Dá lea Sámedikki presideantta Aili Keskitalo ođđajagisárdni maid doalai NRK1s 01.01.15.
Ráhkis olbmot!
Ođđajagi vuosttaš beaivvi lea boahtteáigi guovddážis. Mis lea dat ovdamunni ahte beassat lihkkat ja midjiide lea iešalddis čielggas ahte boahtteáigi gávdno gos nu. Ollugat illudit, go fas earáin leat historjját maid geažil sis leat eanet mearálaš vuordámušat boahttevaš áigái.
Mun doaivvun duohta váimmuin ahte dis buohkain dál leat leamaš jaskes ja ráfálaš juovlabeaivvit fárrolaga ráhkkásiiguin. Eai leat nu ollu áššit eallimis mat addet midjiide dákkár erenoamáš dovddu, go dat ahte olbmot geaidda mii leat buorit fuomášit ja árvvus atnet min.
Mii buohkat ánssášit árvvus adnojuvvot ja fuomášuvvot. Muhto mun dieđán ahte buohkain ii leat leamaš diet dovdu, dál go mis leat leamaš juovla- ja ođđajagi basit. Gávdnojit ollu muitalusat ja ollu sivat.
Okta muitalus maid mun lean gullan Hánssa birra gii ássá Romssas. Hánsa massii beallalaččas borasdávdda geažil, ja su juovlabasit álge nu ahte fertii hávdádit su eallinguoimmi. Hánsa lea okta sis geat masse kultuvrras dáruiduhttima dihte. Su boaresvuođa beivviin lea sus ain moraš dan geažil go massii kultuvrras ja gielas. Danne go dat lei heahpat ii ge dan birra galgan hupmat.
Dat muitalusat mat mis leat, hábmejit maiddái min vuordámušaid ja doaivaga boahttevašvuhtii. Čakčat muitaledje mediat midjiide viidábut Davvi Norgga soahtehistorjjá birra, boaldima ja bággofárreheami birra. Dat muitaledje midjiide davvinorgga sáŋgáriid birra geat goassige eai leat ožžon vuoiggalaš saji min nationála muitalusas soađi birra.
Ollu sámit, kveanat ja dážat válljejedje álgit áibbas álggus. Muhtumat vuollánedje ja čuovvoledje assimilerenpolitihka. Sii válde amas historjjáid. Buot dát lea čuohcan midjiide muhtun láhkai. Dát lea čuohcan min oktavuhtii alcceseamet ja guđet guimmiidasamet. Ja dat lea guhkká váikkuhan dasa movt mii leat ádden min iežamet vuoiggalaš saji našuvnnas ja máilmmis.
Ain leat hávit mat eai leat savvon, moraš masa ii vuos leat gávdnon jeđđehus ja arvvahuhttin mainna ain rahčat. Mun jáhkán ahte olles Norgga – ja erenoamážit davvinorgga riikkaoasi boahtteáigi, sorjá das ahte mii dohkkehit min oktasaš historjjá ja soabadallat iežaineamet geat mii leat.
Midjiide lea deaŧalaš ahte mii dievasmahttit váilevaš dieđuid. Nu lea miehtá riikka: álgoálbmogat ja minoritehtat eai álo čága mielde min oktasaš historjái, dávjá lea nu ahte sin birra muitaluvvo dušše veahánaš historjjás. Jos min buohkaid ektui livččii eanet dievaslaš áddejupmi, de attášii dat buoret vuođu ahtanuššamii ja árvui – sihke ovddeš áiggi ja dálá áiggi ektui.
Buot fatnasat eai ollásit jeage čázi. Oktage servodat ii leat dievaslaš. Eanáš fatnasat suđđet čázi loahta ja rákku gaskka, dan dihtet rittu ja johkagáttiid olbmot. Deaŧalaš lea goaivut čázi eret johtileappot go dat boahtá fatnasii. Ja dieinna lágiin joavdat mii buohkat dohko gosa galgat.
Muhto mii eat leat doppe gos galgat leat boazodoallopolitihkas. Soames guovlluide gos leat menddo ollu bohccot guohtoneatnamiid ektui, ferte oažžut fas dássedeattu. Muhto ferte maiddái leat dássedeaddu boazodoalu ja stuorraservodaga areála dárbbuid gaskka. Mun doaivvun ahte mii ovttas sáhttit oažžut ovttasbarggu mii nanne ealáhusa.
Máhtu ja kultuvrra árvu buorránit go daid juogadit. Mánát geat ožžot sámegieloahpahusas ja sámi oahppogirjjiid, kulturarenaid huksen ja sámi teáhter riggudahttet min buohkaid.
Sámi ja dáža kultuvrras lea lagaš oktavuohta olbmuid ja luonddu gaskka, ássama ja luondduresurssaid oažžuma gaskka. Politihkalaš rievdadusat mat áitet botket dán bátti, nugo mii leat oaidnán guolástuspolitihkas áitet min boahtteáiggi. Ahtanuššama oktavuođas ii leat sáhka dušše vuoittus. Das lea sáhka dássedeattus, mas olbmot, ealli kultuvrrat, birgenvejolaš servodat ja historjját leat riggodahkan ja dienasin, muhto eai gollun servodatrehketdoalus.
Dát riggodagas ii lean čielga árvu, dalle go Mona Gustavsen Kongsvingeris čakčat oaččui dieđu ahte ii dohkke droššavuodjin – dan geažil go son lea románi. Mu sáhkavuorus ON váldočoahkkimis čakčat lei juste fáddán solidaritehta ja vealaheami vuostá dáistaleapmi. Ráfi bálkkašumi vuoiti guovttos Kailash Satyarthi ja Malala Yousafzai muittuheaigga midjiide ahte álo suođđá dan fatnasis gos mii buohkat čohkkát. Nággu Dalai Lama galledeami oktavuođas Norggas diibmá čájeha ahte vuoiggalašvuođa dáistaleamit eat lihkostuva nákkuid haga, eai Norggasge.
Muhto juohke beaivvi oainnán mun olbmuid geat rievdadit boahtteáiggi. Sámi design oažžu fuomášumi natiolá ja riikkaidgaskasaš dásis. Mátkeealáhusain, guolásteamis, boazodoalus, eanandoalus ja eará biebmobuvttadeaddjiid gaskkas lea sámi kultuvra guovddážis ollugiidda.
Mun jáhkán ahte áigi lea láddan hábmet dakkár vássán áiggi ja boahtteáiggi, mas oktage ii guđđojuvvo eret heahpaga, ovdagáttuid dahje vealaheami geažil. Ja mun ávžžuhan du searvat. Soaitá ahte don jagis 2015 gáibidat saji du historjái?
Buorre ođđa jahki
Buorre ådå jahke
Buerie orre jaepie
http://www.nrk.no/sapmi/presidentens-nyttartale-2015-1.12125637