Dáláš sámi musihkas leat ollu vuogit, muhto eatnašiidda buktá sámi musihkka millii vuosttažettiin juigosa. Sámi musihkkaárbevierus lea juoiggus álohii leamaš guovddážis, ja juoigama sáhttá govvidit lávluma ja instrumeantain jiena geavaheami gaskavuohtan.
Juoiggus lea oktasaš olles Sámis, muhto juigosa musihkkahábmi molsašuddá báikkis báikái. Vearba juoigat, geavahuvvo miehtá sámi guovllu, muhto juoiganmelodiija gohčoduvvo luohtin davvin, máddin fas vuolle ja nuorttabealde leu’dd.
Juoiggus sáhttá ovdamearkka dihte govvet muhtun báikki, ealli dahje olbmo, muhto daddjojuvvo ahte juoigat muhtun olbmo, eat juoigga olbmo birra. Juoiggus buktá ovdan dan olbmo erenoamáš dovdomearkkaid gean juiget. Movttegis ja virkos olbmo juoiggus lea dávjá geahpas ja ilolaš. Johan Turi čálii ahte juoiggus lea ”dáidu muitit eará olbmuid”. Juoiggus lea peršovnnalaš, ja go juoigat olbmo, de muitit dan olbmo, dahje vásihusa dan báikki birra mii juigojuvvo. Dáinna lágiin govve juoiggus dan mii juigojuvvo.
Juigosis ii leat álohii leamaš nu alla árvu servodagas. Birrasii 50-logus gildojuvvui juoigan skuvllas Kárášjogas, ja duogáš dasa go juoiggus lei nággovuloš, sáhttá boahtit das go das lea oktavuohta noaidái ja ovdal-risttalaš mytologiija rituálaide. Assimilerema garra váikkuhusaid ja risttalaš lihkadusaid áigge, čádnojuvvui juoiggus báhkinvuhtii ja jugešvuhtii, ja ná adnojuvvui suddun.
Áiggi mielde almmuhišgohte eanet ja eanet artisttat musihka sámi teavsttaiguin. Dalle go álge fas juoigat, lei juoigan deaŧalaš ollu sámiide oassin sin iežaset identitehta dihtomielalažžan dahkamis, ja juoigan šattai fas bivnnut dalle go váldojuvvui atnui ođđa arenain. Juoiggus čadnojuvvui oktii ođđaáigásaš musihkkavugiiguin. Árbevirolaš juoiggus gal ii ollu heivehuvvon eará musihkkainstrumeanttaiguin, muhto ođđaáigásaš juoigama geavahit ollugat musihka oassin buot vugiin; rockas, viisalávlumis, dánsamusihkas.