1. Gii lea sápmelaš? Leago sápmelašvuohta meroštallon?

Sápmelačča dálá virggálaš meroštallan Suomas lea čállojuvvon láhkii (láhka sámedikkis 17.7.1995/974). Lága 3 § meroštallan deattuha oktavuođa sámegillii ja maiddái iežas identifiserema sápmelašvuhtii. Lága mielde sápmelaččain oaivvilduvvo olmmoš, guhte atná iežas sápmelažžan, dainna eavttuin:

1) ahte son ieš dahje su váhnemiin dahje áhkuin dahje ádjáin unnimustá okta lea oahppan sámegiela vuosttas giellanis; dahje

2) ahte son lea dakkár olbmo maŋisboahtti, guhte lea merkejuvvon duottar-, vuovde- dahje guolásteaddjisápmelažžan eana-, vearroguoddin- dahje heaggagirjjis; dahje 

3) ahte unnimustá okta su váhnemiin lea merkejuvvon dahje livččii sáhttán merkejuvvot jietnavuoigadahtton olmmožin sámi parlameantta dahje sámedikki válggain.

Meroštallamis máinnašuvvon Sámi Parlamenta lei dálá Sámedikki ovddasmanni, válggain válljejuvvon sámiid ovddastus. Dat doaimmai jagiin 1973-1995.

Láhkii čállojuvvon meroštallan laktása Sámedikki válggaide. Olmmoš, guhte deavdá om. kriteraid, lea jietnavuoigadahtton ja maiddái vuoigadahtton álgit evttohassan Sámedikki válggain.

Norgga ja Ruoŧa dálá sápmelašmeroštallamat leat lahka Suoma njuolggadusa. Gč. www.samediggi.no  ja www.sametinget.se .

2. Manin sámiid ovddastusorgána namma lea Sámediggi, vaikko gažaldagas ii leat diggelágádussii iige gearregastimii laktáseaddji orgána?

´Diggi´-namahus boahtá boares ´stuorradiggi´-namahusas, mii oaivvilda man nu álbmotjoavkku oktasašbargo- dahje ovdduidgohcinorgána. Stuorradiggi lea ruoŧagillii ´folktinget´, veardit ovdamearkka dihte ´Svenska Finlands folkting – suomaruoŧŧelaš stuorradiggi´ www.folktinget.fi , mii lea Suomas doaibmi, ruoŧagielat olbmuid politihkalaš oktasašbargoorgána.

Davvisámegielat Sámediggi-namahusa geavahit Suoma lassin maid Norgga ja Ruoŧa Sámedikkit. Anárašgillii ´Sámediggi´ lea Sämitigge ja nuortalašgillii Sää´mte´gg.

Dáro- ja ruoŧagielat namahus Sámediggái lea Sametinget. Eaŋgalsgillii Sámedikkis geavahuvvo namahus The Sámi Parliament.

3. Mii earuid lea doahpagiin ´lappalainen´ ja ´sápmelaš/saamelainen´?

Etnonyma ´lappalainen´ geavahuvvui jahkečuđiid áigge sápmelaččaid guoski boarrásut dutkamušas ja mátkegirjjálašvuođas ja dat lea nappo olggobeale olbmuid hutkan namahus sámiide. Etnonyma ´sápmelaš/saamelainen´ lea šaddan dábálažžan 1950-logu rájes. Dan vuođđun lea namahus, mii lea buot sámegielain ja mainna sámit gohčodit iežaset. Anárašgillii sápmelaš lea´sämmilâš´ ja nuortalašgillii ´sä´mmlaž´. Sámit atnet dávjá lappalais-namahusa fuotnumin.

4. Mii oaivvilduvvo, go dávjá hállojuvvo ´sámegielas´, vaikko sámegielat leat máŋga?

Go hállojuvvo ´sámegielas´ čujuhuvvo dábálaččat sámegiela buot giellahámiide. Ovdamearkka dihte jagis 2003 fápmui boahtán Sámi giellalága njuolggadusat gusket buot golmma Suomas hállojuvvon sámegiela, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Lága 3 §:s daddjojuvvo, ahte lágas oaivvilduvvo ”sámegielain anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella geavahuvvon giela dahje váldočuozáhatjoavkku mielde”.

5. Man ollu sámit leat?

Sámit leat árvvu mielde oktiibuot 60-100.000, main sullii 40-60.000 Norggas, 15-20.000 Ruoŧas, 9.300-10.000 Suomas ja sullii 2.000 Ruoššas. Sápmelaččaid dárkkes lohkomearri ii leat dieđus.

Suomas sápmelaččaid lohkomeari čujuheaddji dieđut beaividuvvojit juohke njealját jagi sámeválggaid oktavuođas. Ođđasamos statistihkkadieđut leat jagis 2007. Daid mielde Suomas leat oktiibuot 9350 sápmelačča, geain 38,5 % ássá lágas meroštallon sámiid ruovttuguovllus. Sullii 60 % sámiin ássá ruovttuguovllu olggobealde, badjel 50 % goit Lappi leanas.

6. Mii lea sámiid ruovttuguovlu?

Sámiid ruovttuguovlu lea meroštallon lágas sámedikki birra. Dasa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ollásit ja Soađegili gieldda davveoassi dahjege Sámi bálgosa guovlu (Vuohču gili guovlu).

Máŋggat sámiide láhkamearrádusain dorvvastuvvon vuoigatvuođain, ovdamearkka dihte vuoigatvuohta oažžut oahpahusa iežas gillii (oahpahusgiellan sámegiella) leat čadnojuvvon virggálaš ruovttuguvlui. Váldooassi maid eará gielalaš vuoigatvuođain, mat leat meroštallon Sámi giellalágas, lea čadnojuvvon sámiid ruovttuguvlui.

Sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoski iešstivrejupmi guoská maid sámiid ruovttuguovllu.

7. Leatgo buot sámit badjeolbmot, man gova oažžu dávjá ovdamearkka dihte turismaprošyrain?

Boazodoallu lea sámiide dehálaš ealáhus máŋgga sivas: dat addá áigáiboađu ja biepmu ja das lea stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi. Bohccos oažžu maid máŋggalágan ávdnasiid duddjoma várás. Dasa lassin boazodoalus geavahuvvon sámegiella sisttisdoallá rikkes ee. bohcco dan sierra iešvuođain govvideaddji sániid, main lea dán áigge maid dieđalaš mearkkašupmi. Boazodoalus lea maid stuorra sosiálalaš mearkkašupmi bearrašiidda, sogaide ja giliservošiidda. Máŋgga guovllus, gos sámegiela leamašan jávkamin dahje molsašuvvamin riikka váldogillii, boazodoallu lea erenomáš rikkes boazoealáhussii laktáseaddji dadjanvugiidis ánssus seilon badjeolbmuid bargogiellan. Dat lea veahkehan maid seailluhit giela, mii muđui leamašan váras jávkat.

Boazodoallu, erenomážit davvisápmelaš guovlluid duottarboazodoallu, maiddái stuorraboazodoallun namuhuvvon eallinvuohki, lea adnojuvvon eksotihkalaš ja eará álbmogiid ealáhusaid ektui čielgasit earálágan sámi ealáhussan. Danin dan leat doallagoahtán almmolaččat sápmelašvuođa dovdomearkan. Dan dat ii goittot leat. Boazosámit eai leamaš goasge eanetlohkun sámeálbmogis. Norggas stuorámus sámejoavku leat leamašan áhpeguolásteamis ja eanadoalus áigáiboađu ožžon mearrasámit. Suomas sámit leat árbevirolaččat ožžon áigáiboađuset máŋgga sierra ealáhusas. Árbevirolaš ealáhusat leat ee. meahccebivdu, guolásteapmi ja luonddubuktagiid čoaggin.

Miellagovva das, ahte sámit leat badjeolbmot, lea nuppe dáfus duohta, muhto nuppe dáfus dat addá sápmelaččain vehá menddo ovttabealagis gova.

8. Manin dárbbašuvvojit sierra giellavuoigatvuođat, manin giela seailluheapmi lea dehálaš?

Iežas giella lea dehálaš ášši olbmo eallimis. Eatnigiella lea mávssolaš oassi min olmmošvuođa. Eatnigiella lea buot oahppama vuođđu ja seammás čiekŋalamos dovdduid ja jurddašeami giella.

Mii dárbbašat giellavuoigatvuođaid dorvvastit giela oahppan-, geavahan- ja ovdánanvejolašvuođaid ja normála árgabeaivve eallima eavttuid. Jos mis ii leat vejolašvuohta ovdamearkka dihte iežamet giela skuvlaoahpahussii, giella ii ovdán ja mii eat oahpa lohkat ja čállit iežamet giela. Ná lea geavvan daidda sámebuolvvaide, geat leat vázzán skuvlla dalle go ledje vel álbmotskuvllat. Lohkan- ja čállindáidu lea uksa ee. girjjálašvuođa šaddamii. Giellavuoigatvuođat leat dehálaččat maid normála árgaeallimii, mas iežas giela ii dárbbaš heahpanit, čiehkat iige molsut nubbin.

Giellavuoigatvuođaid váilun doalvu giella- ja kulturmolsumiidda, mii lea dáhpáhuvvan maid Davviriikkain. Máŋggat dakkár sápmelaččat, guđet eai leat šat oahppan iežaset vánhemiid dahje soga álgogiela, leat maŋŋá oahpahallan giela. Giellavuoigatvuođaid dárbbašat maid ovddit buolvvaid áigge dagahuvvon vahágiid divvumii: manahuvvon giela ođđasit oahppama vejolažžan dahkamii.

Giella guoddá sisttistis álbmoga oktasaš historjjá ja kultuvrra, árbevieruid ja vásáhusaid ja dat laktá dán áigge hálli oktii ovddit buolvvaiguin. Seammás dat lea dehálamos čanus sierra riikkain ássi olbmuide, geat hállet seamma giela. Sámiide iežas giella lea šaldi riikkarájáid rastá. Iežas giella lea dego divrras giisá, mas lea ollu diehtu ja vásáhusat, dego olles girjerádju, nugo sápmelaš girječálli Kerttu Vuolab lea dávjá dadjan. Iešguđet giella lea mihtitmeahttun divrras.

9. Mii oaivvilduvvo, go hállojuvvo áitatvuloš gielain (endangered languages)?

Oktageardánis vástádus dása lea, ahte giella lea áitatvuloš, go dat ii šat sirdás árgabeaivve aktiivvalaš giellan ođđa buolvvaide (intergenerational transmission). Dutkit leat meroštallan dihto dásiid giela áitatvulošvuhtii. Diehtu máilmmi áitatvuloš gielaid birra gávdno ovdamearkka dihte Ovttastuvvan Našuvnnaid skuvlen-, dieđa- ja kulturorganisašuvdna Unesco internet-siidduin www.unesco.org. Unesco áššedovdiid luohkkájuoguid mielde ee. buot sámegielat gullet máilmmi áitatvuloš gielaid jovkui. Suomas hállojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella gullet kategoriijai váddásit áitatvuloš gielat (severely endangered languages).

10. Hálletgo buot sápmelaččat sámegiela?

Buot sápmelaččat eai hála sámegiela, muhto luohtehahtti statistihkat sámegiela hálliin eai gávdno. Suomas vuosttas sámi giellaláhka bođii fápmui easkka jagis 1992, man maŋŋá leamašan vejolaš almmuhit heaggačállái eatnigiellan maid sámegiela.

Sámegiela eatnigiellan hálli olbmot measta buohkat leat goit guovtte-, joba golmmagielagat, man geažil sii gártet válljet guđemuš eatnigiela sii almmuhit virggálaš statistihkaide. Suomas ii sáhte almmuhit heaggačállái máŋga eatnigiela, vaikko dákkár dilli lea goit mihtilmas nu sámiide go máŋggaide earáidege. Guovtte- ja máŋggagielatvuohta lea máilmmis dábálut go ovttagielatvuohta.