| Eanavuoigatvuohtaseminįra |
|
|
|
ILO-soahpamuša ratifieren gáibida politihkalaš čovdosiid - vuoigatvuohtahistorjjálaš dutkamušat eai ovddit sámiid eanavuoigatvuohtaga˛aldaga čoavdima Suomas.
ILO - soahpamuša nr. 169 ratifieren Suomas gáibida politihkalaš čovdosiid. Ratifierema eastagat eai váldojuvvo eret vuoigatvuohtahistojjálaš dutkamušain, maiguin lea buorebutge ájihuvvon soahpamuša fápmuiboahtin Suomas. Sámedikki ordnen ILO-soahpamuša ja sámiid eanavuoigatvuođaid gieđahallan semináras Anáris gávnnahuvvui almmolaččat, ahte Suoma ráđđehus galggašii viimmat bargat áššis politihkalaš mearrádusaid, iige šat joatkit máŋggaid čielggademiid bargama, maidda leat gollan máŋggat jagit.
ILO-soahpamuša ratifierema dáfus vuoigatvuohtaministeriija diŋgon vuoigatvuohtahistojjálaš viiddes čielggadanbargu leamašan dušši. ILO-soahpamuš vuolgá das, ahte eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid galgá nannet juohke dáhpáhusas, ledje dal eamiálbmogiidda gávnnahuvvon eanavuoigatvuođat dahje eai, dajai OTT Kaisa Korpijaakko-Labba. Korpijaakko-Labba kritiserii erenomá˛it jagis 2006 válmmaštuvvan vuoigatvuohtaministeriija diŋgon dutkamušfidnu ollašuhttima ja dutkamušaid bohtosiid.
OTL Juha Joona čielggadeapmái gullan áššebábir jagis 1742 bajiduvvui almmusvuođas fidnu sensašuvdnagávdnosin. Korpijaakko-Labba gávnnaha, ahte Tukholma kámmirkollegio arkiivvas gávdnon dokumeanta ii eisige lean gonagašlaš mearrádus, mainna sápmelaččaid geavahan eatnamat livčče virgeoapmahašmearrádusain sirdon kruvnnu eatnamin. Ga˛aldagas lei dušše Guossámis leamašan ovtta ođđadálu guoskevaš eanariekteášši ja dan guoskan kámmirkollegio áššebábir, mii lei dušše kollegio cealkámuš. Korpijaakko-Labba kritiserii eanavuoigatvuohtadutkamuša dahkkiid boastto čuoččuhusas, man mielde viiddes eanaopmodaga sirdin livččii dalle ollašuhtton kámmirkollegio mearrádusain.
Suoma stáhta ii leat Korpijaakko-Labba mielde velge bastán duođaštit lágalaš oamastanvuoigatvuođa fidnema eatnamiidda, mat leat dálá stáhta hálddus, sámiid ruovttuguovllus.
Vihkkehallama vuolde eamiálbmoga sajádaga guoskevaš rápmaláhka Eana- ja meahccedoalloministeriija stáhtačálli Jouni Lind deattuhii ságastis geavatlaš čovdosiid gávdnoma, vuoi konflivttaid sáhtášii garvit ja maiddái joavkkuid ja ealáhusaid intreassaid oktiiheivehit. – Oktan jurdagin ministeriijaid gaskasaš ovttasbarggus leamašan dakkár rápmalága ásaheapmi, mainna eamiálbmoga sajádat nannejuvvošii, muitalii Lind. Son árvalii nuppástusaid ja ođđasit guorahallama guoskat erenomá˛it Meahciráđđehusa rolla.
Vehádatáittardeaddji Johanna Suurpää muitalii eamiálbmotvuoigatvuođaid leat gullan jo guhká Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka prioritehtaidda. Maiddái Suurpää sávai, ahte lassičielggadeamit sámiid eanavuoigatvuođain eai šat gáibiduvvošii. –Suopma lei maiddái erenomáš aktiivvalaččat ovddideamen diibmá ON:id oktasaščoahkkimis dohkkehuvvon julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Vaikke julggaštus ii leatge stáhta njuolgga geatnegahtti áššebábir, das lea goittotge midjiide erenomáš mearkkašupmi. Suopma čatnasii julggaštussii nannosit riikkaidgaskasaš álbmoga ovddas válmmaštallama sierra muttuin, gávnnahii Suurpää. Julggaštusas dovddastuvvo ee. eamiálbmogiidda gullevaš iešráđđenvuoigatvuohta.
Ratifieren gáibida ođđa láhkaásaheami Vuoigatvuohtaministeriija hálddahushoavda Olli Muttilainen muittuhii semináraveaga olmmošvuoigatvuohtajurddašeamis dáhpáhuvvan eamiálbmogiid guoskevaš nuppástusas. – Go ILO ovddit vástideaddji soahpamuš vuođđuduvai paternalistalaš ja suddadeaddji figgamušaide, lea soahpamušas nr. 169 eamiálbmogat váldon dásseveardásaš oassebeallin mearridit árvvuin, eallimis ja ovdáneamis. –Ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan erenomá˛it jurddašeamis, mii guoská eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid, luondduriggodagaid ávkingeavaheami, iešidentifikášuvnna ja maiddái virgeoapmahaččaid geatnegasvuođa ráđđádallat dehalaš áššiid birra eamiálbmogiiguin, gávnnahii Muttilainen. –Mearkkašahtti lávki diibmá dohkkehuvvon eamiálbmotjulggaštusas lea kánske kollektiivvalaš vuoigatvuođaid deattuheapmi.
Muttilainen mieđihii, ahte vuoigatvuohtaministeriija meannudii boastut dan álggahettiin eanavuoigatvuođaid čielggadeaddji dutkanfidnu. – Vaikke gehččojuvvošiige, ahte ráđđádallangeatnegasvuohta ii lága mielde livččege lean, ii ná dehalaš fidnu, iige earáge eamiálbmoga sajádahkii dovdomassii váikkuheaddji doaimma livčče galgan álggahit almmá ráđđádallamiid sámiiguin. Eanavuoigatvuohtaga˛aldaga čoavdinge ii lihkostuva almmá sierra oassebeliid ovttasdoaimma ja duođalaš vuhtiiváldima, gávnnahii Muttilainen. Son kritiserii maiddái čuoččuhusa, man mielde ILO-soahpamuša sáhtášii ratifieret almmá lassidoaimmaid haga. – Vuoigatvuohtaministeriija perspektiivvas soahpamuša ratifieren gáibida láhkaásahančovdosiid, son gávnnahii.
Johtilis čoavddus livččii viisáseamos - Juridihkalaš čielggadeamit eai čoavdde ILO-soahpamuša ratifierema eastagiid. Ratifieren lea vejolaš dušše dohkkehemiin positiivvalaš diskriminášuvnna prinsihpa, logai riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangotti ságajođiheaddji Nils Torvalds. Positiivvalaš diskriminášuvnnain figgo duođalaš ovttaveardásašvuhtii. Son anii ratifierema ájiheami várala˛˛an globalisášuvnna ja gávppálašvuođa ovdánettiin garra fártta. Oktasaš ovdu oa˛˛u ain dávjjibut sirdásit eret priváhta ovddu ovddas. – Johtilis čoavddus ILO-soahpamuša ratifierema várás livčče dál viisáseamos ja áššit dušše váttásmuvvet ájahallama joatkašuvadettiin, son gávnnahii. Torvalds mielas ee. Meahciráđđehus galggašii čuoldásit vuovdimis lasi bálsttáid, go dat dagaha dušše ođđa váttisvuođaid.
Sámedikki lahttu Pekka Aikio lei ilus das, ahte seminárai oassálasttii vuoigatvuohtamnisteriija lassin maiddái eana- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddji. Eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideapmi justa eana- ja meahccedoalloministeriija hálddahussuorggis lea vásihuvvon guhká jo váttisin. Aikio fuopmášahtii, ahte sápmelaččaid vuoigatvuohtasajádaga buorideapmi ii leat eret ovttaskas dáluin. – Sámiid eanavuoigatvuođain lea jearaldat viiddes guovlluid geavaheamis ja oasálasvuođas mearrádusbargamii, son logai. Aikio tulkon semináras máŋgii namuhuvvon vuoigatvuohtaministeriija diŋgon eanavuoigatvuohtadutkamušas lei, ahte ođđa dutkamušain figgui dasa, ahte heajuduvvo ovddit dutkamušaid duođaštanfápmu.
Näkkäläjärvi gáibida rabasvuođa ja nana oassálastinvuoigatvuođa Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi váillahii eanavuoigatvuohtaga˛aldagaid válmmaštallamii rabasvuođa ja almmolašvuođa. – Eanavuoigatvuohtaáššiid ii sáhte válbmet olbmuin čihkosis, muhto áššiin galgá bastit hállat rahpasit, almmolaččat ja roahkkadit ja erenomá˛it muitalit das maid ILO-soahpamuša ratifieren geavadis dárkkuha, son dajai.
Näkkäläjärvi muittuhii Suomas barggu vuolde leahkki viiddes guovlohálddahusa ja láhkaásaheami ođasmahttinfidnuin, main sámediggi háliida leat aktiivvalaččat fárus. Sámediggi ii hálit olgguštit guovllu suopmelašálbmoga iige ane sin ovdduid sápmelaš ovdduide vuostálassan. – Sámedikki bargun lea ollašuhttit sámiid kulturiešráđđema ja ovddugohcima. Seamma háve geahččalit oaidnit sámiid ruovttuguovllu oppalašvuohtan ja buoridit ja ovddidit guovllu buot ássiid eallindiliid, namuhii Näkkäläjärvi.
– Eat gáibit dakkár čovdosiid, mat vealahit suopmelaččaid, rihkkot olbmuid vuođđovuoigatvuođaid dahje bidjet suopmelaččaid ja sápmelaččaid muđuide vuostálágaid. Eat gáibit ovttaskas olbmuid oamastan eatnamiid alccemet, nugo muhtimen lea čuoččuhuvvon. Dáid baluid lea dušši gilvit, deattuhii sámedikki ságajođiheaddji.
Semináras ovdanbohte guokte earálágan guovlohálddahusmálle. Kainuu guovlohálddahusa geahččalanfidnus muitalii hálddahushoavda Kalevi Yliniemi. Professor Markku Suksi muitalii hálddahusođastusas, hálddahusmálliin ja Ålándda iešráđđemis. Sámedikki dehaleamos bargun lea ollašuhttit sámiide eamiálbmogin vuođđolágas sihkkaraston iešráđđema, mii sámedikki bealiváldimiid mielde ii leat vel ollašuvvan geavadis.
Seminára sáhkavuorut: Ságajođiheaddji Juvvá Lemet/ Klemetti Näkkäjärvi OTT Kaisa Korpijaakko-Labba (čoahkkáigeassu) Stáhtačálli Jouni Lind, Eana- ja meahccedoalloministeriija Vehádatáittardeaddji Johanna Suurpää Hálddahushoavda Olli Muttilainen, Vuoigatvuohtaministeriija Ságajođiheaddji Nils Torvalds, Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangoddi Hálddahushoavda Kalevi Yliniemi, Kainuu hálddahusiskkadeapmi |
|
| Viimeksi päivitetty ( 25.04.2008 ) |