| Rįdjaseminįra |
|
|
|
Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat ovdánivčče buoremusat rádjaoktasašbargun Politihkalaš ja hálddahuslaš rádjaoktasašbargu buoridivččii sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid lági ja oa˛˛ašuvvama. Suoma Sámis, Norgga Finnmárkkus ja Ruoŧa Norrbottenis rádjagielddaid koordinerejuvvon fierpmáiduvvan buvttášii mearkkašahtti buorideami bálvalusaid láhkái. Earet eará oktasaš davviriikalaš vuođđodearvvasvuođafuolahusas geavahan sáddagiid ja máksočatnasemiid vugiid galggašii čielggasmahttit ja fidnet ovttageardánabbon. Dán láhkai dorvvastuvvošedje sámeálbmogii buorebut sin giela ja kultuvrra vuhtii váldi bálvalusat.
Anáris 25.2.2015 dollojuvvon sápme¬laččaid rádjaoktasašbargosemináras, man ordnejedje Davvi-Suoma Kaste-prográmma, Sámediggi ja sosiála- ja dearvvasvuođaministeria, gieđahallojedje sámegielagiid bálvalusaid láhki ja oa˛˛ašuvvan. Sosiálaráđđeolmmoš Viveca Arrhenius sosiála- ja dearvvasvuođaministerias konkretiserii sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid rádjaoktasašbarggu dili: Mađi eambo eastagiid rastá rája geahččalit jávkadit, dađi eambo dat gávdnojit. 
Rájáid rastá olli doaibmamii guoski láhkaásahusollislašvuohta lea mohkkái sisttisdoallamiin EU-vuoigatvuođaid, davviriikalaš soahpamušaid ja guđege riikka ie˛as láhkaásahusa. Suomas buorre vuođu rastá rájáid olli ovttasdoaibmamii addá ee. Sode-ordnenláhka, mii lea boahtimin sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskasaš soahpamuš rádjaoktasašbarggus vuosttasdivššus sihke Sámi buohccedikšunbiire ja Helse Finnmark soahpamuš spesiálabuohccidikšuma bálvalusain. Guđege riikka bálvalusvuogádagaide ja láhkaásahusaide galgá oahpásmit geavada čuolmmaid čoavdima várás sihke sihkkarastit, ahte virgeoapmahaččaid gaskasaš oktavuođadoallan ja dieđu johtin bálvalusaid geavaheaddjiide dáhpáhuvvá jámma. Riikka siste doaibmit (ministeria, Áel ja Valvira) galget doarjut ja ovddidit rádjaoktasašbarggu. Giellaunnitloguide gullevaš smávva sierrajoavkkuid dárbbašan bálvalusaid sihkkarastima várás bálvalusaid sáhttá meroštallat EU-njuolggadusain oaivvilduvvon geatnegasbálvalussan (SGEI). Ovdamearkka dihtii, jos sámegielat bálvalusaid fidne meroštallat dákkár bálvalussan, de daid ii dárbbašivčče gilvalahttit.
Yläkuva:Salme Kallinen / alakuva Heidi Eriksen Kuva: Terhi Tuovinen 
Ohcejoga gieldda ovddasteaddji Heidi Eriksen gávnnahii, ahte sápmelaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat leat Suomas 30 jagi maŋis Norgga dili ektui. Suomas sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddideapmi lea ášši, mii ii fidne fuomášumi medias. Dán háve sámegielat bálvalusaid fitnašuvvan, buorideapmi ja ovddideapmi leat ovttaskas olbmuid veagas. Sámegielat bargi ala lea biddjojuvvon menddo stuorra noađđi. Sámegielat bargiid sajádaga ja bargodili berre buoridit. Dasa lassin Eriksen loktii ovdan dárbbu oa˛˛ut áigeguovdilis dutkamušdieđu sápmelaččaid dearvvasvuođaproblemain. Kristine Gaup-Grønmo Kuva: Terhi Tuovinen
 Dán háve lea válmmaštallamin davviriikalaš sámesoahpamuša rájáid rastá olli oktasašbarggus. Stáhtat galget jávkadit rádjaoktasašbarggu eastagiid lágidettiin sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sápmelaččaide ja daid lágideami oktavuođas galgá váldit vuhtii giela lassin maiddái sápmelaččaid sosiálalaš ja kultuvrralaš dili.
Knut Johnsen Kárášjoga spesiáladoavtterguovddá˛is buvttii ovdan, ahte ovdal dálá Sámi buohccedikšunbiire ja Helse Finnmark gaskasaš sátta- ja máksočatnasanmanahallama sis fitne Suomas eanet sámegielat buohccit, go vuogádat lei ovttageardánut.
Kristine Gaup-Grønmo Sápmelaččaid divššu ja áittardeami ovddidanguovddá˛is, Kárášjogas muitalii, ahte sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid fitnašuvvama buorideapmin lea ain ollu barggakeahttá. Stáhtaid, gielddaid, bargoaddiid, ovdaolbmuid ja bargiid dáfus dárbbašuvvo čatnaseapmi ja vástu oaidnit sápmelaččaid kultuvrii ja gillii vuođđuduvvi duođalaš bálvalusdárbbuid. Sápmelaččaid ovttaveardásaš ja lági beales buriid bálvalusaid dorvvasteapmin dárbbašuvvo vástu váldin stáhta- ja guovlludásis, rádjaoktasašbargu sihke oktasaš sápmelaš sosiála- ja dearvvasvuođadikšuma skuvlen. Oahpahus galggašii sisttisdoallat maiddái dieđu sápmelaččaid árbevirolaš dikšunvugiin.
Knut Johnsen Kuva: Terhi Tuovinen  Norgalaš semináraguossit bukte sáhkavuoruineaset ovdan Sámiid Dearvvasvuođasiida –áigumuša man leat plánemin Finnmárkkus. Dan bokte sápmelaččaide fállan spesiálabuohccedikšuma, mielladearvvasvuođa ja eallilanolbmuid bálvalusaid lea ulbmil ovttastit ollislašvuohtan, mii váldá vuhtii maiddái kultuvrralaš mihtilmasvuođaid ee. sápmelaččaid jagijohtima ráhkadettiin dikšunplána. Dán mállii gullet maiddái bearrašiidda oaivvilduvvon bálvalusat. Finnmárkkus orrot 16 000 sámegielat ássi, Ohcejogas ja Anáris 4000. Guovllus leat oktiibuot sullii 20 000 potentiála áššehasa, geat dárbbašit sámegielat spesiáladoaktára bálvalusaid. Oktasašbargu Suomain lihkostuvašii bures.
Rádjaoktasašbargun buvttaduvvon sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ráhkadusaid galggašii čielggasmahttit virggálaš oktasašbargosoahpamušain, man oa˛˛un ovdánivččii buoremusat Davviriikalaš sápmelašsoahpamuša bokte. Byrokratia galggašii geahpedit ja gilvalannjuolggadusain galggašii leat vejolašvuohta spiehkastit, vai fidnejuvvo ovdamearkka dihtii spesiáladoavtterbálvalusaid fálli dikšunbusse ja Sápmelaš Dearvvasvuođasiidda bálvalusaid doaibmat Suoma beale sápmelaččaide. Doaktáriid sáttavugiid galggašii fidnet ovttageardánabbon sihke buoridit dieđu addima sámegielat áššehasaide rájáid rastá olli sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid geavahanvejolašvuođain. Dasa lassin Sámi buohccedikšunbiire (LSPH) ja Helse Finnmark gaskasaš soahpamuša galggašii viiddidit guoskat vuođđodearvvasvuođafuolahusa. Sosiála- ja dearvvasvuođadikšunsuorggi bargoveaga giela ja kultuvrra máhttima várás galggašii Suomas leat seammalágan máhttinguovddáš go Norggas lea dán háve.
Seminára loahppaboađusin gávnnahuvvui, ahte lea dárbbašlaš vuođđudit bargojoavkku, mii sáhtášii válmmaštallat evttohusa Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiide ja doalvut ášši doppe ovddos sápmelaš parlamentáralaš ráđi bokte sápmelaš ministerbargojovkui ja stáhtii.
Sámegielat ja kultuvrra čuovvu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeami stuorámus hástalussan leat miellaguottut sihke sámegielat bargi- ja resursavátni. Daid vuoitimii dárbbašuvvo oktasaš dáhttu, skuvlen- ja guovllupolitihkalaš doaibmabijut ja ruđabidjan. Buot vuolgá das, ahte mearrideaddjiin lea rivtteslágan diehtu guovllu ja kultuvrralaš mihtilmasvuođain. Norggas lea lihkostuvvan fidnet áigái málliid, maid gánnáha atnit ávkin maiddái Suomas.
Tapio Kekki, Viveca Arrhenius, Sinikka Salo ja heidi Eriksen Kuva: Terhi Tuovinen
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 19.05.2015 ) |