Leavga

Leavgga vuođđojurdda lea vuolgán meavrresgáris ja divttas «Beaivvi bártnit» maid máttasápmelaš Anders Fjellner (1795-1876) lea čállán. Dán divttas govvida Fjellner sápmelaččaid beaivváža bárdnin ja nieidan. Leavgga gierdu govvida beaivváža ja mánu. Beaivvášgierdu lea ruoksat ja mánnogierdu fas alit. Leavggas leat muđui sámi ivnnit; ruoksat, ruoná, fiskes ja alit.

Sámi leavgabeaivvit Norggas

Guovvamánu 6. b.
Sámi álbmotbeaivi. Dát lea vuosttas sámi riikačoahkkima muitun, mii dollojuvvui Troanddimis 1917. Dán beaivvi deaivvadedje sápmelaččat vuosttaš geardde bargan dihte oktasaš áššiiguin riikarájiid rastá.

Njukčamánu 02. b.
Suoma beale Sámedikki vuođđudanbeaivi (1996).

Njukčamánu 25. b.
Márjjabeaivi. Márjja ávuštusbeaivi. Dát lea árbevirolaš sámi mearkabeaivi.

Geassemánu 24. b.
Mihcamárbeaivi. Árbeviroláš sámi mearkabeaivi.

Borgemánu 9. b.
Ovttastuvvan Našuvnnaid riikkaidgaskasaš álgoálbmotbeaivi.

Borgemánu 15. b.
Sáml leavgga dohkkehanbeaivi.

Borgemánu 18. b.
Sámiráđi vuođđudanbeaivi (1956).

Borgemánu 26. b.
Ruoŧa beale Sámedikki vuođđudanbeaivi (1993).

Golggotmánu 9. b.
Norgga beale Sámedikki vuođđudanbeaivi (1989).

Skábmamánu 9. b.
Suoma beale Sámi Parlameantta vuođđudanbeaivi (1973).

Skábmamánu 15. b.
Isak Saba riegádanbeaivi. (riegádan 15.11.1875 Unjárggas)