Roavvenjárggas maŋŋebárgga 28.10 dollojuvvon sámi parlamentárihkariid konferánsa dohkkehii loahppaáššegirjji, mas dat ee. deattuha stáhtaid ovddasvástádusa ollašuhttit iežaset álgoálbmogii guoski álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid. Konferánssa loahppaáššegirji ollásit čuovvovaččas:

Loahppadokumeanta

Nubbi sámeparlamentarihkarkonferánsa Roavvenjárggas golggotmánu 28. b. 2008

Nubbi sámeparlamentarihkarkonferánsa, vuođđuduvvon Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid áirasiin ja mas oassálastet Ruošša beale sámiid ovddasteaddjit, čoahkkanan Roavvenjárgii golggotmánu 28. b. 2008:

Guorrasit ollislaččat dan vuosttaš sámeparlamentarihkarkonferánssa julggaštussii, Johkamohki-julggaštussii, ja deattuhit man deaŧalaš lea dat mii biddjojuvvui vuođđun dan julggaštusas,

Deattuhit ahte stáhtain lea ovddasvástádus implementeret ON eamiálbmotjulggaštusa, ja čujuhit seammás ahte mis sámi parlamentarihkkariin ja sámedikkiin lea ovddasvástádus fuolahit ahte eamiálbmotjulggaštusa mearrádusat geavahuvvojit ja čuvvojuvvojit,

Muittuhit stáhtaid gos sámit ásset ahte ain gávdnojit ollu álbmotrievttálaš geatnegasvuođat mat eai leat doarvái bures ollašuhttojuvvon, ja ahte bargu fuolahit dan ahte geatnegasvuođat doahttaluvvojit stáhtaid bealis berre vuoruhuvvot,

Deattuhit ahte mii sámit leat okta álbmot, danne go mis lea oktasaš historjá, kultuvra, giella ja eatnamat, ja ahte riikarájit eai galgga rihkkut min oktavuođa;

Julggaštit ovttaoaivilvuođa čuovvovačča hárrái:

1. Sámiin álbmogin lea ON 1966 konvenšuvnna vuosttaš artihkkala mielde mii guoská iešmearridanvuoigatvuhtii riekti mearridit sin politihkalaš dili, ovdánahttit sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami ja ráđđet sin iežaset luondduriggodagaid ja gávdnosiid, ja eai man ge dihte galgga vuoigatvuođat resurssaide mat leat dárbbašlaččat sin birgenláhkái váldot sis eret. Sámiid galgá guldalit ja sii galget beassat searvat mearrádusproseassaide áššiin mat váikkuhit sámiide njuolga, ja stáhtat galget ovdalgihtii addit dieđu buot daid doaibmabijuid birra mat gusket sámiide ja maidda sámit galget leat miehtan.

2. Árbediehtu lea dehálaš oassi sámi kultuvrras ja identitehtas. Sámiin lea riekti bisuhit, suddjet ja ovdánahttit iežaset kulturárbbi, árbedieđuid ja kultuvrralaš ovdanbuktimiid gullevaš duogášvuoigatvuođaiguin. Stáhtat galget ovttasráđiid sámiiguin čađahit ávkkálaš doaibmabijuid mat váikkuhit ahte dat vuoigatvuođat dohkkehuvvojit ja daid doaimmaheapmi suddjejuvvo. Árbevirolaš sámi symbolaid ii galgga leat lobálaš geavahit sámiid mieđiheami haga, ja dat galget duššefal geavahuvvot dakkár ulbmiliidda maid sámit ieža dohkkehit.

3. Sámit leat ollu sohkabuolvvaid eallán luonddus ja viežžan das birgejumi ja sis lea erenoamáš gelbbolašvuohta luonddusuodjaleamis ja geavaheamis. Sámiid árbediehtu mielddisbuktá iešalddis nana ceavzilis ovddideami. Sámiid erenoamáš oktavuohta lundui siskkilda sihke geatnegasvuođa ja ovddasvástádusa váldit dárbbašlaččat vuhtii birrasa ja resurssaid ja dasto gaskkustit árbedieđuid boahttevaš sohkabuolvvaide.

4. Vuoigatvuohta seailudit, geavahit ja ovdánahttit iežas giela lea vuođđoolmmošvuoigatvuohta. Sámiin lea vuoigatvuohta geavahit ja gulahallat iežaset gielain. Sámit ieža sámedikkiid bokte galget hálddašit sámegiela. Stáhtat fertejit ollašuhttit sin nationála ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámegiela ektui.

5. Sámi mánáin ja nuorain lea riekti hupmat ja oahppat iežaset giela, doaimmahit iežaset kultuvrra ja ovddidit iežaset identitehta. Stáhtat ja sámedikkit fertejit ovttasráđiid ásahit čoahkkananbáikkiid mánáide ja nuoraide, nugo organisašuvnnaid ja neahttačoahkkananbáikkiid, maiddái rastá riikarájiid. Sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut dievaslaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldaga mas lea vuođđun sin iežaset giella ja kultuvra, ja mii vuhtiiváldá sin čearddalaš, kultuvrralaš, gielalaš ja osku duogáža doarjun- ja veahkkedoaibmabijuid bokte. Sámedikkit áigot ovttas stáhtaiguin čuovvolit Suoma, Norgga ja Ruoŧa mánáidáittardeddjiid oktasaš davviriikkalaš raportta hástalusaid. Stáhtat fertejit ollislaččat deavdit daid vuoigatvuođaid mat sámi mánáin ja nuorain leat nationála rievtti ja riikkaidgaskasaš rievttálaš dási mielde.

6. Sámedikkiin lea geatnegasvuohta doahttalit ahte ii oktage galgga vealahuvvot sohkabeliid, seksuálalaš soju dahje čearddalašvuođa dihte. Sámi nissoniin ja dievdduin galget leat seammalágan vejolašvuođat, vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat buot servodatsurggiin. Nissoniin ja dievdduin galget leat seamma vejolašvuođat oassálastit mearrideaddji orgánain ja váikkuhit viidásit ovttasbarggu buot servodatsurggiin.

7. Stáhtat fertejit identifiseret ja dohkkehit sámiid eaiggáduššan ja- geavahanvuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda. Sámi eatnamiid duohtadeapmi ii galgga dáhpáhuvvat ovdal go sámit geat gullet dan guvlui leat ovdalgihtii ožžon dieđu ja miehtan dasa. Sámit galget oažžut eatnamiid buhtadussan dahje eará buhtadusa go sin eatnamiid duohtadit. Buhtadus ferte siskkildit boahttevaš buolvvaid vuoigatvuođaid. Stáhtat galget addit ruovttoluotta eatnamiid maid leat geavahan go leat geargan daiguin. Stáhtat galget dohkkehit sámiid rievtti oažžut oasi ávkkástallanárvvus go vižžet minerálaid dahje riggodagaid eatnama vuolde, ja vuoigatvuođa eará resurssaide maid stáhtat oamastit dakkár guovlluin gos sámit orrot dahje geavahit. Sámi báikkálaš servodagaid ferte ráhkkanahttit vai dat sáhttet dustet hástalusaid mat čuvvot sin guovlluid resursaávkašuvvamis.

8. Sámedikkit konstaterejit ahte eai ovttage stáhtas gos sámit ásset leat ortnegat mat siskkildivčče sámedikkiid bargui bušeahttarámmaiguin ja ruhtademiiguin sámi ulbmiliid várás ja sámedikkiid iežaset vuoruhemiid duohtandahkama várás. Sámedikkit čujuhit ahte iešmearridanvuoigatvuohta, iešvuoruhanvuoigat­vuohta ja konsulterenvuoigatvuohta doaibmabijuid hárrái main sáhttá leat njuolga mearkkašupmi sámiide eamiálbmogin, leat guovddáš álbmotriekteprinsihpat. Dáid prinsihpaid fertejit stáhtat dohkkehit ja doahttalit, maiddái bušeahttamearrideamis ja sámi ulbmiliid ruhtadeamis.

9. Sámedikkit deattuhit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas lea stuorra mearkkašupmi sámi servodatovddideapmái, ja konstaterejit fuolastumiin ahte lea čuožžilan eahpesihkarvuohta šiehtadusa čuovvoleame ektui maid ministarat geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttat sohpe, geahča beavdegirjji, beaiváduvvon skábmamánu 14. b. 2007. Sámedikkit čujuhit seammás dan positiivvalaš bargui maid buot stáhtat dahke oažžut ON eamiálbmotjulggaštusa mearriduvvot. Sámedikkit ávžžuhit ministariid geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttaid jođáneamos lági mielde joatkit davviriikkalaš konvenšuvnna proseassain dainna lágiin ahte čuovvolit 2007 skápmamánu šiehtadusa.

10. Sámedikkit ávžžuhit stáhtaid ovttas sámedikkiiguin álggahit davviriikkalaš sámi soahpamuša doaibmabiju stáhtaid gaskasaš ovttasbargočovdosiin, mii guoská buot sámiide. Sámedikkit ávžžuhit stáhtaid našuvnnalaš čovdosiidda ILO 169 – soahpamuša vuoiŋŋas ja ávžžuha Suoma ja Ruoŧa ratifiseret dán soahpamuša. Suomas, Norggas ja Ruoŧas lea earenoamáš ovddasvástádus ahte sámegiella seailu ja ovddiduvvo ealli giellan maiddái olggobealde sámi guovlluid. Sámedikkit ávžžuhit guoskevaš stáhtaid, ahte sámi guvlui šaddá allaoahppanbiras vai sámi nuorain lea vejolašvuohta šaddat sámegiela áššedovdin.