Suoma, Ruoŧa ja Norgga beale Sámedikkepresideanttain leat stuorra vuordámušat áššedovdijoavkku evttohussii Davviriikkaid Sámekonvenšuvdnan. - Davviriikkat fertejit leat njunnožis eamiálbmotvuoigatvuođaid dohkkeheamis ja ovddideamis, deattuhit presideanttat. Davviriikkaid sámekonvešuvdna ferte mannat viidáseappot go ILO-konvenšuvnna nr. 19 uhcimusstándárda.
Almmuhan
Kuhmunen, John-Marcus.
Vuosttaš geardde almmuhan 16.11.2005
Suomas beale Sámediggepresideanta ja Sámi Parlamentáralaš Ráđi presideanta, Pekka Aikio, dajai sáhkavuorustis go konvenšuvdna geigejuvvui. – Konvenšuvnna lea áššedovdijoavku ráhkkanahttán ja dat lea ráhkadan konvenšuvdnaevttohusa, mas lea dievaslaš juridihkalaš vuođđu. Juohke čuokkis evttohusas lea bures dárkkkuhuvvon. Nu go mu dovddan dáid láhkadovdiid, de sáhtán maiddái dadjat ahte juohke sátni evttohuvvon teavsttas lea dárkkuhuvvon. Teavstta vuođđun lea maŋimus ovdáneapmi riikkaidgaskasaš ja riikkalaš láhkaaddimis.
-Sámedikkit ja ministarat leat ovttasráđiid nammadan áššedovdijoavkku ja danne dat leat vihkkehallan árvvoštallamiiddiset ja evttohusaideaset sámi ja našunála beroštusaid gaskkas. Danne lea evttohus gaskaneassoahpamuš ja min mielas gal livččii evttohus berren mannat guhkkelebbui máŋgga suorggis, dadjá Ruoŧa beale Sámediggepresideanta, Lars-Andreas Baer.
Dat Áššedovdijoavku, maid Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat ovttasráđiid dáid riikkaid sámedikkiiguin lea nammada, lea rahčan bures sámekonvenšuvnnain. Dat prinsihppa, mii dál lea olahuvvon, ahte lea dássitvuohta beliid gaskkas, mearkkaša ahte ráđđehusat ja daid ámmátolbmot eai sáhte šat máhccat dasa ahte mearridit eará go dan mii boahtá ovdan konvešuvnnas. Proseassa galgá maiddái boahtteáiggis leat sámiid ja ráđđehusaid oktasaš mearrádus.
Norgga beale Sámediggepresideanta, Aili Keskitalo, deattuha ahte lea duhtadeaddjin go dákkár nana fágalaš gelbbolašvuohta lea leamaš čoahkis Áššedovdijoavkkus. - Dat ahte Áššedovdijoavku dál geige ovttajienalaš evttohusa, čájeha ahte bohtosis lea nana fágalaš vuođđu ja čatnaseapmi. Mii háliidit seammás giitit Áššedovdijoavkku rahčamuša ovddas dán viiddes ja dehálaš barggus, dadjá Keskitalo.
Sámedikkit áigot geavahit áiggi dás dohko guorahallat evttohusa iešguđet beliid.
- Mii eaktudit ahte iešguđet stáhtat meannudit ášši johtilit ja duođas dakkár gulaskuddamiin, mii čuovvu davviriikkaid geavada konvenšuvnnaid soahpamuša oktavuođas ja ahte Sámedikkit árjjalaččat oassálastet dán prosessii. Dát mearkkaša ahte Sámedikkit ja stáhtat vuos sohpet konvenšuvdnaevttohusa, mii dasto sáddejuvvo gulaskuddamii, ovdalgo dat sáddejuvvo ruovttoluotta ministariidda, geat sáhttet čállit vuollái maŋŋá go leat soahpan sámediggepresideanttaiguin. Dasto sáddejuvvo ášši parlameanttaide, lea sámediggepresideanttaid loahppajurdda.
-Mii áigut dieđusge váikkuhit positiivvalaččat dasa, loahpahit sámediggepresideanttat.