Ráđđehus lea álggahan proseassa oažžut máŋga suohkana ovttastahttojuvvot stuorát suohkanin. Mihttomearrin lea nannet sin gelbbolašvuođa ja nu addit buoret bálvalusaid álbmogii. Sámedikkis lea leamaš ja lea stuorra beroštupmi suohkanođastussii sámi perspektiivvas. Čakčamánu 16. b. 2015 bijai Sámediggi ovdan iežas čielggadusa suohkanođastusa ja sámi beroštusaid birra. Sámediggi geahčadii mo mo sámi vuoigatvuohta sámi bálvalusaide šattašii fuolahuvvot go suohkanat ovttastahttojuvvojit. Sámedikki váldooaidnu lea ahte go suohkan mii lea mielde sámegiela hálddašanguovllus ovttastahttojuvvo eará suohkaniiguin, de ferte ođđa stuorrasuohkan šaddat oassin sámegiela hálddašanguovllus. Stuorát hálddašansuohkanat mearkkaša ahte eanebut ožžot vuoigatvuođaid sámi bálvalusaide, mii lea hui buorre. Čielggadus maid dajai ahte jus suohkanovttastupmi dagaha ahte sámit šaddet uhcitlohkui, de sáhttá šaddat uhcit fokus sámi álbmoga dárbbuide, mii sáhttá dagahit ahte bálvalusat sámiide sáhttet šaddet heajubun.
Divttasvuona suohkan lea julevsámi giellahálddašansuohkan, ja dat lea maid dat hálddašansuohkan mas lea leamaš stuorámus fokus maŋimus áiggis ođđa suohkanstruktuvrraid dáfus. Suohkanstivra ii leat ovddit proseassain goassege nagodan mearridit Divttasvuona suohkana boahtteáiggi. Galgá go suohkan bistit sierra suohkanin, galgá go dat juhkkojuvvot ja galgá go dat ovttastahttojuvvot earáiguin, ii lea ovdal čielggaduvvon. Ođđajagimánu 24. b. dán jagi dagai dattetge Divttasvuona suohkan, eanetlogu bokte, dan mearrádusa ahte olles suohkan galgá ovttastuvvot suorát suohkaniin Ofuohtas, ja Áhkkánjárga galgá šaddat ođđa suohkana guovddáš.
Sámediggi anii buorrin Hápmira suohkana ja Divttasvuona suohkana juovlamánu 12.b. 2016 mannosaš áigumuššiehtadusa, man mihttomearri lei ahte Divttasvuona suohkana oarjebealli galgga ovttastuvvot Hápmira suohkaniin. Áigumuššiehtadusas lei oainnat sierra čuokkis sámi guovllu hálddašeami birra, namalassii ahte sámegiella galgá boahtit ovdan skuvllas, dearvvašvuođas ja fuolahusas, hálddašeamis ja kultuvrras. Ođđa suohkan searvá sámegiela giellaguovloortnegii/hálddašanguvlui.
Mearrádusas dan birra ahte ovttastuvvot Áhkkánjárgga nammasaš gávpotsuohkaniin, ii daddjojuvvo mihkkege dan birra mo ođđa suohkan galgá fuolahit sámi dárbbuid ja beroštusaid. Dat ii leat mu dieđu mielde ge leamaš fáddán ovddit čoahkkimiin Áhkkánjárgga suohkaniin. Áhkkánjárgga suohkan ii ge leat cealkán maidege dan birra mo sii áigot dan fuolahit ođđa suohkanis.
Sámediggi lea balus Divttasvuona julevsámi birra boahtteáiggis. Divttasvuotna lea áidna julevsámi suohkan mii lea mielde sámegiela hálddašanguovllus, ja dan boahtteáiggis lea danne stuorra mearkkašupmi julevsámegiela boahtteáigái. Julevsámegiella lea UNESCO listtas mii čájeha sakka áitojuvvon gielaid, ja sis leat dál juo hui stuorra hástalusat dan oktavuođas ahte háhkat sámegielagiid sihke mánáidgárddiide, skuvllaide, dearvvašvuođabálvalusaide jna., ja oahpaheaddjiresurssaid julevsámi oahpponeavvuid ráhkadeapmái. Giellabirrasat háliidit ieža ođđa suohkana ovttas Hápmiriin, ja dat lea juoga maid Sámediggi deattuha garrasit. Min váldooaidnu lea ahte go sámegiela hálddašanguovllu suohkan ovttastahttojuvvo eará suohkaniiguin, de galgá sámegiela hálddašanguovlu viiddiduvvot nu ahte dat guoská olles ođđa suohkanii. Ii leat vástiduvvon šattaš go nu jus Divtasvuodna ja Áhkkánjárga ovttastuhttojuvvojit nu mo evttohuvvon.
Sihke ovddit sámediggeráđđi ja dálá sámediggeráđđi leat dorjon 08.06.2016 mannosaš ássiidevttohusa. Ássit evttohedje juohkin Divttasvuona suohkana oarje-/lullibeale vuona ja nuorta-/davvibeale vuona gaskkas, ja dan sadjá ovttastahttit ovttain dahje eanet ránnjásuohkaniiguin goappatge bealde vuona.
Dán mearrádusa vuođul áigu Sámediggi bivdit Ráđđehusa oažžut konsultašuvnnaid digaštallan dihtii sámi perspektiivva ja rámmaeavttuid sámi beroštusaid vuhtiiváldimii stuorát Ofuohta suohkanis, ja váldit ovdan daid proseassaid mat leat leamaš ovdal Divtasvuona suohkanstivrra mearrádusa.
Sámediggi neavvu ráđđehusa ja departemeantta ahte Divttasvuona suohkana oarjjabealli ovttastahttojuvvo Hápmira suohkaniin ja šattašii nana julevsámi suohkanin.
Maiddái eará sámegielaid boahtteáigi loktejuvvo konsultašuvnnas. Olle suohkaniid boahtteáiggis lea stuorra mearkkašupmi sámi gielaide.