Hedmárkku fylkka davimus guovlluin Norggas ja Kopparberg leanas Ruoŧas, 150-300 km govda avádahkan davás ja nuorttas gitta Guoládatnjárgga nuorttamus guovlluide. Giellaguovlu ii leat oktilis, muhto dan sáhttá juohkit logi giellajovkui maid muhtimat válljejit gohčodit váldosuopmanin. Sámegielas leat máŋga giellajoavkku mat sáhtášedje leat sierranas gielat. Guđa giellajoavkkus leat iežaset čállingielat: anárašsámegielas, davvisámegielas, gieldasámegielas, julevsámegielas, lullisámegielas ja nuortalaš sámegielas. Giellajoavkkuidráját eai čuovo riikkarájáid: julev- ja lullisámegiela hállet Norggas ja Ruoŧas, davvisámegiela hállet Norggas, Ruotas ja Suomas. Eat mii dieđe man ollu olbmot hállet sámegiela. Raportta vuođul Iskkadeapmi sámegiela geavaheami birra árvvoštallo ahte árvvu mielde 23 000 olbmo Norggas hállet sámegiela. Dasa lassin bohtet sámegielagat Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Boarráseamos čállon materiála sámegillii lea listu mas leat 95 sáni ja dajaldaga. Dáid čálii eŋgelas mearraolmmái Stehpen Borroughs 1557:s Guoládatnjárggas. Son lei gopmánan fatnasiin, ja bággehalai orrut moadde mánu Guoládat-sápmelaččaid luhtte. Oktavuohta giellajoavkkuid gaskka Vaikko vel sámegielagat ásset oalle biđgolagaid, erenoamážit lullin ja oarjin, de lea sámegiela guovlu čoahkis nu ahte siidaguoibmesuopmanat juohke sajis leat áddehahtti. Erohusat mat leat dagahan ahte muhtun gielladutkit geavahit namahusa sámegielat eai ge sámegielasuopmanat oidnojit easka go veardida suopmaniid mat geográfalaččat leat guhkkálagaid, omd. davvi sámegiella ja lullisámegiella. Sii eai áddehala gaskaneaset jus eai leat hárjehallan oalle olu. Siidaguoibmesuopmanat nugo omd. julevsámegiella ja davvisámegiella leat lahkalagaid. Erohusat leat erenoamážit substantiivasojaheamis (kasus), vearbasojaheamis (gehčosat ja konstrukšuvnnat). Jienalaččat gal leat oalle ovttalágánat. Oktavuohta davvisámegiela ja julevsámegiela gaskkas sáhttá veardiduvvot dáro- ja ruoŧagielaid gaskka. Davvisámegiella ja lullisámegiella leat guhkkálagaid eret go dáro- ja islánddagielat. Doahpagat giella ja suopman eai leat áibbas čielgasat. Doahpaga sisdollui váikkuhit hui ollu olgguldas áššit, nu go omd. riikkarájit. Sámi giellahistorjá Sáme- ja suomagiela fuolkevuohta lei čielggas juo 1600-logus. 1700-logu loahpageahčen bohcciidii jurdda suoma-ugralaš gielaid siskkáldas fuolkevuođa birra. Dás duohko dat ovdánii, ja 1800-logu gaskkamutto ledje maid jurdagat urálalaš giellabearraša birra oalle čielgasat. Historjjálaš gielladieđasuorggis ođđa jurdagiid mielde čielggai dađistaga teoriija sámegiela álgohistorjjá birra. 1935:s ovdanbuvttii Paavo Ravila teoriija ahte sámegiella ja suomagiella leat vuolgán oktasaš vuođđogielas, árravuođđosuomas. Vaikko nubbi urálalaš gielaid dutki, Bjørn Collinder, (1945, 1954) čuoččuhii ahte lea doarvái dadjat ahte sámegiella lea oarje suoma-ugralaš giella, ja ahte fuolkevuohta suomagielain ii leat nu lahka go Ravila čuoččuhii, danne go oassi ovttaláhkasašvuođas sáhttá čilgejuvvot giellaváikkuhusain. Oktasaš vuođđogiela sánit ja loatnasánit Vuođđogielas leat muhtun bivdo- ja fuolkevuođasánit seilon nugo njuolla, čeahci, mannji ja vivva. Indo-europalašgielain leat muhtun sánit boahtán suoma-ugralaš gielaide. Sámegielas leat dat: čoarvi, čuohti, veažir. Árravuođđosuopma lea váldán loatnasániid baltalaš gielain omd. luossa ja suoldni. Loatna germánalaš gielain sámegillii ja Nuortamearasuomagillii leat leamaš guhká omd. guossi ja láibi. Slavalaš giela sánit leat maid sámegielas nugo báhppa ja báhkin. Sámegielas leat suomagiella ja ruoššagiela luoikkahan muhtun sániid. Duottar lea šaddan riikkaidgaskasaš sátnin, go dát lea luoikkahuvvon ruoššagillii ja ruoššagielas fas eará gielaide, nugo dárogielas tundra. Dálá áiggis riikkaidgaskasaš sánit nugo rádio ja televišuvdna leat sajáiduvvon sámegillii. Dát leat boahtán ja bohtet ain dáro-, ruoŧa- ja suomagiela bokte sámegillii. Vuođđosámegiella árvaluvvo leat ovdánan dáláš suopmaniidda njealji áigodaga čađa. Vuosttaš čállojuvvon gálduin (15-1600-loguin) suopmanjuogadus lei sullii nu mo dál.