Njealje riikkas ássi sápmelaččat ávvudit oktasaš álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve. Dalle sámit ávvudit miehtá Sámeeatnama. Beaivi lea okta sámiid leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddit ávžžuhit atnit leavgga almmolaččat.

Sámiid álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvudanbeaivi, suopmelaš almmenáhkkái dat merkejuvvui jagis 2004. Álbmotbeaivvi birra mearriduvvui goit juo jagis 1992 Helssegis ordnejuvvon 15. sámekonfereanssas ja dan ruohttasat leat badjel čuođi jagi duohken, jagis 1917. Dalle Norgga Troandimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man ulbmilin lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiide guoski gažaldagaide. Gieđahallon fáttáin dehálepmosat ledje lihkadeapmái, eanageavaheapmái, boazodollui ja skuvlavázzimii guoski gažaldagat.

Vuosttas čoahkkima čuođenáre oasseváldi bohte Ruoŧas ja Norggas, iige historjjálaš čoahkkin vel oaivvildan jeavddalaš ja riikkarájáid rasttildeaddji sámeoktasašbarggu álggu. Dattetge dan mearkkašupmi lei stuoris: vuođđu boahttevaš bargui lei huksejuvvon, ja sámiid oktasaš deaivvadeapmi fuomášuvvui. Máŋgasat leatge dan mielas ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta badjánišgođii aiddo dalle.

Govva: Pirita Näkkäläjärvi. Almmustahtton govvejeaddji lobiin.

”Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin. Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii”, dajai sámeoktasašbarggu eadnin gohčoduvvon nissonsearvvi aktiiva Elsa Laula Renberg Troandima čoahkkima rahpansáhkavuorustis. Dán áigge sámit ávvudit oktasaš álbmotbeaivviset oktanaga. Ávvudemiin sii hállet máŋgga sierra sámegiela ja gárvodit báikkálaš gávttiide, muhto ávvudanbeaivi, leavga ja álbmotlávlla leat juohke sajis seammát.

Elsa Laula Renberg – sámeoktasašbarggu eadni

Jagi 1917 historjjálaš čoahkkima bovdii čoahkkái nissonsearvi ´Brurskanken samisk kvindeforening´, man njunnožis doaimmai aktiivvalaš nisu Elsa Laula (1877-1931). Elsa Laula lei álgoálggus Ruoŧa sápmelaš, guhte náitalettiin Tomas Renbergiin Norgii, dovdojuvvui sohkanamain Laula Renberg. Su sánit čoahkkima rahpansáhkavuorus buktet bures ovdan jagi 1917 čoahkkima ulbmila: ”Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin. Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii”. Čoahkkin oaččui áigái dan ahte Ruoŧa Östersunddas ordnejuvvui juo maŋit jagi (1918) riikkaviidosaš sámečoahkkin, man guovddáš áššin ledje skuvlagažaldagat. Norggas seammasullasaš riikkaviidosaš sámečoahkkin ordnejuvvui Deanu gielddas jagis 1919.

Elsa Laula lei juo ovdal váikkuhan aktiivvalaččat sámi searvedoaimma álgimii. Son lei jagis 1904 Ruoŧas vuođđuduvvon vuosttas sámesearvvi, Wilhelmina-Åsele sámesearvvi, ságajođiheaddji. Searvi doaimmai aktiivvalaččat ee. boazosápmelaččaid ja eanadoalliid soahpameahttunvuođaid ordnemis ja váikkuhii sámiid skuvladiliid ordnen komitea ásaheapmái. Komitea barggu boađusin Ruŧŧii vuođđuduvvojedje sierra nomadaskuvllat (nomadskola), maid oahpahusas sámeservviid gáibádusat eai goit váldon jur ollege vuhtii.

Elsa Laula Renberg váikkuhii aktiivvalaččat sámeservviid vuođđudeapmái maid Norggas, gos vuođđuduvvojedje vihtta sámesearvvi jagiin 1906-08, datge Ruoŧa láhkai lullisámi guovlluin. Finnmárkku guovllus sámeservviid vuođđudedje viššalit 1910–logus. Searvedoaimma lassin Norgga ja Ruoŧa sámit geahččaledje 1900–logu álggus ovddidit áššiideaset maid aviissaid bokte. Jagis 1904 Finnmárkkus vuođđuduvvon aviisa Sagai Muittaleagje (Ođđasiid muitaleaddji) báhcá historjái vuosttas sápmelaš riikkabeaialbmá Isak Saba (Sápp-Issát) oažžumis Norgga Stuorradiggái guovtti badjái (1906-1912).

Suoma sámiid searvedoaibma álggii nuppi máilmmisoađi maŋŋá, jagis 1945, go Samii Litto vuođđuduvvui eváhkkomátkkis Alavieskas. Dan ovdal ledje suopmelaš Sámi ustibat vuođđudan Sámi Čuvgehussearvvi jagis 1932 Helssegis. Searvi olggosaddigođii jagis 1934 sámegielat Sabmelaš–bláđi ja váikkuhii ovttas Samii Litto –servviin vuosttas sámeáššiid komitea ásaheapmái Suomas jagis 1949. Samii Litto ánsun sáhttá lohkat maid Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla vuođđudeami Anárii jagis 1952 (-1993) ja Sámi musea rahpama olbmuide Anáris jagis 1962. Sámi musea doaibmá ainge ja dat lea okta Suoma bivnnuhamos museain, gč. www.siida.fi .

Gáldut:

Karl Nickul 1970: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 297. Helsset.

Samuli Aikio 1992: Olbmot ovdal min. Girjegiisá Oy/ Ohcejohka.

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide.

Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi  

Aage Solbakk 1997: Sámi historjá II.

Davvi Girji OS: www.davvi.no  

John T. Solbakk 2006 (ed.): The Sámi People – A Handbook.

Davvi Girji OS: www.davvi.no  

John T. Solbakk & Aage Solbakk 1999: - dasgo eallin gáibida min soahtái ja mii boahtit – mii boahtit dállán!/ - selve livet kalder os til kamp og vi kommer – vi kommer straks!

Čálliidlágádus: www.calliidlagadus.org

Sápmelaččaid álbmotbeaivi váldojuvvo kaleandarii 2004 

The Sámi Flag and Sámi People´s Day

Sámekultuvrra ensyklopediija

www.siida.fi  

www.calliidlagadus.org/leksikon  

www.samer.se