Historjia

Ovdahistorjá Ovddimus olbmot bohte Davvi-Skandinaviai sullii 11 000 dás ovdal. Ledjego dat sámit vai eai, dan eat dieđe. Muhto maid mii jáhkkit, lea ahte sámi kultuvra čuožžilii ja ahtanušai daid ovddimus olbmuid rájis otnáš beaivvi rádjai olbmuid ja kultuvrra ovttasdoaibmamis. Dainnago sámit leat dat álbmotjoavku mii guhkemusat lea ássan dán guovllus, de Norga lea dohkkehan ILO-soahpamuša nr. 169, ja mieđiha sámiid leat Norgga álgoálbmot. Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša eai leat baicce dohkkehan velá dán soahpamuša. Boarráseamos čállosat Áramus čálalaš gáldu sámiid birra lea jagi 98 m.Kr. manu. Dalle čálii romalaš historihkár Tacitus álbmoga birra man son gohčodii namain fenni. Jagi 550 m.Kr. greikkálaš Prokopius čálii davimus eatnama, Thule, birra. Doppe lei čuoigi álbmot man son gohčodii namain skridfinni. Dát guovttos dušše muitaleigga maid leigga gullan earáin. Muhto go hålogalándalaš oaivámuš Ottar sullii 890 m.Kr. muitala finnaid (sámiid) birra gonagassii Stuorra Alfredii Eŋgelánddas, de son dahká nu iežas vásáhusaid vuođul. Stuorra oassi su dinestusas bođii sámiid vearuheamis, go oaččui náhkiid, dolggiid, fálesdávttiid ja fanastoavaid maid sámit ledje dahkan fállá- ja njuorjjonáhkis. Muđui norralaš sága-muitalusain leat veaháš dieđut sámiid birra. Dain muitaluvvo e.e. gávppašeamis ja vearuheamis, ja man čeahpes fanasduojárat sámit ledje. Álbmotstáhtat hápmašuvvet Gaskaáiggi miehtá sihke Norga, Ruoŧŧa ja Ruošša geahččaledje oažžut háloseaset sámi guovlluid. Gaskkohagaid veahkadat fertii máksit vearu buot njealji váldegoddái oktanaga. Easkka jagi 1751 mearriduvvui Ruoŧa ja Norgga gaskasaš rádjá ollásit, Norgga ja Ruošša gaskasaš rádjá jagi 1826. Norgga ja Suoma gaskka rádjá giddejuvvui jagi 1852 daid sámiid ovdii geain bohccot ledje Suomas dálveguohtumis. Muhtun dutkit oaivvildit dán rádjagiddema dagahan váttisvuođaid leat siva manne Guovdageainnus lei varragolggahus dan jagi, ja muhtumat fas eambbo deattuhit ahte sii guđet bohciidahtte dan, ledje vuoiŋŋalaččat čádjidan olbmot. Siida nuppástuvvá boazodoallun mii nuppástuvvá guolástusbonddiid dállodoallun Sámit elle maiddái gaskaáiggige buotlágan meahcástemiin ja bivdduin, sihke eatnamis ja mearas. Sii ledje searvan máŋgga siidan, ja dain máŋga bearraša dahje bearragotti ovttas háldejedje dihto guovllu. Muhto dađistaga go ealáhusvuođđu hedjonii ja Sápmái bohte eanet ahte eanet vierrásat, de fertejedje vuohkáduvvat ođđa ereliiggán birgenvugiide. Dálgis boazodoallu ja guolástusbonddiid doallu ovdánii. Siidavuogádaga sadjái sámit fertejedje dohkkehit álbmotstáhtaid servodatvuogádaga oktan lágaiguin ja oskkuin mat dan mielde čuvvo. Kristtalašvuohta Sápmái Vuosttamuš girkut huksejuvvojedje Sápmái nu árrat juo go 1100-logus. Muhto sámiid guovdu kristtalaš vuolggahusbargu ii leaktuluvvan ovdalgo máŋga jahkečuođi vel vásse. Dážas dat dáhpáhuvai go báhppa Thomas von Westen šattai Misjonskollegiet-nammasaš ásahusa jođiheaddjin Københámmanis jagi 1714. Son ieš golbmii mátkkoštii Davvi-Norgii. Von Westen oaivvildii ahte sámit berrejit beassat gullat evangeliuma iežaset gillii. Danne fertejit báhpat ja vuolggahussárdnideaddjit oahppat sámegiela, son čuoččuhii. Dán jurdaga mielde lei dehálaš ráhkadahttit sámi giellaoahpaid ja sátnegirjjiid, ja dasto vel jorgalahttit oskuigullevaš čállagiid sámegillii. Dáruiduhttin Kristtalaš jorgalahttinbarggu mielde bohte skuvllat dađistaga Sápmái. Álggos lei maid oahpaheapmi sámegillii, muhto 1800-logu mielde dát dilli nuppástuvai sakka. Jagi 1850 rájis sámit gillájedje garra dáruiduhttinpolitihka, sihke daláš ráđđejeaddji ideologia geažil, mii lei sosialdarwinisma, ja dáža servodaga garra álbmotstáhtalaš rávnnjádagaid geažil. Sámit galge šaddat dárrun ja oahppat dárogiela, sámegiella galggai leat unnit ja unnit anus skuvllas. Jagi 1888 rájis sámegiella ii sáhttán leat earágo kristtalašvuođa oahpahusas veahkkegiellan. Jagi 1902 mannosaš eananvuovdinláhka mearridii ahte dušše Norgga riikkavuložat guđet máhttet dárostit, lohkat ja čállit dárogillii, ja geaid beaivválaš giella lea dárogiella, sáhtte oastit eatnama. Eananopmodagas galggai leat dárogillii namma. Dát láhkačavggalmas sámegiela vuostá ii heaittihuvvon almmolaččat ovdal easkka jagi 1965, muhto dat ii čađahuvvon nu dávjá maŋŋá 2. máilmmisoađi. Skuvlaláhka nuppástuhttojuvvui almmolaččat jagi 1959, nu ahte dan rájis lei fas lohpi geavahit sámegiela oahpahusgiellan. Margarethe Wiig’a áppes mas leat bálddalaš teavsttat sámegillii ja dárogillii almmuhuvvui jagi 1951, ja sámegiela álgoálgi oahpahus álggii veahážiid veahážiid 1967/68 rájis. Sámit organiserejit iežaset Vaikko dáruiduhttindeaddu lei stuoris badjel čuođi jagi, de dattetge ledje ollu sámit guđet vigge vuostálastit dan, sihke davvin ja lulde. Davvin Anders Larsen gulai sin lohkui. Son ilbmadii ”Sagai Muittalægje”-aviissa 1904-1911. Isak Saba šattai vuosttamuš sámi stuorradiggeáirrasin jagi 1906. Lullisámi Daniel Mortensson maid lei aviissa duohken, ”Waren Sardne”, mii ilmmai 1910-1913 ja 1922-1926 áigodagaid. Guovttá Elsa Laula Renbergain soai leigga sámiid vuosttamuš riikkačoahkkima vuolggaheaddjit, mii lágiduvvui Troandimii guovvamánu 6.-9. b. 1917. Dalle juo oččodedje riikkaviidosaš sámi organisašuvnna, muhto dat ii lihkostuvvan ovdal maŋŋá 2. máilmmisoađi, go Norgga boazosápmelaččaid riikasearvi bođii 1948 ja Norgga sámiid riikkasearvi jagi 1968. Sámedikki ásaheapmi Norgga almmolaš politihkka sámiid guovdu nuppástuvai maŋŋá jagi 1945, maiddái dainnago oktasaš jurdagat olmmošárvvus ja unna álbmogiid vuoigatvuođain čuhce stivrejeaddjiide. Sámiid dilli čielggaduvvui, ja sámiid vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra dohkkehuvvui almmolaččat 1960-logus. Muhto dáža bealde divaštallamat eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid birra giivváskedje easkka Álaheai-Guovdageainnu eanu báddadanáigumušaid geažil loahpageahčen 1970-logu. Vuosteháhku báddadeapmái garai nu ollu ahte ráđđehus jagi 1980 fertii nammadit Sámi Vuoigatvuođalávdegotti mii čielggada sámiid riektedili. Lávdegotti barggu geažil bođii e.e. Sámeláhka (1987), mii lea Sámedikki vuođđu. Sámediggi rahppojuvvui vuosttamuš geardde golggotmánu 9. b. 1989. Muhto eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide gullevaš ášši lea ain dálge mearritkeahttá. Suomas sámit ožžo Sámeparlameantta jagi 1973, man sadjái dasto bođii Sámediggi jagi 1996; Ruoŧas sámit ožžo Sámedikki jagi 1993. Ruoššas sámit eai leat velá ožžon dakkár orgána, vaikko sii leat bargan dan badjelii muhtun áiggi juo. Iige leat velá oktasaš davviriikkalaš sámi soahpamušge hábmejuvvon loahpalaččat, ja eai sámit leat velge beassan Davviriikkaid ráđđái lahttun nugo omd. ålándalaččat ja fearsuolulaččat. Dát e.e. čájeha ahte vaikko sámit leat gievrrat dilis dál go ollu álgoálbmogat, de leat ain ollu áššit maid dihte lea dárbu rahčat.