Sámediggi čujuha mearrádussii maid Gonagas stáhtaráđis lea dahkan bearjadaga skábmamánu 29. b. 2019 mas váidda Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta doaibmakonsešuvnnas minerálalága mielde ruvkedoaimmas Nussiris ja Gumpenjunis Riehpovuonas ii váldojuvvon vuhtii. Sámedikki oaivila mielde lea mearrádus ruvkedoaibmakonsešuvnnas Nussiris ja Gumpenjunis hui duođalaš.
Sámediggi deattuha ahte doaibmabijus leat stuorra negatiivvalaš váikkuhusat sámi kultuvrra luondduvuđđosii dan ektui mii čatnasa boazodollui ja guolástussii. Ruvkebázahusaid gurremis vutnii leat áibbas dohkketmeahttun birasbillisteaddji váikkuhusat. Sámediggi konstatere ahte eai leat dahkkojuvvon doarvái váikkuhananalysat, iige leat čađahuvvon konsultašuvdnaproseassa man oktavuođas Sámediggi, mearrasámi dahje guoskevaš orohagat livčče váikkuhan ášši bohtosii. Guoskevaš vuoigatvuođaoamasteaddjit iige Sámediggi leat addán ovdagihtii friija ja dieđihuvvon miehtama dahje ii addán miehtama Nussir ASA doaibmakonsešuvnna dohkkeheapmái.
Sámediggi gávnnaha ahte lea stuorra vejolašvuohta ahte doaibmakonsešuvdna mearkkaša dan ahte orohaga boazodolliin ii leat šat ekonomalaččat ceavzilis doaibma ruvkedoaimma submi váikkuhusaid geažil ja eará čađahuvvon ja plánejuvvon sisabahkkemiid geažil guovllus. Dasto billista doaibmakonsešuvdna vejolašvuođa ovddidit vuotnabivddu mii lea vuođđooassi sámi kultuvrra ealáskahttimis guovllus. Ráđđehus bidjá dán stuorra vára vuollái go rihkku gildosa suovvamis sisabahkkemiid, mat dagahit sámi kultuvrra biehttaleami dahje stuorra rihkkuma ON konvenšuvnna mielde, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, artihkal 27, gč. olmmošvuoigatvuođalága §§ 2-3.
Sámedikkis go lea sámi álbmoga ovddastuslaš orgána lea ovddasvástádus sámiid oktasaš vuoigatvuođaid sihkkarastimis. Dát ášši lea prinsihpalaččat deaŧalaš, ja das šaddet guhkes áiggi sámerievttálaš ja sámepolitihkalaš váikkuhusat sámi kultuvrra, ealáhusbarggu ja servodateallima suodjaleami ja ovddideami ektui. Sámediggi árvvoštallá viidát váikkuhananalysa vuođul movt viidáseappot čuovvulit ášši, mii guoská sisabahkkemiidda ja ekonomalaš vahágiidda dan geažil go ruvkedoaibma ásahuvvo dáláš árbevirolaš ealáhusbarggu eatnamiidda.