Čoahkkinjođiheaddji;
Giitán Kalle Urheim go lea boahtán deikke Kárášjohkii Divttasvuonas midjiide lávlut ja juoigat. Giitán maid go Kalle lea okta dain geat lea rahpasit muitalan iežas vásáhusaid birra go lea mánnán illástuvvon, ja dainna lágiin čuvgehan tabu-ášši, ja dahkan álkibun earáide muitalit suorggahahtti vásáhusaid birra. Mannan vahkus ovddidii ge politiija ođđa raportta Divttasvuona áššiin. Oktiibuot leat 161 ášši dutkojuvvon. Boarráseamos ášši lei 1953:s, ja ođđaseamos ášši lea dán jagi borgemánus.
Dat lea viiddis, bahča ja duođalaš ášši - ii dušše Divttasvuona servodaga ektui muhto midjiide buohkaide.
Politiija lea mieđihan ahte dutkan lea leamaš hástaleaddji ja šállošii go bargu maid sii ovdal leat bargan ii leat leamaš doarvái buorre. Sii cuiggodit iežaset ja dovddastit ahte sii leat beahttán. Sii háliidit oažžut ruovttoluotta luohttámuša, maid nu vissásit dárbbašit. Dasto leat maiddái eará veahkkeinstánssat beahttán, mánáidgárdi, skuvla, dearvvašvuođadivššár, mánáidsuodjalus – sii leat beahttán buot dásiin.
Mii rámiidit nugo politiija ge dahká sin geat leat duostan buktit ášši albmosii. Mii leat rámis ja giitevaččat go lehpet duostan, go dat duođai gáibida issoras nana gievravuođa. Dat maid dii lehpet vásihan lea jurddašmeahttun ja noađđi lea issoras lossat. Dat guoská vuosttažettiin gillájeddjiide, muhto eahpitkeahttá guoská maiddái earáide; bearrašiidda, ustibiidda ja olles servodahkii. Dás lea olles Divttasvuona servodat leamaš njunnošis loktemin ášši ja čájeheamen ahte veahkaváldi ja vearredagut eai leat dohkálaččat – dás sáhttit mii buohkat oahppat.
Mii fertet ain bidjat návccaid vuosttildit dan jaskesvuođa- ja tabukultuvrra. Seammás fertet muitit ahte gávdnojit ovdamearkkaid, ahte soapmásat leat geahččalan áššiid loktet ovdal, earret eará media bokte, muhto ii oktage lea dalle guldalan sin. Mii háliidit dakkár sámi servodaga mii atná árvvus rabasvuođa ja luohttámuša; man oktavuođas mii leat ovttas, doarjut guđet guimmiideamet ja eat álggage dohkket veahkaválddi ja vearredaguid. Ja mii háliidit sámi servodaga gos maiddái sápmelaččat sáhttet jáhkkit ja luohttit dasa ahte almmolaš bálvalusat beroštit mis, háliidit dan mii lea midjiide buorrin.
Ovddasguvlui lea deaŧalaš ahte bargu ii noga ja ahte oažžut luohttámuša ruovttoluotta buot dásiin. Dán áigut mii Sámedikkis čuovvolit. Mii oaidnit maiddái ahte lea dárbu geahčadit Divttasvuona ášši ollislaččat, ja dan movt veahkkeinstánssat leat meannudan áššiin.
Dál fertejit gillájeaddjit ja servodat Divttasvuonas oažžut buot dan veahki, doarjaga ja čuovvoleami maid sii dárbbašit.
Čoahkkinjođiheaddji;
Ovddit vahkus vuddjojuvvojedje badjel čuođi bohcco Nordlándda ruovdemáđiijas.
Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka ja Berit Marie P.E Eira guoktás lei bearjadaga hoahppočoahkkin johtalusministariin Ketil Solvik-Olseniin. Sii ságastalle dalán doaibmabijuid birra eastadan dihtii bohccuid vuddjomis. Lohpiduvvon lea ahte áiddiid huksen álggahuvvo geassemánus boahtte jagi, ja ahte gaskaboddosaččat vuolidit togaid leavttu. Orru ahte ášši váldojuvvo duođas; ja ođđa čoahkkin lea plánejuvvon dollojuvvot ođđajagimánus gos ságastallet ášši birra viidáseappot ja deaivvadit boazoeaiggádiiguin.
Čoahkkinjođiheaddji;
Ollugat vásihit ahte sámegielas ii leat seamma stáhtus go dárogielas. Mii oaidnit maiddái ahte leat gáržžes vejolašvuođat geavahit sámegiela servodagas ja unnán leat giellaarenat. Sámegiella lea min gulahallan, min identitehta ja min árbi.
Dál lea várra eanet go goassige ovdal deaŧalaš viidát ja ollislaččat áŋgiruššat sihkkarastin dihtii sámegielaide boahtteáiggi ja ahtanuššama.
NAČ Váibmogiella čuovvuleapmi lea álggahuvvon. Čielggadusa evttohusat ja doaibmabijut leat biddjojuvvon vuođđun čuovvolanbargui. Fokusis lea mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta ja vejolašvuohta geavahit sámegiela, maid mii maiddái vuoruhit čuovvolanbarggus. Dasa lassin nannet mii sámi giellafálaldagaid ja fuolahit ahte Sámelága giellanjuolggadusat čuovvoluvvojit. Suohkankategoriijat giellaguovllus galget meannuduvvot dán vahkus dievasčoahkkimis. Dán áššis šaddá stuorra mearkkašupmi sámi álbmogii ja eará doaibmabijuide Váibmogielas.
Mii háliidat maiddái ovddidit máŋgga jagáš giellaođastusa. Min višuvdna lea ahte sámegielat ja dárogiella galget leat dásseárvvus ja ovttaárvosaččat, bissovaš rievdadusaiguin gielladilis. Boahttevaš sohkabuolvvain galgá gullot ahte; Váibmogiella lea ain eallimin.
Ovttasbargoprošeavttas Sámi Giellagáldus, Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiid gaskka lea eahpesihkkaris boahtteáigi. Prošeakta lea vealtameahttun deaŧalaš bargu min gielaid normerema ja ahtanuššama ektui. Danne leat mii hui fuolastuvvan dan geažil go ruhtadeapmi nohká, ja bivdit Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaid sihkkarastit bissovaš prošeavtta boahtteáigái.
Čoahkkinjođiheaddji;
Máhttu lea boahtteáigi – mii gártaduvvo juo mánnávuođa rájes. Prošeakta Sámi mánát ođđa pedagogalaš lanjas galgá buoridit máhtu ja kvalitehta sámi mánáidgárddiin. Maiddái dása lea vižžojuvvon vuođđu Váibmogielas. Boahtteáiggis galgá sámi mánáidgárddiid vuođđun leat sámi giella, kultuvra, árvvut ja árbedieđut. Dát guovddáš árvvut galget leat fápmun ođđa ja ođđaáigásaš áiggis - filosofiija mii galgá speadjalastojuvvot ođđa mánáidgárdepedagogihkas.
Boahtte lávki máhttoovddideamis lea fágaođasmahttin vuođđooahpahusas mii dávista Máhttoloktemii sámi. Deaŧalaš lea ahte fágalaš sisdoallu deaivida boahtteáiggi dárbbuin ja ahtanuššamiin mii manná johtileappot go oba vuorditge.
Mii fertet maiddái deaividit hástalusain sámi giellagelbbolašvuohta bargoeallimis. Dárbu rekrutteret alit ohppui ja ásahit eanet sámegielat fálaldagaid alit oahpus lassána. Sámegielat bargiid váilun dovdo erenoamážit dearvvašvuođasuorggis. Mii oaivvildat ahte maiddái guovddáš eiseválddiin lea čielga ovddasvástádus, erenoamážit sámi buohccidivššároahpus; Dán álgaga leat Sámi allaskuvla ja Norgga árktalaš universitehta vuolggahan.
Plánejuvvo maiddái ovttasbargu fylkkasuohkaniiguin, fylkkamánniiguin ja guoskevaš suohkaniiguin deaividan dihtii hástalusa mii guoská studeanttaid rekrutteremii sámi mánáidgárdeoahpaheaddji ohppui ja julev- ja máttasámegiela masterohppui.
Čoahkkinjođiheaddji;
Loahpas háliidan vel dadjat ahte dán jagi bušeahttadili lea báidnán dat ahte ráđđehus ii leat válljen bisuhit Stoltenberg II kulturloktema ruđaiguin. Dasto leat mii hui fuolas dan geažil go Sámediggi dađistaga massá fámu iežas bušeahta badjel, go eiseváldi lea bidjan eanet láidestusaid merkejuvvon ruđaid bokte.
Mii leat ollu čoahkkimiin Stuorradikki komiteaiguin, áirasiiguin ja joavkkuiguin váldán ovdan dán dili. Mii vuordit ahte dáid čoahkkimiid bohtosiiguin čájehit eiseválddit ahte váldet sámi servodaga dárbbu duođas.
Čoahkkinjođiheaddji;
Dán vahku lea Alimusriekteášši Norgga stáhta ja nuorra boazoeaiggát Jovsset Ánte Sara gaskkas. Dán ášši, ja maiddái eará diggeáššiid oktavuođas leat vásihan dan ahte Sámedikki mearrádusat geavahuvvojit dikkis, ja šaddet riektegáldun. Dát mearrádusat maid dii váldibehtet dan lanjas šaddet riektegáldun! Lea duođaid stuorra ovddasvástádus Sámedikkis, maid fertet álo atnit muittus.
Čoahkkinjođiheaddji;
Dákko bokte lean mun ovddidan sámediggeráđi dieđáhusa doaimmas birra.
Giittán beroštumis.