassimii. Investeremii ii juolluduvvo doarjja. Stipeanda lea persovnnalaš ja heivehuvvo ohcci ekonomiijai ja stipeandda jáhkkásaš bušeahttii. Váldonjuolggádussan lea ahte stipeanda ii addojuvvo seamma ohppui ja dássái eanet go oktii.
Sámedikki doarjjastivra sáhttá mearridit lassi doarjjaeavttuid. Eavttut galget dávistit ruhtageavaheami ulbmilii.
4 Čuovvoleapmi ja dárkkisteapmi
Sámediggi áigu iskat leat go doarjjaoažžut čađahan daid doaibmabijuid, maidda sii leat ožžon doarjjaruđaid. Sámediggi dieđiha raporterengáibádusaid birra juolludusreivves.
Stipeandaoažžut galget oahppoáiggis sáddet raportta Sámediggái juohke jagi. Dán raporttas galgá oidnot mo ruđat leat geavahuvvon ja mielddusin galgá leat duođaštus oahppoásahusas ahte stipeandaoažžu lea skuvlla oahppi.
Sámedikki raporttaid dárkkisteami vuođđun lea riska- ja mávssolašvuođaárvvoštallan.
5 Árvvoštallan
Doarjjaruđaid deaŧaleamos boađusdárkkástus čađahuvvo árvvoštallamiin. Doarjjaortnegat galget árvvoštallot jeavddalaččat ja galget heivehuvvot iešguđet doarjjaortnegii.
Departemeanta ja doarjjahálddašeaddji galgá bearráigeahččat ahte čađahuvvojit árvvoštallamat vai oaidná leat go doarjjaortnegat bevttolaččat resursageavaheami, organiserema ja mearriduvvon ulbmiliid ektui, geahča Stáhta ekonomiijastivrenmearrádusaid 6.5 kap.
Dásseárvolága 1 a § Plikt til å arbeide for likestilling (geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu), geatnegahttá almmolaš eiseválddiid árjjalaččat ja ulbmillaččat ovddidit dásseárvvu sohkabeliid gaskkas buot servodatsurggiin. Árvvoštallan galgá čilget lea go dahje man muddui lea vealaheapmi ja vejolaš vealaheamit almmáiolbmuid ja nissonolbmuid gaskkas.
II OASSI
6 Almmuheamit
Ortnega galgá almmuhit nu ahte juksá guovdilis ulbmiljoavkku (media, Sámedikki ruovttusiidu). Almmuhusat galget uhcimusat válddahallat doarjjaortnega ulbmila, vuoruhansurggiid, juolludaneavttuid, makkár dieđuid ohcci ferte almmuhit ohcamis ja ohcanáigemeari. Jahkásaš vuoruhansuorggit gelbbolašvuođa loktemis bohtet ovdan almmuhusas.
7 Gáibádusat ohcama sisdollui ja hápmái
Ohcamis galget boahtit ovdan dieđut sámegiel gelbbolašvuođas, jus lea bargosadji ja virgeeaktosoahpamuš, oahpposadjeduođaštus, oahppobáiki, lea go ollesáigge- dahje oasseáiggeoahppu ja dieđut ekonomalaš diliid birra nugo golut oahppo-ja lohkanbadjedivadahki, girjegolut, mátkkoštan- ja orrungolut bákkolaš logaldallamiid ja eksameniid oktavuođas ja bálkámassimii. Ohcamis galgá almmuhit oažžu go bálkká oahppoáiggis, doarjaga almmolaš oadjoortnegiin dahje stipeandda eará sajiin go Stáda loatnakássas. Ohccit geat váldet alit oahpu galget bidjat mielde duođaštusa ahte lea ceavzán vuolit dási. Ohcamis galgá maiddái almmuhit lea go ožžon stipeandda Sámedikkis seamma ohppui ovdal.
Ohcan galgá čállojuvvot sierra ohcanskovvái ja sáddejuvvot ovdal almmuhuvvon ohcanáigemeari.
Ohccis lea dieđihangeatnegasvuohta ja son lea geatnegahtton dieđihit jus gaskalduhttá oahpu.
8 Áššemeannudeapmi ja guoddalusmeannudeapmi
Doarjja addo ohcama vuođul. Sámedikki doarjjastivra sáhttá fápmudit ohcanmeannudemiid Sámedikki hálddáhussii. Juolludanmearrádusat galget leat čálalaččat duođaštuvvon. Juolludus galgá duođaštuvvot juolludusreivviin, mii sáddejuvvo iešguđet doarjjaoažžui. Juolludusreivves galget boahtit ovdan dat gáibádusat, mat bohtet ovdan Stáhta ekonomiijastivrenmearrádusaid čuoggás 6.3.3.
Guoddalusmeannudeapmái gusto guovvamánu 10. b. 1967 mannosaš hálddahusláhka. Eaŋkilmearrádusaid sáhttá guoddalit doarjjastivrii dahje dasa, geasa doarjjastivra lea fápmudan válddi. Jus doarjjastivra ii rievdat álgoálgosaš eaŋkilmearrádusa, de ášši manná Sámedikkeráđđái loahpalaš guoddalusmeannudeapmái.
9 Máksin ja ruovttoluottamáksin
Stipeanda mákso guovtti oasis jus oahppu bistá badjel ovtta lohkanbaji. Jus oahppu bistá ovtta baji máksit stipeandda oktanis.
Jus doarjjaoažžu ii sádde raportta nugo eaktuduvvon juolludusreivves, addá boasttu dieđuid, ii čađat oahpu nugo eaktuduvvon, ohcci lea rihkkon dieđihangeaskku, doarjja ii leat geavahuvvon juolludusa áigumuša mielde, dahje jus lea mákson menddo stuora doarjja, sáhttá Sámediggi gáibidit doarjaga ruovttoluotta máksojuvvot. Jus doarjjaoažžu dakkár oktavuođain ii mávsse ruovttoluotta ruđaid, de sáhttá Sámediggi árvvoštallat rievtti bokte gáibidit dan mii lea báhcán buorrin.
10 Bajimuš dárkkástus
Sámediggi galgá ásahit dohkálaš ja ávkkálaš doarjjahálddašanvuogádaga, mii sihkkarastá rievttes áššemeannudeami dan rájes go ohcan lea joavdan, dassážiigo buot lea mákson. Riska- ja mávssolašvuođaárvvoštallamiid vuođul galgá Sámediggi dárkkistit ahte doarjjahálddašeapmi doaibmá kvalitatiivvalaččat nu go galgá.
Departemeantta ovddasvástádus lea geahččat bearrái ahte Sámedikkis lea doarjjahálddašanvuogádat, mii dávista ekonomiijanjuolggádusaide, ja ahte njuolggádusat čuvvojuvvojit.
Juolludannjuolggádusaid 17. § mielde sáhttá Sámediggi, departemeanta ja Riikkarevišuvdna dárkkistit geavahuvvojit go ruđat eavttuid mielde.