Sámedikki stivra čoahkkanii 10.2.2015 telefončoahkkimii.

Sámedikki stivra mearridii sáddet ávžžuhusa buot Suoma riikkabeaiáirasiidda, vai riikkabeaivvit dohkkehivččii Ráđđehusa evttohusaid sámediggelága ođastussan ja ILO 169-soahpamuša ratifiseremis ráđđehusa evttohusa mielde vel dán riikkabeaibajis. Stivra deattuhii, ahte lea vealtameahttun, ahte sámediggeláhkii evttohuvvon  sámedikki válggaide guoski njuolggadusat čuvvojuvvojit čavčča 2015 válggain.  Stivra deattuhii, ahte goasge ovdal riikkabeivviin ii leamaš láhkaevttohus, mas livččii sámedikki ja stáhtaráđi dievas doarjja. Evttohusaid doarju viiddes sámeservodat sihke nuortalaččaid giličoahkkin.  Sámediggi sávvá, ahte evttohusain eai šattaše bellodatpolitihkalaš gažaldagat, muhto baicce evttohusaide gávdnošii viiddes doarjja rastá bellodatrájáid ja riikkabeaivvit čájehivččii suopmelaš demokratia fámu ja návccaid dahkat vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođalaš mearrádusaid. Sámediggi deattuhii, ahte riikkabeivviin lea historjjálaš vejolašvuohta čoavdit dili ja dohkkehit ráđđehusa evttohusaid ja báhcit Suoma historjái vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ektui miehtemielalaš riikkabeaivin.

Olgoáššiidministeria lea bivdán sámedikkis oainnuid eamiálbmogiid rivttiid ovddideamis ja dorvvasteamis ja eamiálbmogiid kulturárbbi dorvvasteamis sihke oassálastimis politihkalaš ja almmolaš eallimii. ON:a olmmošvuoigatvuođaráđđi lea julgacealkagisttis gáibidan ON:a eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismma gárvvistit áššis raportta. Stivra mearridii sáddet vástádusa olgoáššiidministeria lassin eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismii ja sámi parlamentáralaš ráđđái. Sámediggi gieđahalai vástádusastis sámi kulturárbbi dili ja oassálastinvejolašvuođaid almmolaš eallimii. 

Sámedikkis eai leat vejolašvuođat váikkuhit dasa, mo sámi ávnnaslaš kulturárbi suodjaluvvo, doalahuvvo, vurkejuvvo ja čájehuvvo. Sámediggi sáhttá beare addit cealkámušaid ja evttohusaid. Stuorámus oassi sámi ávnnaslaš kulturárbbis lea museaid vuorkkáin ja arkiivvain sierra riikkaid oaivegávpotguovlluin. Sámediggi lea evttohan, ahte iešguđet arkiivvaid diehtu sámiin digiterejuvvošii. Sámi kulturárbbiin ávkkástallo politihkalaččat ja ekonomalaččat eahpeetihkalaččat almmá, ahte sámesearvvuš sáhtášii dasa seahkanit. Sámi kulturárbi lea dákko buohta almmá lága dorvvu. Stuorámus áitagat sámi kulturárbái leat dan buorringeavaheapmi, láhkaásaheami fuones ovdáneapmi ja árbevirolaš ealáhusaid heajos sajádat. 

Sápmelaččaid vejolašvuođat doalahit iežaset politihkalaš institušuvnnaideaset ja oassálastit sámeservodahkii leat buorit. Sápmelaččain lea vejolašvuohta jienastit sámediggeválggain ja álgit evttohassan. Nuortalaččain leat iežaset ovddastanorgánat. Sápmelaččat leat ovddastuvvon gielddastivrras Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas. Gieldda olmmošmearri, bellodagaid politihkka ja sápmelaččaid relatiiva ossodat gieldda jietnavuoigadahtton olbmuin váikkuhit dasa, man galle sámi evttohasa válljejuvvojit gielddastivrii ja makkár doaibmavejolašvuođat sis leat. 

Sámediggi gávnnahii vástádusastis, ahte stáhtalaš válggain sápmelaččaide lea duođaid váttis ja goasii veadjemeahttun oažžut sámi ovddasteaddji riikkabeaiáirrasin dahje europarlamentii almmá mearkkašahtti ekonomalaš doarjaga ja riikkadási dovddusvuođa iige nu, ahte olbmo sápmelašvuohta buktojuvvošii ovdan válgakámppas rahpasit. Sápmelaččaid vejolašvuođa oassálastit oktasaš áššiid dikšumii ja almmolaš eallimii heajuda sápmelašvuostásaš čálašeapmi.

Sámedikki stivra mearridii evttohit oahpahus- ja kulturministeriai ja birasministeriai, ahte dat dievasmahtášedje birasbajásgeassima ja –diđolašvuođa ovddideami bargojoavkku sámedikki ovddasteaddjiin. Bargojoavkku bargun lea ee. fuomášit birasbajásgeassima ovddidandárbbuid ja dahkat evttohusaid dain. Sámedikki oainnu mielde Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat ja biodiversitehtastrategia ja –doaibmaprográmma ollašuhttin gáibidit, ahte sápmelaččaid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu ja sámi birasbajásgeassima dárbbut váldojuvvojit vuhtii bargojoavkku barggus. Sámediggi gávnnahii ain, ahte birasbajásgeassin lea sámiide ja sámekultuvrii hui dehálaš. 

Sámedikki stivra nammadii ovddasteaddjiid Eanodaga gieldda bieggafápmooppalašláva Akwé: Kon –bargojovkui. Eanodahkii válmmaštallo bieggafápmooppalašlávva, mas meroštallojit bieggafápmui heivvolaš guovllut sihke dat guovllut, maidda bieggafápmu ii heive. Bargojovkui nammaduvvojedje čuovvovaš ovddasteaddjit: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba ja Anni-Helena Ruotsala. 

Sámedikki stivrra čuovvovaš čoahkkin dollojuvvo Anáris 17.2.2015.