Sámi searvvušvuogádagas eai leat árbevirolaččat čavgadis sohkabeliid mielde juhkkojuvvon barggut dahje árvučeahkkálas. Sihke nissonat, albmát ja mánát leat váldán oasi boazogehččui boazodoalus seamma bures. Badjesápmelašservošiin sohkabeallerollat álge dálloorruma  mielde.  Maŋimuš sápmelašbearrašat fárrejedje Oarjja–Sámis bissovaš dálloorrumii 1960-logu áigge heaitimin birrajagáš goahtesiddastallama bohccuiguin. Boazodoalus eallogeahčču čoahkkanii álggos albmáide, muhto mohtorgielkká ja njealjejuvllaga atnuiváldima mielde ain eanet sámenisu lea álgán maiddái ollesáigásaš badjeolmmošin. Vaikko váldo badjebargu lea čoahkkanan eanáš albmáide, nissonat leat ossálastán ja oassálastet ainge aktiivalaččat boazodoalu jahkásašdáhpáhusaide ja oamastit maiddái bohccuid. Boazodoalu hálddahus- ja doarjjavuogádat ii daga vejolažžan dan, ahte máŋga seamma bearraša olbmo ollašuhtašedje ámmátlaččat boazodoalu ja dávjá ovtta badjealbmás leat oppa bearraša bohččot geahču vuolde. 

Árbevirolaš sámi searvvusráhkadus lea siida, man leat gohčodan maiddái sámegillin. Siida lea dábálaččat sogalašvuhtii vuođđđuduvvi koališuvdna, mii ollašuhttá ealáhusaid dihto árbevirolaš sohkaguovlluin. Sámiin leamašan siiddat guollebivddu, bivddu ja boazodoalu várás. Siidaortnet leamašan oktasaš sárggus buot Suoma golmma sámi giella- ja kulturjoavkkuide.  Boazodoalus siiddat, maid gohčodit suomagillii dán áigge eallun  (su.tokkakunta), leat ain bálgosiid siste boazodoallo barggu oasit. 

Sámeduoji bargguin eai leat meroštallojuvvon sohkabeallerollat. Nissonat duddjojit dábálamosit tekstiila- dahje ng. dipma dujiid ja albmát muorra-, dákte-, čoarve- ja metalladujiid dahje ng. garra dujiid, muhto giehtadujiiguin  bargama ii stivre servoša árvomáilbmi muhto baicce guđege duojára dáiddut ja beroštumi čuozáhagat. 

Sámi searvvušvuogádaga vuođđu lea sohkavuogádat, mii vuhtto sámegiela terminologiijas ja badjesámiin sohkamearkavuogádagas ja  mii muitala sohkavuogádagas. Suomas hállon sámegielain lea hui dárkkes, iešguđege ahkebuolvvaid earuheaddji fuolkesátneterminologiija. Terminologiijas eai dábálaččat earuhuvvo ee. vuosttas ja nuppi buolvva oarpmealit ja vilbealit nuppiin, lea duohta ahte dás lea guovlluid gaskkas variašuvdna. Fuolkeduoba lea viiddit go máŋggain váldekultuvrra álbmogiin. 

Suoma sámiin lea viiddis fuolke- ja ustitfierpmádat riikkarájáid badjel. Soađit, stáhtaid rádjageassimat ja náittoslihtut  leat juohkán sogaid máŋgga eará riikii. Nuppiid riikkain orru fulkkiin oaidnaluvvui ovdal dálá áiggi measta dušše márkaniin ja eará servoša guoski dilálašvuođain, dán áigge gulahallan lea álkit. 

Rikkavulošsearvedoaibma 

Vuosttas Suoma sápmelaš sámesearvi,  Samii Liitto (Sámiid lihttu), vuođđuduvvui Suomas jagi 1945. Searvi leai mielde vuođđudeamin Sámemusea Siidda ovddasmanni, olgomusea. Dat lei sápmelaččaid vástádus suopmelaččaid sámeáššiin berošteaddjiid vuođđudan Lappi čuvgehussearvái (su. Lapin sivistysseura). Jagi 1956 sámekonferánssas vuođđuduvvui Davviriikkaid sámi ráđđi. Dat dovdojuvvo dáid maŋit áiggiid namain sámi ráđđi, go Ruošša sámesearvvit bohte fárrui ovttasbargui jagi 1992.  

1900-logu beallemuttu maŋŋá riikkavulošdoaibma lassánii. Searvedoaibma oidnojuvvui vuohkin doalahit sápmelašvuođa sihke vuostálastit láttiduhttinfiggamušaid.  Suomas doibmet dán áigge vuollil 30 sámesearvvi. Searvvit doibmet máŋggain  iešguđet surggiin. Oassi servviin ovddida dihto guovllu sámiid, sámegiela, sámekultuvrra dahje sámeealáhusaid dili buorideami.  Sámeservviid doaibma ruhtaduvvo ee. sámedikki kulturmearreruđain. Sámedáiddárat leat vuođđudan iežaset stáhta rájáid badjel servviid:  girječállit (Sámi Girječálliid Searvi 1979), dáiddárat (Sámi Dáiddačehpiid Searvi 1979), musihkkárat (Sámi Musihkkáriid Searvi 1982) ja teáhterbargit (Sámi Teáhtersearvi).

 
Leavgebaivvi

Sámiin leat oktanuppelohkái leavgebaivvi, main deaŧaleamos lea sámi álbmotbeaivi, guovvamánu 6. Sámi leavgga sáhttá geavahit eahpevirggálaččat iešguđetlágan ávvudilálašvuođain.

6.2. Sámi álbmotbeaivi. Vuosttas sámiid oktasaš čoahkkin dollojuvvui 6.2.1917 Troanddimis ja doppe ledje sihke davvi- ja lullisámit ja dalle máŋgga guovllu sámit vuosttas geardde bargagohte oktasaš čearddalaš áššiiguin.

2.3. Sámedikki vuoddudanbeaivi. Suoma Sámediggi ásahuvvui virggálaččat 2.3.1996.

Márjjabeaivi. Sámiid árbevirolaš ávvudanbeaivi. Sáhttá čuovvut iešguhtege riikka Márjjábeai ávvudemiid.

Mihcamarbeaivi. Almmolaš ávvudanbeaivi. Sáhttá čuovvut iešguhtege riikka Mihcamar-ávvudemiid.

9.8. Ovttastuvvan našuvnnaid álgoálbmotbeaivi. Ovttastuvvan našuvnnat lea julggáštan 9.8. álbmogiidgaskasaš álgoálbmotbeaivin.

15.8. Sámi leavgga dohkkehanbeaivi. Sámi leavga dohkkehuvvui 15.8.1986 Sámiid 13. konfereanssas Åres.

18.8. Sámirádi vuoddudanbeaivi. Sámiráđđi vuođđuduvvui virggálaččat 18.8.1956 Kárášjogas Sámiid 2. konfereanssas.

26.8. Ruoŧa Sámediggi vuoddudanbeaivi (rahppojuvvui 26.8.1993).

9.10. Norgga Sámedikki vuoddudanbeaivi (rahppojuvvui 9.10.1989).

9.11. Sámi Parlameantta vuoddudanbeaivi. Suomas addojuvvui láhkaásahus Sámi Parlameantta birra 9.11.1973.

15.11. Isak Saba riegádanbeaivi. Isak Saba riegádii j. 1875 Unjárggas Várjjagis.