Sámi soga lávlla lea sámiid álbmotlávlla. Lávlaga sániid lea čállán sámiid mearkaalmmái Isak Saba/ Sápp-Issát (1875-1921). Son lei oahpaheaddji ja eret Finnmárkku Unjárggas, vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái. Saba dikta válljejuvvui álbmotlávllan 13. sámekonfereanssas Åres borgemánus 1986. Lávlagii lea bidjan nuohta norgalaš Arne Sørlie. Nuohtta dohkkehuvvui virggálaččat sámiid 15. konfereanssas Helssegis 1992. Sámi soga lávlla lea jorgaluvvon guđa sámegillii ja maiddái suomagillii, man jorgalii Otto Manninen.

Sámit lávlot Sámi soga lávlaga álo go ávvudit. Dábálaččat dat lávlojuvvo čuoččat.

Isak Saba (1875-1921)

Isak Mikal (Mikkel) riegádii Per Sabbasena ja Britha Aikio čieža máná bearrašii nubbin nuoramus mánnán. Su áhčči lei gávpejas, šibitdoalli ja guolásteaddji, ja danin bearaš suittiige ássat stuorát ja buoret viesus go máŋgasat earát. Maŋŋá Saba mánnávuođa ruoktu lea divvojuvvon ja lea dál oassi Várjjat Sámi Musea (Varanger Sámi museum) čájáhusa.

Saba dovdet erenomážit das go son lea čállán sániid sámiid álbmotlávlagii, muhto son lei maid sápmelaš oahpaheaddji ja politihkkár. Vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmájin Norgga Stuorradikkis jagiin 1907-1912 son ovddastii Finnmárkku bargiidbellodaga. Saba válljejuvvui riikkabeivviide, dasgo son lihkostuvai doalvut ovddosguvlui sámiid vuoigatvuođaid guoski prográmma, mas deattuhuvvui earet eará sámegielat ipmilbálvalusaid ja Biibbaliid dehálašvuohta sihke gáibiduvvojedje ovttalágan eanaoastinvuoigatvuođat. Dalle go Saba váikkuhii Norggas elle vel virggálaš dáruiduhttinpolitihka áiggi ja sámegiela ja sámekultuvrra geahččaledje jávkadit.

Saba jámii álgogease 1921 dušše 46-jahkásažžan. Sámi aviisa Nuorttanáste almmustahtii Saba jápmima maŋŋá muitočállosa, man mielde sámit ledje manahan dehálaš ovddasteaddjiset, guhte guđii maŋŋásis sohkabuolvvaid čađa ealli árbbi.

Guldal ja lávllo davvisámegillii

Audio: Annukka Hirvasvuopio-Laiti

(almmustahtton lávlu lobiin)

SÁMI SOGA LÁVLLA

Sánit: Isak Saba

Nuohtta: Arne Sørlie

Guhkkin davvin Dávggáid vuolde

sabmá suolggai Sámieatnan:

Duottar leabbá duoddar duohkin,

jávri seabbá jávrri lahka,

čohkat čilggiin, čorut čearuin

allanaddet almmi vuostá;

šávvet jogat, šuvvet vuovddit,

cáhket ceakko stállenjárggat

máraideaddji mearaide.

Dálvit dáppe buolašbiekkat,

muohtaborggat meariheamit,

Sámi sohka sieluin mielain

eahccá datte eatnamiiddis:

Mátkkálažžii manoheabit,

giđđudeaddji guovssahasat,

ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,

juhca jávrriin, jalgadasain,

geresskálla máđii miel.

Ja go geassebeaivváš gollut

mehciid, mearaid, mearragáttiid,

golli siste guollebivdit

suilot mearain, suilot jávrriin

gollin čuvget čáhcelottit,

silban šovvot sámi deanut,

šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,

luitet albmát lávllodemiin

geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.

Sámieatnan sohkagoddi,

dat lea gierdan doddjokeahttá

goddi čuđiid, garrogávppiid,

viehkis vearrevearrováldiid.

Dearvva dutnje, sitkes sohka!

Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!

Eai leat doarut dorrojuvvon,

eai leat vieljain varat vardán

Sámi siivo soga sis.

Máttarádját mis leat dovle

vuoitán vearredahkkiid badjel;

vuostálastot, vieljat, miige

sitkatvuođain soardiideamet!

Beaivvi bártniid nana nálli!

Eai du vuoitte vašálaččat,

jos fal gáhttet gollegielat,

muittát máttarmáttuid sáni:

Sámieatnan sámiide!

Guldal ja lávllo anárašgillii

Audio: Matti Morottaja, Ilmari Mattus, Aune Kuuva, Kirsti Ranta

(almmustahtton lávlunjoavkku lobiin)

SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ

~ Isak Saba

Jurgâlâm Matti Morottaja

Tääbbin tavveen Távgái vyelni

mist lii stuorrâ Säämieennâm.

Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,

jävri šiärráá jäävri alda.

Coheh cielgijn, coroh cuumâin

alanedeh alme vuástá;

šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,

cäähih ciägu stälinjaargah

meendu muávroo meerâ siis.

Tälviv tääbbin puolâšpiegah,

muotâpuurgah merettemeh.

Säämi suuhâ siäloin mieláin

iäccá kuittâg enâmijdis.

Má háliist láá mánutteveh,

ki ordeijee kuovsâkkâsah,

ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo,

juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,

kerrisskaalâ maa ij mield.

Já ko kesipiäiváš páštá

meecijn, meerâin, merâriddoin,

kole siste kuálásteijeeh

suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.

Kollen cyevih cäcilodeh,

silbân kolgeh Säämi juuvah,

šiälguh cyeimih, šaleh ááiruh,

lyeštih almaah lávlustâlân

kiäv áid, kuoškâid, kuánilijd.

Säämieennâm suhâkodde

tot lii killám toijuuhánnáá

koddee cuu ijd, karokaavpijd,

viehis veriviäru väldeid.

Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!

Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!

Tust láá suá ih so âhánnáá,

viiljâin vorrâ vardehánnáá.

Sijvo suuhâ sämmilâš!

Madâräijiheh láá tovle

vuáittâm verrušeijee vievâid.

Vuástálistup viiljah mij-uv

si hesvuo áin suárdálâsâid.

Peeivi parnij noonâ nääli,

iä tuu vyeiti vajaliihkin,

jis tun toolah kollekielâd,

muštáh maddârijdâd sääni:

Säämieennâm sämmiláid!

Guldal ja lávllo nuortalašgillii

Audio: Seija Sivertsen, Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Tiina Sanila, Sonja Sanila

(almmustahtton lávlunjoavkku lobiin)

SÄÄ´MSOOGG LAULL

~Isak Saba

Säämas Sinikka Semenoja da Anni Feodoroff

Ku´kken tâ´vven juu´se vue´lnnõ,

Sää´m ciõkkõ, Sää´mõ jânnam.

Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue´kken,

jääu´rõ špelkka jääu´rõ veâlgga.

Ceäggõ tuõddâr cokkõ laagg,

pajjõna´dde ââ´lmõ vuâstta.

Šuâlee jooggõ, šuuvee väärõ,

ciäggõ njaargõ ru´vddõ raaddõ

cäkka´tte šuârmm miâr vuâstta.

Vaccai tääib lie tä´lvvõ fiõlli,

piõgg da porgg lie meä´rtemes.

Sää´mõ sokkõ siõlin miõlin,

tõndiõtt väi´mstes rää´kkast jânnmes.

Joodijd, määtklaid määnõ cuâvat,

tâ´vven pue´lle kuuskõõz ââ´lmest.

Ruåckas, ruõvggâs råådain kollai,

groomõ teâuddõ jääu´rid, jie´ggid.

Ke´rres kuâlkkân tä´lvvkeei´n mie´ldd.

Na go kie´ssõ peeivaž kållad,

mie´ccid, miârid, jäu´rrõ reeddaid,

kå´llkimaldõõzzâst kue´llšiilli

so´kke miârin, so´kke jääu´rin.

Ko´llen cue´vve cää´zzõlåådda,

silbbân cue´vve Sää´mõveerdõ,

cuâlmma cuâlmain, leädggad ääirain,

so´kke, lueštte oumma lääu´lee´l

kuõškid, keâu?sid, sâvvõnid.

Sää´mõjânnam sokkõ ’kå´ddõ

tät lij keârddam koddjireeisaid,

ko´ddicuudid, kårrõ kaau´pid,

smuutõ veä´reld piidõ vaa´ldjid.

Tiõrvõ Tu´nne, si´tkkes sokkõ

tiõrvõ, rää´kkes rääuhõ maaddõ!

Jeäla tuäraid tuärrõvuättam,

jeäla viilljeez võõr vuârdtama

saa´mi sijvâs sooggõ se´st.

Maaddârääjjõ mee´st lie tuu´lõ

vuäittam veäreld tue´jjeei pâ´jjel.

Vuâsttla´sttepõ viilljõ, mij še,

sitkkâdvuõdin suärddeejeemõ!

Sokkõ rää´ves Pei´vv päärnai

ij tuu vuei´tõ vâjjlažžatõ

jos veâl määttak kå´llõkiõlad,

mooštak maaddâr maddji saa´nid:

Sää´mõjânnam Saa´mi lij!

Sánit suomagillii

SAAMEN SUVUN LAULU

~ Isak Saba

Suomagillii jorgalan Otto Manninen

Kaukaa alta seitsentähden

Lapin kulma kuumottavi

aava Turjan tunturisto

järvi järven tuolla puolen,

valtahiset harjat, huiput

kohoo kohti ilman kantta,

joet joikaa, korvet kaikaa,

niemet pystyt, rautarinnat,

työntyy tyrskymerta päin.

Tuimat tääl' on talven viimat,

tuulet, tuiskut määrättömät,

Saamen suku sieluin, mielin

silti rakastavi maitaan;

kulkijalle kuudan hohtaa,

roihuavat pohjanpalot,

poro pärskyy koivikossa,

 melu täyttää järvet,

jängät pulkankolke talvitiet.

Taas kun kesäpäivän kehrä

kultaa metsät, meret, rannat,

kalamiehet meren, järven

kultakimalteessa keinuu,

kultasotkat soutaa, soiluu

hopeoina Lapin virrat,

välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,

miehet laskee lauleskellen

kosket, könkäät, suvannot.

Sortumatta Saamen heimo

kestänyt on vainolaisten

tapporetket, kirokaupat,

viekkaat väärän veron viejät.

Terve, sitkeä sa heimo,

Terve, rakas rauhan juuri,

veljesriidan raastamaton, veljesveren vuotamaton

Saamen heimo hiljainen!

Saivat esi-isät ammoin

voiton väärintekijöistä.

Veljet, mekin torjukaamme

sitkeästi sortajamme!

Suku vankka Päivän poikain,

ei sua voita vainolainen,

kultakieltäs jos vain vaalit,

taattojen jos neuvot muistat:

Saamien on Saamen maa!