Sámi oahpahusbargiide oaivvilduvvon skuvlenfidnu giellalávgunmetodas álggahuvvo bearjadaga 27.2. Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Skuvlejupmái leat almmuhan iežaset sullii 40 sámegiela ja sámegielat joavkkuid oahpaheaddji vuođđooahpahusas, logahagas ja árra-bajásgeassimis. Dasa lassin skuvlejupmái bohtet oahpaheaistuđeanttat universiteahtain.

Prošeakta lea sámedikki ja Oulu universiteahta Giellagas-instituhta ovttasbargu ja dan ruhtada Oahpahusráđđehus. Ovttasbarggus leat mielde maiddái Sámi allaskuvla ja Vaasa universiteahtta. Skuvlejupmi ordnejuvvo ollásit lagasoahpahussan, oktiibuot ordnejuvvojit njeallje guovtti beaivvi skuvlendilálašvuođa. Skuvlejumi čađahan stuđeanttat ožžot guhtta (6) oahppočuoggá, maid lea vejolaš lohkat oassin universiteahta oahpuide.

Skuvlenfitnu ulbmilin lea lasihit dieđu ja máhtu giellalávgunmetoda heiveheamis Suomas addojuvvon sámeoahpahussii. Giellalávgunoahpahusa viiddideapmi gullá ee. Stubb ráđđehusa prográmmii. Oahpahusráđđehus lea juovlamánuš 2014 mearridan vuođđooahpahusa ođđa vuođustusain. Áššegirjjis giddejuvvo eanet fuomášupmi giellalávgunoahpahussii go ovddit vuođustusain.

Giellalávgunoahpahusa ovddideapmi sámeoahpahusas lea áigeguovdil máŋgga sivas. Giellalávgunmetoda leamaš anus árrabajásgeassimis juo jagi 1997 rájes go vuosttaš vuollel skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon anárašgielat giellabeassi rahppojuvvui. Giellabeasit leat dál juo oktiibuot ovcci, main golbma anárašgiellaga, guokte nuortalašgiellaga ja njeallje davvisámegiellaga. Giellabesiin gávccis leat sámiid ruovttuguovllus ja okta Helssegis. Sámediggi lea čielggadan vejolašvuođaid vuođđudit giellabesiid maid eará gávpogiidda. Roavvenjárggas giellabeasi álggaheapmi lea lahka.

Giellalávgumii guoski skuvlenfidnu addá sámi oahpahusbargiide vejolašvuođaid ovddidit ja juogadit iežaset máhtu giellalávggu ollašuhttimis skuvlaoahpahusas. Giellalávgunoahpahusa viiddideapmi vuođđooahpahussii dahká vejolažžan joatkit árrabajásgeassimis álggahuvvon sámegielaid ealáskahttima maid oahppogeatnegasvuođaskuvllas.  

Vuođđooahpahus sámegillii lea addojuvvon Suomas 1970-logu beallemuttu rájes. Oassi sámegielat oahpahusas leamaš duohtavuođas giellalávgunoahpahus jahkelogiid čađa, vaiko dat ii virggálaččat leatge dakkárin meroštallojuvvon. Stuorámus oassi sámegiela lohkkiin vuođđooahpahusas ja logahagas ožžot goittotge oahpahusa vieris giela oahppoávnnasin. Stuorámus oassi vieris giela oahppiin leat sámeoahppit, geaidda sámegiella lea buorebutge nubbi giella go vieris giella. Vieris giela oahpahus ii dutkámušaid mielde buvttat doaimmalaš guovttegielalašvuođa, masa giellalávgunoahpahusain dábálaččat ollejit.

Fitnu pedagogalaš jođiheaddjin bargá FD Marja-Liisa Olthuis ja áššedovdeoahpaheaddjin dutki/ čuvgehusdoaimma jođiheaddji Laura Arola. Skuvlenfitnu vuosttaš lagasoahpahusbeivviid prográmma lea gávdnamis dás.

Lassedieđut:

www.samediggi.fi > Prošeavttat

www.oulu.fi/giellagasinstituutti/

Hoavda Anni-Siiri Länsman, Giellagas-instituhtta anni-siiri.lansman(at)oulu.fi

Doseanta, FD Marja-Liisa Olthuis, Giellagas-instituhtta marja-liisa.olthuis(at)oulu.fi

Dutki/ čuvgehusdoaimmahoavda Laura Arola, Giellagas-instituhtta/ Ohcejoga gielda laura.arola(at)utsjoki.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, Sámediggi ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 8393 112.