Sámi oahpahus lea máhccamin álbmotskuvlla áigge dillái. Ruovttuguovllu olggobealde ássi mánát ja nuorat báhcet lohkan- ja čállindáidduheapmen iežaset gielas, jos giella ii oahpahuvvo skuvllas. Sámedikki vuosttaš skuvlenraporta almmuhuvvui Helssegis 13.11. sámedikki, veahádatsáttaolbmo ja mánáidáittarteaddji ovttas ordnen semináras. 

Sámeoahpahusa dálá dilli ávašta máhccama álbmotskuvlla áigái, goas sámegielas ii leamašan sajádat oahpahusas ja sámiid giellamolsun ovdánii jođánit. Ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánáid- ja nuoraid dilli muittuha sin áhkuid ja ádjáid mánnávuođa dili. Go giella ii oahpahuvvo skuvllas, dan hállit báhcet lohkan- ja čállindáidduheapmen iežaset gielas. Giela hálliid mearri geahppána eaige ođđa giela geavaheaddjit boađe. Heajut gielladáiddolaččat masset jogo gielaset obban dahje giella báhcá ovdánkeahttá, go revitalisašuvnna vejolažžan dahkki giela čálalaš hálduiváldin ii leat vejolaš.

Skuvlenpolitihkalaš berošmeahttunvuohta sámeoahpahusa váttisvuođaid čoavdimii lea doalvumin sámegiela hálliid meari johtilis geahppáneapmái ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid sámiid giela ja identitehta molsašuvvamii. Oahpahusa guoskevaš njuolggadusain ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit giehtadallojit sisafárrejeaddjiide buohtalaston joavkun, mas bargojoavkku raporta addá muhtin konkrehtalaš ovdamearkkaid. Dilli lea Suoma vuođđolága ja Suoma addin, eamiálbmogiid guoskevaš riikkaidgaskasaš čatnasumiid vuostásaš, gávnnahuvvo Sámedikki bargojoavkku duorastaga 13.11. olggosaddin, vuosttas sámedikki skuvlenraporttas.

Bargojoavku lea čielggadan ruovttuguovllu olggobealde moatti báikegottis, ee. Helssegis, Tamperees, Oulus ja Roavvenjárggas addojuvvon sámegiela oahpahusa ja gávnnaha raporttas, ahte oahpahusas ii leat dálá njuolggadusaid vuođul ovdánanvejolašvuohta. Sámegiela ja sámegielat oahpahusas ja dan dilis leat olu váilevuođat maiddái ruovttuguovllus, muhto ruovttuguovllu olggobealde dilli lea fuolastuhtti.

Eamiálbmoga giela oahpahus addojuvvo ruovttuguovllu olggobealde seamma vuođustusaiguin go ee. sisafárrejeaddjiid gielaid oahpahus. Sisafárrejeaddjiid gielat leat dávjá stuorra máilmmigielat, nugo espánjagiella, eaŋgalsgiella, punjabi dahje arabia. Oahpahusa lea vejolaš oažžut eanemustá 2,5 vahkkudiimmu ja dat lea vuođđooahpahusa dievasmahtti iežas eatnigiela dahje ruovttugiela oahpahus, man diimmut dollojit dábálaččat eará skuvlabeaivve maŋŋá dahje skuvlabeaivve maŋimuš diibmun. Giela oahpahusa sajádat skuvlabarggus lea headju ja dán oahpahusa oažžu dušše áibbas uhca oassi sámemánáin- ja nuorain, geat ásset ruovttuguovllu olggobealde. Oahpahusa áigáioažžun lea váttis, go sámegiela oahpahus lea ruovttuguovllu olggobeale skuvllaide, rektoraidda ja oahpahusvirgeoapmahaččaide ođđa ja amas ášši. Sámi vánhemat ja báikkálaš skuvlavirgeoapmahaččat leat moatte báikegottis figgan ovddidit oahpahusdili, muhto dat lea dálá njuolggadusaid vuođul veadjemeahttun, gávnanhuvvo raporttas.

Sámi vánhemat leat bivdán máŋgii Sámedikkis veahki dillái ja jahkkán dan iešráđđenorgánan sáhttit váikkuhit oahpahusa lágideapmái. Sámedikki vejolašvuođat váikkuhit iežas álbmoga oahpahussii leat goittotge vánet iige sámiide vuođđolágas sihkkaraston kulturiešráđđen leat ollašuhtton skuvlema suorggis. Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas galggašii bargojoavkku mielas ovddidit sámeoahpahusa oppalašvuođas vástu guoddi, dan čuovvu, oahpahusas raporterejeaddji ja fásta oahpahusministeriijain ráđđádalli guovddáža.

Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa oppalaš ovddideami ja giela oahpahusa buktima luonddolaš oassin skuvlabargui miehtá riikka, galgá álggahit farggamusat. Njuolggadusaid dagahan eastagiid ja čuolmmaid galgá burgit ja buktit sámeoahpahusa sajádaga ja vejolašvuođaid ´normála dillái´, mas giela oahpahusordnemiin váldojit vuhtii oahppiid iešguđetlágan gielladuogážat: oassi sámeoahppiin hállá sámegiela eatnigiellan, oassái dat lea heajubut hálddašuvvon nubbi giella ja oasis ii leat olláge gielladáidu. Lassin skuvllain, erenomážit davvin, leat maiddái eará oahppit, geat hálidivčče oahppat sámegiela. Dát ii goittotge leat vejolaš ruovttuguovllu olggobealde. Jagis 2004 fápmui boahtán sámi giellalága njuolggadusaid ollašuvvan gáibida ođđa giela hálliid lassáneami. Gos eará sajis ođđa hállit sáhtášedje boahtit go skuvlla vierrogiela oahpahusas? – jerro raporttas.

Sámegiela oahpahusa ja dan ovddideami galggašii bargojoavkku mielas dahkat vejolažžan viiddidemiin dálá sámiid ruovttuguovllu guoskevaš sámeoahpahusa ruhtadeami olles riikii. Dat rabašii luotta oahpahusa fástan dahkamii, ovddieapmái ja dan sajádaga bajideapmái. Ruovttuguovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadus oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lágas sihkkarastá skuvlema lágideaddjiide stáhtadoarjaga, mii vástida sullii 100-prosentalaččat dán oahaphusas boahtán oahpaheaddjiid bálkágoluid.

Nubbin vuohkin oahpahusa ovddideapmái evttohuvvo Anára kirkosiiddas doaibmi Sámi oahpahusguovddážis ovddiduvvon fierpmádatoahpahusa fástan dahkama ja giela fierpmádatoahpahusa vejolažžan dahkama buot daid vuođđoskuvllaide ruovttuguovllus ja dan olggobealde, gos leat váttisvuođat gávdnat sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid. Oahpahusguovddážis leat jo jagiid áigge ovddidan fierpmádatpedagogihka ja teknihkalaš válmmašvuođaid ja dat basttášii addit sámegiela fieprmádatoahpahusa maiddái ruovttuguovllu olggobealde, juos das livčče dan guoskevaš skuvlema ordnenlohpi ja várit fierpmádatoahpaheaddjiid bálkáheapmái. Fierpmádatoahpaheaddjit dárbbašuvvošedje buot golmma Suomas hállon ja skuvllas oahpahuvvon sámegillii, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii.

Buot sámegielat gullet riikkaidgaskasaš luohká mielde (mm. www.unesco.org >endangered languages) máilmmi áitatvuloš gielaid jovkui, anáraš- ja nuortalašgiella nannosit áitatvuloš gielaid jovkui. Suoma stáhtas lea vástu eamiálbmoga gielas, iige sámegiela oaččo bidjat seamma sajádahkii sisafárrejeaddjiid gielaiguin. Daidge oahpahus Suoma skuvllain lea dehalaš, muhto dušše hárve gielat dain leat ruovtturiikkain áitatvuloš sajádagas nugo sámegielat davviriikkalaš ruovttustáhtain.

Bargojoavkku ságajođiheaddjin doaimmai sámedikki lahttu Petra Magga ja lahttun giellaáššiidčálli Ellen Näkkäläjärvi, virtuálaoahpahusa koordináhtor Eeva-Liisa Rasmus ja luohkáoahpaheaddji Rauna Rahko. Bargojoavkku raportta lea čállán sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.