Sámedikki presideant Aili Keskitalo, guovvamánu 6. b., Porsáŋggu.
Buorit olbmot. Lihku beaivái.
Odne, guovvamánu 6. b., mii ávvudit iežamet álbmotbeaivvi ovttas Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Mii ávvudit leavggaiguin ja álbmotlávlagiin. Máhtuin iežamet historjjá birra ja jurdagiiguin iežamet boahtteáiggi birra. Mii ávvudit riemuin, njálgga biepmuin ja ollu iešguđet lágan doaimmaiguin sámi báikegottiin.
Min álbmotbeaivi lea oalle ođas, dušše 21 jagi boaris. Ávvudeamit leat iešguđetláganat, dan oainnán go galledan iešguđet suohkaniid ja báikkiid. Oktasaš govastagat ja doaimmat čohkkejit min beroškeahttá das gos mii orrut. Seamma láhkai go mii oppa áiggi hábmet iežamet servodaga ja kultuvrra, de mii hábmet iežamet sisdoalu – sápmelaččaid álbmotbeaivvi.
Dál mii ávvudit dan maid mii leat. Mii leat sápmelaččat, iešguđet láhkai. Ollu lea oktasaš, muhto ollu lea mii earuha. Dieđusge lea guovvamánu 6. b. midjiide rápmin, muhto seamma ollu dat leat searvevuođabeaivi, máŋggadáfotvuođain ja utnolašvuođain.
Sápmelaččat leat ávvudan guovvamánu 6. b. álbmotbeaivin 1993 rájes. Dán jagi álbmotbeaivi lea dattetge erenoamáš midjiide Norggas. Dán jagi ávvudit sihke Sámedikki 25-jagi beaivvi ja vuođđolága 200-jagi beaivvi. Dát addá midjiide vuogasvuođa smiehttat dárkilit álbmotstivrra ja iežamet demokráhtalaš ideálaid birra.
Vuođđolága mearrádusat leat demokratiija geađgejuolgi. Mat ovdanbuktet min buoremus ja deaŧaleamos ideálaid. Vuođđoláhka dássida ovttaskasolbmuid, álbmotjoavkkuid ja stáhta beroštumiid. Dattetge válddii 100 jagi vuođđolága vuosttaš almmuhusa rájes dassážiigo nissonolbmot ožžo dábálaš jienastanvuoigatvuođa. Válddii lagabui 200 jagi dassážiigo álgoálbmogiid ja unnitloguid suodjaleapmi šattai oassin vuođđoláhkii.
Dat čájeha ahte vuođđoláhka vuosttažettiin lea iežas áiggi mánná, dan servodaga man dat galggai muddet. Dat ovddasta min buot buoremus ideálaid – nu mo mii daid defineret áiggis áigái. Ja dat rievdá dađistaga go servodat rievdada iežas ideálaid ja árvvuid. 1988:s, jagi ovdalgo vuosttaš Sámediggi rahppojuvvui, oaččui vuođđoláhka ođđa mearrádusa mii sihkkarasttii sámi álbmogii erenoamáš stáhtusa ja suodjaleami:
Dát ledje dan áiggi vuđolaš rievdadusat, ja ain vásihuvvo dát sápmelaččaid dohkkeheapmi álgoálbmogin muhtumiidda nággovuložin. Dál lea dattetge Sámediggi deaŧalaš oassi Norgga demokratiija vuogádagas. Ii leat loahppa sámi rahčamušain dohkkehuvvot, muhto baicce joatkkan.
Dan jagi galgá Vuođđoláhka rievdaduvvot sakka. Vuođđoolmmošvuoigatvuođat galge váldojuvvot mielde láhkii, ja lága giella galgá oažžut dálááiggi hámi. Mii sápmelaččat leat álbmot, vuoigatvuođain ja friijavuođain ieža mearridit iežamet boahtteáiggi. Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat Norggas. Mis lea buorre jáhkku vuordit ahte dát dávistuvvo buorebut dálá vuođđolágas go 200 jagi dás ovdal.
Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta. Vuođđoláhka ja Sámediggi dáhkidit demokráhtalaš oassálastima ja ahte min friijavuođat ja vuoigatvuođat álbmogin ovdánit dađistaga.
Mii eat ávvut okto odne. Mii juogadit beaivve máilmmiin muđui, riikkain muđui ja giliin muđui. Mii bovdet iežamet ránnjáid, ustibiid ja mielássiid searvat ávvudeapmái. Dát lea dakkár beaivi mainna mii leat rámis: okta álbmot njealji stáhtas. Okta álbmot mii juogada giela, historjjá, kultuvrra ja nieguid min oktasaš boahtteáiggi birra.
Giella dárbbaša veahá veahki. Danne mii álmmuhit odne bálvalusa dás: www.sátni.org: digitála sátnegirji buot golmma sámegillii ja davviriikkalaš gielaide. Sávan dat boađášii ávkin didjiide geat háliidehpet oahppa ja geavahit sámegiela.
Mu niehkun lea dakkár boahtteáigi mas nuorat álkit sáhttet válljet oahpu ja geavahit iežaset giela dainna oadjebasvuođain ahte maiddái sámegiella lea ealli giellan máilmmis. Dakkár boahtteáigi mas sámegiella ja sámi kultuvra adnojuvvo riggodahkan ja gelbbolašvuohtan, ii ge noađđin. Niegadan dakkár boahtteáiggi birra mas sámi servodat ii adnojuvvo hehttehussan ovdáneapmái, muhto lea lunddolaš oassi min nationála ja dásseárvosaš ovttasleahkimis. Mas adnojuvvo duohtan dat mai Gonagas dajai rabadettiin Sámedikki 1997:s: ahte Norga lea huksejuvvon guovtti álbmoga eatnamiidda: dážaid ja sápmelaččaid.
Odne mii ávvudit. Dan mii dárbbašit, dan mii leat ánssášan. Muhto muitet maiddái ahte dát beaivi lea ollu olbmuid máŋggaid jagiid rahčamušaid boađus daid friijavuođaid ja vuoigatvuođaid ovddas mat mis leat dál. Mii duolbmat sin bálgáid.
Sii lea čájehan midjiide ahte máilmmi sáhttá álo rievdadit buoret guvlui. Das go sii geat rievdadit máilmmi, leat sii geain lea jáhkku dasa ahte dat lea vejolaš.
Lihku beaivái.