Sámit leat Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša álgoálbmot, man áramus muttuin sáhttá buktit ainge ovdan dušše árvalusaid. Giela dáfus sámit gullet suopmelaš-ugralaš giellabearrašii. Das fuolakeahttá ahte sámit leat gielalaččat fuolkkit suopmelaččaide, sámiid genehtalaš árbbis leat seilon iešvuođat, mat earuhit sámiid buot ránnjáálbmogiin. Sámiid sohkaduogáža sáhttá ainge dušše árvádallat; dutkit máŋgga dieđasuorggis geahččalit goit čielggadit ášši.

Dutkamuš ii leat vel sáhttán addit sámiid sohkaduogážis dárkilut govvádusa go vuosttas sámegielat proságirjji jagis 1910 almmustahttán Johan Turi (1854-1936). Turi govvida girjjistis Muittalus samid birra viidát sámiid árbevirolaš eallima. Girji lea sámegirjjálašvuođa klassihkar ja dat lea jorgaluvvon máŋggaide máilmmi gielaide, maiddái suomagillii. Turi girji lea ainge buorre gáldogirji sámekultuvrra birra.

Turi čállá iežas álbmoga sohkaduogážis ee. ná:

“Sámiid boahtimušas ii leat gullon, ahte livččii boahtán gosge. Sápmelaš lea leamaš dáppeorru miehtá Sámi eatnama. Ja go sápmelaš lea leamaš dáppe mearragáttiin orrume, dalle eai leat leamaš orrut eai oktage mearragáttiin, ja dalle leai buorre orrut sámiide. Ja sámit leat orron Ruoŧa bealde maiddá juohke báikkis. Ja eai dalle lean dálolaččat eai gosge; eai sámit diehtán, ahte leat iežá olbmot go sii.”

 

Álgoálbmogiid máilmmiorganisašuvdna

Sámit gullet oktan unnimus, muhto oktan eanemus aktiivvalaš álbmogiin máilmmi álgoálbmogiid jovkui. Álgoálbmogat gávdnojit buot nannámiin ja daidda gullet oktiibuot sullii 370 miljovnna olbmo sullii 70 riikkas. Váldooassi máilmmi áittatvuloš gielain leat álgoálbmogiid gielat.

Álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođat leat loktanan iežas kategoriijan riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid olis 1980-logu rájes. Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteaddji dehálamos áššebáhpárat leat jagis 2007 Ovttastuvvon Našuvnnaid (ON) oktasaščoahkkimis dohkkehuvvon julggáštus álgoálbmogiid vuoigatvuođain (United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples) ja Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgo- ja čeardaálbmogiid guoski soahpamuš (ILO-convention no 169 concerning indigenous and tribal peoples in independent countries), mii dohkkehuvvui ILO oktasaščoahkkimis jagis 1989. Soahpamuša dohkkeheapmi mearkkašii nuppástusa álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideamis ja das leamašan stuorra mearkkašupmi maid Davviriikkaid sámiide. Davviriikkain Norga lea ratifiseren soahpamuša. Suopma ja Ruoŧŧa leat ráhkkanan soahpamuša ratifiseremii juo guhká.

ILO soahpamuša njunušjurddan lea dorvvastit álgo- ja čeardaálbmogiidda vuoigatvuođa daid iežaset identitehta ja eallinvuogi seailluheapmái. Álgoálbmogiid eai šat geahččal assimileret váldoálbmogii čuvgehusa namas, man jurdagii ILO jagis 1957 dohkkehuvvon ovddit soahpamuš vel fikkai. Jagi 1989 soahpamuš geahččala ovddidit álgoálbmogiid iežaset gielaid ja kultuvrraid seailuma ja addit álbmogiidda alcceseaset eanet váikkuhanválddi sin iežaset áššiin.

Geat álgoálbmogat leat?

ILO soahpamuš (1989) meroštallá soahpamuša ollái gullevaš álbmogin

a) daid iehčanas riikkain ealli čeardaálbmogiid, mat earránit čielgasit riikka eará álbmotjoavkkuin sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš eallindiliideaset beales ja maid sajádat mearrašuvvá oalát dahje muhtin oassái daid iežaset dábiid dahje árbevieruid dahje spesiálláhkamearrádusaid mielde; ja

á) daid iehčanas riikkain ealli álbmogiid, mat dollojuvvojit álgoássin, dasgo sii nállašuvvet álbmogis, mii riikka vuolušteami dahje ásaiduvvama dahje dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge ásai riikkas dahje dan eatnandieđalaš guovllus, masa riika gullá, ja mat vuoigatvuođalaš sajádagasteaset fuolakeahttá leat seailluhan ollásit dahje muhtin oassái iežaset sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaideaset.

Álgoálbmogis leat nappo nana ruohttasat dan árbevirolaččat ásaiduhttin guovlluide, dat lea seailluhan iežas kultuvrralaš sierralági, ii leat riikkastis hálddašeaddji sajádagas ja dat atná iežas álgoálbmogin.

Álgoálbmogiid iežaset bissovaš forum ON-vuogádagas

Álgoálbmotáššit leat gieđahallon ON-vuogádagas logijagiid áigge gaskaboddosaš bargojoavkkuin. Jagis 2000 álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid gieđahallama várás vuođđuduvvui bissovaš álgoálbmotáššiid forum ´The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues/ PFII´. Dan vuosttas ságajođiheaddjin doaimmai Norgga sápmelaš Ole Henrik Magga (govas guovdu). Sámit leat oassálastán aktiivvalaččat foruma doibmii dan álggu rájes.

Álgoálbmotáššiid bissovaš forum doaibmá ON:aid ekonomiija- ja sosiálaráđi (Economic and Social Council, ECOSOC) ráđđeaddi orgánan. Foruma bargun lea bohciidahttit ságastallama álgoálbmogiid ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, kultuvrra, birrasa, skuvlejumi, dearvvasvuođa ja olmmošvuoigatvuođaid guoski áššiid birra ja addit dain ávžžuhusaid ON:aide.

Dasa lassin dan bargun lea lasihit diđolašvuođa álgoálbmogiid áššiid birra, buvttadit daidda guoski dokumeanttaid/materiála ja doalvut álgoálbmogiidda guoski áššiid ON-vuogádaga gieđahallamii.

ON:ain lea maid álgoálbmogiid eallindiliid ja olmmošvuoigatvuođaid čuovvu erenomáš sierraraporterejeaddji. Dán barggus jagis 2008 álggahan James S. Anaya finai golggotmánus 2008 maid Roavvenjárggas, gos ordnejuvvojedje ee. Davviriikkaid sámeparlamentarihkariid konfereansa ja sápmelaš álbmotservviid ovddasteaddji Sámekonfereansa.

Govas: Sierraraporterejeaddji Anaya Roavvenjárggas ovttas Norgga sámedikki ságajođiheaddji Egil Olliin, Suoma sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kariin ja Ruoŧa sámedikki ságajođiheaddji Lars Ándde Bæriin.

Guovdageaidnolaš sámejurista John B. Henriksen válljejuvvui čakčat 2008 jođihit ON-vuogádagas doaibmi, álgoálbmogiid ođđa áššedovdijoavkku (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples). Áššedovdijoavkkus leat oktiibuot vihtta lahtu, guđet leat Norgga lassin eret Kongos, Malesias, Filippiinain ja Costa Ricas. Henriksen doaibmá maid spesiáláššedovdin álgoálbmogiid Gáldu-nammasaš guovddážis (Resource Centre for the Rights of Indigenous Peoples), mii lea Norgga Guovdageainnus. Gáldu ruoktosiidduin gávdno ollu diehtu máilmmi álgoálbmogiid birra. Sáhtát geahččat doppe maid videoid sámiid birra.

Álgoálbmot ruovtturiikka láhkaásaheamis

Suopma lea dovddastan sámiid álgoálbmogin vuosttas geardde vuođđolágastis jagis 1995 ja lasihan vástideaddji njuolggadusa jagis 2000 fápmuiboahtán ođđa vuođđoláhkii. Sámiid sajádagas álgoálbmogin mearriduvvo maid lágas Sámedikki birra (1995, 1§). Vuođđolága 17§ 3 momeantta mielde sámiin lea álgoálbmogin vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Vuođđolága 121§ 4 momeanttas mearriduvvo sámiide ruovttuguovllusteaset gullevaš giela ja kultuvrra guoski iešstivrejumi birra. Jagis 1995 ásahuvvui láhka Sámedikki birra, mii ollašuhttá sámiid kulturiešstivrejumi. Dát laktása seamma jagi vuođđoláhkii dahkkon nuppástusaide.

Norgga vuođđoláhkii lasihuvvui jagis 1988 ng. sámeparagráfa (110a §), man mielde stáhta eiseválddiin lea geatnegasvuohta ordnet dili dakkárin, ahte sámi álbmotjoavkkus lea vejolašvuohta iežas giela, kultuvrra ja servodateallima dorvvasteapmái ja ovddideapmái. Seamma áigge válmmaštallojuvvui maid sámeláhka (Sameloven 1987), mainna vuođđuduvvui válggain válljejuvvon Sámediggi (Sametinget). Sámiid sajádat riikka álgoálbmogin nannejuvvui jagis 1990, go Norga ratifiserii Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpamuša nr. 169. ILO-soahpamuša gáibádusat leat dan maŋŋá váldon vuhtii maid sierralágain, ee. oahpahuslágain ja sámeláhkii jagis 1990 laktojuvvon giellanjuolggadusain ja Sámedikki bargguin ee. oahpahusa ja skuvlenpolitihka suorggis.

Ruoŧas sámit máinnašuvvojit dávjá eahpevirggálaš áššebáhpáriin, ságastallamiin ja riikka ráđđehusa dieđihandoaimmas álgoálbmogin. Ruoŧa riikkabeaivvit dovddastii sámiid sajádaga riikka álgoálbmogin jagis 1977, muhto dása guoski njuolggadus ii leat vel riikka láhkamearrádusain.

Gáldut:

Johan Turi: Vuosttaš preanttus ´Muittalus samid birra´ 1910; Suomagillii jorgaluvvon girjin 1979 ´Kertomus saamelaisista´, WSOY, Porvoo 1979, suomagillii jorgalan Luobbal Sámmol Sámmol/ Samuli Aikio.

The UN Permanent Forum on Indigenous Issues/ PFII

www.samediggi.fi  

www.samediggi.no

www.sametinget.se

www.regjeringen.no 

Eará liŋkkat:

Ovttastuvvan Našuvnnaid eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštus

 - suomagillii

 - davvisámegillii

 - anárašgillii

 - nuortalašgillii

 - eaŋgalasgillii

 - dárogillii

Dávgi - urfolks magasin