Sámiid vuoigatvuođat láhkaásaheamis   

Sámiid ja sámedikki birra gávdnojit máinnašumit máŋggain lágain. Sámekultuvra, sámegiella dahje sámediggi leat máinnašuvvon 122 sierra lágas ja ásahusas. Sámediggi lea máinnašuvvon 11 lágas ja ásahusas. 

  

  

Suoma vuođđoláhka   

  

Vuođđolága  1 7 § 3 momentta mielde  sámiin eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Vuođđolága 17 § 3 momentta oaivvildan sámiid kultuvran ja árbevirolaš sámeealáhussan adnojuvvojit boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu (HE 248/1994 vp ja PeVM 17/1994 vp) sihke sámedikki mielde maid čoaggin ja sámi duodji. Sámekultuvrii lohkkojuvvojit gullat sámiid árbevirolaš ealáhusat ja daid ođđaáigásaš hárjeheami vuogit. Lága  121 § 4 momentta mielde sámiin lea sámiid ruovttuguovllus iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešstivren dan mielde go lágain mearriduvvo.  Ráđđehusa evttohusas rievdadit vuođđolága gávnnahuvvo, ahte njuolggadusain figgojuvvo dasa, ahte boahttevaš láhkaásaheamis mearriduvvošedje sámiid iežaset gillii ja kultuvrii guoski áššiin doaibmaorgánat, doaibmaválderáját ja barggut sámehálddahussii, gieldda iešstivremii ja stáhta hálddahussii. Sámiid kulturiešstivren livččii dynámalaš ja sámit sáhtášedje ieža ovddidit dan (HE248/1994).  

  

Vuođđolága  22 § mielde almmolaš váldi berre dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama. Ráđđehusa evttohusas vuođđovuoigatvuođanjuolggadusaid váldimis vuođđoláhkii gávnnahuvvo, ahte njuolggadus olahivččii almmolaš válddi dorvvastangeatnegasvuođa riikkaidgaskasaš soahpamušain dorvvastuvvon olmmošvuoigatvuođaide. Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid sisdoallu mearrašuvvá riikkaidgaskasaš bearráigeahččoorgánaid meannudanvuogi mielde. Ráđđehusa evttohusas máinnašuvvojit erenomážit siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoski oktasašsoahpamuš (KP-Soahpamuš) ja Eurohpa olmmošvuoigatvuođasoahpamuš (HE 309/1993).  

  

Luonddusuodjalanláhka 

  

Jagis 2011 ođasmahtton luonddusuodjalanlága  16 § mielde sámiid ruovttuguovllu álbmot- ja luonddumehciin berre dorvvastit sámiid kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami vejolašvuođaid. Guovllu vuođđudettiin galgá dan suodjaleami erenomáš ulbmiliid ja álbmotmeahcis maid guovllus galledeaddjiid ovdduid váldit áššáigullevaččat vuhtii.  

  

Luonddusuodjalanlága vuođul vuođđuduvvon luonddu- ja álbmotmeahcit sámiid ruovttuguovllus: 

  

Eanodat 

Pallas-Ylläsduoddara álbmotmeahcci (muhtin oassái) 

Malla luonddumeahcci 

  

Anár 

Leammi álbmotmeahcci 

  

Anára gielda ja Lappi bálggus: 

Urho Kekkonen álbmotmeahcci (muhtin oassái) 

  

Ohcejohka: 

Geavu luonddumeahcci 

  

  

Meahcceguovloláhka 

  

Meahcceguovlolága  1 § mielde meahcceguovllut vuođđuduvvojit guovlluid meahcceluonddu seailluheami dihte, sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteami dihte sihke luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideami dihte.  

  

Sámiid ruovttuguovllus leat čuovvovaš meahcceguovllut: 

  

Eanodaga gielda: 

Giehtaruohttasa, Darvvatvári ja Bievrrašjávrri meahcceguovllut sihke muhtin oassái Bulju meahcceguovlu 

  

Ohcejoga ja Anára gielddat: 

Gálddoaivvi, Báišduoddara ja Muotkeduoddara meahcceguovllut 

  

Anára gielda: 

Váhčira ja Čármiduoddara meahcceguovllut ja muhtin oassái  Bátneduoddara meahcceguovlu.  

  

  

Ruvkeláhka 

  

Ođasmahtton ruvkeláhka  bođii fápmui jagi 2011 suoidnemánus. Ruvkelága mielde dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahat Tukesis šattai ruvkevirgeoapmahaš, mii mieđiha ruvkelágas meroštallon lobiid. Ruvkeláhka loahpaha sirdásanáigodaga maŋŋá mášengolleroggama Leammi álbmotmeahcis. Mášengolleroggan hárjehuvvo Anára gielddas ja Lappi bálgosa guovllus Soađegili gielddas.  

  

Ruvkelága 1 § lágas oaivvilduvvon doaibma heivehuvvo oktii sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiid vuoigatvuođat eamiálbmogin dorvvastuvvojit. Lága  38 §  mielde Tukes berre ovttas sámedikkiin ja eará oassebeliiguin čielggadit sámiid ruovttuguvlui dahje dohko váikkuheaddji málbmaohcanlobis, ruvkelobis dahje golledoidinlobis meroštallon doaimma dagahan váikkuhusaid sámiid vuoigatvuhtii eamiálbmogin bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra sihke guorahallat dárbbašlaš doaibmabijuid geahpedit ja eastadit vahágiid. Dalle ferte váldit vuhtii:  

  

1) čuožžovaš  vástideaddji lobiid, mat leat ohcamušas oaivvilduvvon guovllu lahkosis; 

2) maid sámiid vuoigatvuođa dáfus eamiálbmogin dehálaš guovlluid ohcamuš guoská; 

3) sámiid vuoigatvuođa eamiálbmogin heađušteaddji, guovlluid eará geavahanvuogit ohcamušas oaivvilduvvon guovllus ja dan lahkosis. 

  

Lága 50 § mielde lobi ii galgga mieđihit, jos lobis meroštallon doaibma okto dahje ovttas eará vástideaddji lobiiguin dahje guovlluid eará geavahanvugiiguin dovdomassii heajudivččii sámiid ruovttuguovllus vejolašvuođaid hárjehit árbevirolaš sámeealáhusaid dahje muđui bajásdoallat ja ovddidit sámekultuvrra; 

  

Vuođđoláhkaváljagoddi lea geahččan cealkámušastis (PeVL 32/2010 vp) ruvkelága ásaheapmái dolvon ráđđehusa evttohusa (HE 273/2009 vp) geažil, ahte gažaldatvuloš ruvkelága 50 § njuolggadusat dáhkidit vuođđolága 17 § 3 momenttas ja ON:a riikkavulošvuoigatvuođaid ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (SopS 7-8/1976, KP-soahpamuš) 27 artihkkalis dorvvastuvvon sámiid vuoigatvuođaid gillii ja kultuvrii (ee. boazodollui). Ain váljagotti mielde ruvkelága 50 § mearriduvvon dehálašvuođakriterat dulkojuvvojit ja heivehuvvojit vuođđovuoigatvuođamiehtemielalaš vugiin ja nu ahte váldo vuhtii ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea KP-soahpamuša 27 artihkkalii guoski dulkongeavat. 

  

  

Čáhceláhka 

  

Ođasmahtton čáhceláhka  bođii fápmui jagis 2012. Lága 2 logu 8 mielde čáhcedoallofidnu, mii lea sámiid ruovttuguovllus dahje dat váikkuha dohko, galgá ollašuhttit nu ahte dat dušše uhcán heajuda sámiid vejolašvuođaid geavahit sidjiide eamiálbmogin gullevaš vuoigatvuođaid bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra sihke hárjehit árbevirolaš ealáhusaideaset. Ráđđehusa evttohusas čáhceláhkan (HE 277/2009 vp) dán paragráfa oasil gávnnahuvvo, ahte fidnu sáhttá muhtun dáhpáhusain leat sámi kulturhámi ja nappo evttohuvvon heajudangildosa dáfus mearkkašahtti dallege, go dat váikkuha ovdamearkka dihte dušše ovtta sámebearraša eallindillái. 

  

Čáhcedoallofidnu oaivvilda ovdamearkka dihte šalddi, buođu, čáhcebohcci ja kábela huksema čázádahkii, čáhcefámuin ávkkástallama, čázádaga dulvadeami sihke čázi váldima.  

  

  

Láhka Meahcceráđđehusas 

  

Meahcceráđđehus hálddaša sámiid ruovttuguovllu eana- ja čáhceguovlluid, mat leat stáhta hálddus. Meahcceráđđehusa hálddus lea sullii 90 % sámiid ruovttuguovllu eana- ja čáhceviidodagas. Guovllus sullii 80 % lea iešguđetláhkai suodjaluvvon jogo luonddusuodjalanlága dahje meahccelága vuođul.  

  

Meahcceráđđehuslága § 4 mielde luondduriggodagaid suvdilis divššu ja geavaheami dehálaš oassin Meahcceráđđehus galgá doarvái bures váldit vuhtii biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja heivvolaš lasiheami ja Meahcceráđđehusa hálddus leahkki luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami galgá heivehit oktii sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiid kultuvrra hárjeheami vejolašvuođat dorvvastuvvojit. 

  

  

Sámi giellaláhka 

  

Sámegielain oaivvilduvvo sámi giellalágas  davvisámegiella sihke anáraš- ja nuortalašgiella (3 §). Sámi giellalága ulbmilin lea dorvvastit sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođa iežaset gillii. Láhka heivehuvvo sámiid ruovttuguovllu eiseválddiin ja dain eiseválddiin, maid doaibmaguvlui sámiid ruovttuguovlu gullá (2 §).  Lága mielde sámiin lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela, go dikšot áššiideaset eiseválddiin (4 §) sihke oažžut dulkon- ja jorgalanbálvalusaid (4 lohku). Sámediggi čuovvu sámi giellalága ollašuvvama ja gárvvista čilgehusa sámi giellalága ollašuvvamis (28 § ja  29 §).  

  

Vuoigatvuohtaministeria juolluda doarjaga ee. sámiid ruovttuguovllu gielddaide, bálgosiidda ja searvegottiide sámi giellalága ollašuhttima várás (31 §). Submi leamašan jagi 2012 rájes 120 000 euro jagis. 

 

Gieldaráhkadusláhka

Lága mielde gielddat, main leat vuollái 20 000 ássi, galget čielggadit ovttastuvvama bálvalusaid sihkkarastima dihtii. Lága 4 §:s ásahuvvo gieldajuogu rievdadeami eavttuin. Lága mielde gieldajuogu rievdadettiin sámiid ruovttuguovllus galgá vuhtiiváldit sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sihke sámiid vuoigatvuođa eamiálbmogin doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra sihke sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđema. Láhka geatnegahttá gielddaid čielggadit ovttastuvvanvejolašvuođaid. Lága 4g § mielde čielggadanviidodagas sáhttá spiehkkasit sámiid giela ja kultuvrra guoski vuoigatvuođaid sihkkarastima dihtii.

 

  

Ovttaveardásašvuođaláhka 

  

Ovttaveardásašvuođalágas , mii lea dál ođasmahttima vuolde, eai gieđahallo njuolga sámiid vuoigatvuođat. Lága ulbmilin lea ovddidit ja dorvvastit ovttaveardásašvuođa ollašuvvama. Láhka gieldá vealaheami ee. čearddalaš sohkaduogáža ja giela vuođul (6 §). Lága § 7 mielde lágain eai eastaduvvo dakkár sierradoaibmabijut, maid ulbmilin lea duođalaš ovttaveardásašvuođa juksan vealaheami dagahan hehttehusaid eastadeami dahje geahpedeami dihte (positiivvalaš sierrameannudeapmi).  Lága  4 § mielde eiseválddit galget dahkat ovttaveardásašvuođaplána čearddalaš ovttaveardásašvuođa ollašuhttima dihte.  

  

  

  

Beaivedikšoláhka  

  

Beaivedikšolága  leat aiddo dál ođasmahttimin árrabajásgeassinláhkan. Beaivedikšoáššit leat sirdojuvvon oahpahus- ja kulturministeria vuollái sosiála- ja dearvvasvuođaministerias.  

  

Beaivedikšolága  11 §  2 momentta mielde gielda berre fuolahit das, ahte mánáid beaivedivššu sáhttá addit máná eatnigiellan, jogo suoma-, ruoŧa- dahje sámegillii. Ráđđehusa evttohusas (HE 196/1981) adnojuvvo máná ahtanuššama ja oahppanvejolašvuođaid dáfus erenomáš dehálažžan, ahte mánáid beaivedikšu addojuvvo máná iežas eatnigillii. 

  

Beaivedikšoásahusa mielde mánáid beaivedivššu bajásgeassinulbmiliidda gullá sámemánáid iežaset giela ja kultuvrra doarjun ovttas dán kultuvrra ovddasteaddjiiguin. 

  

Vehádatáittardeaddji ja vealahanlávdegoddi leat gávnnahan, ahte sámegielat mánáid beaivedivššu ordnen seahkalas giellajoavkkus suomagielat mánáiguin doalvu álkket dillái, mii lea vealahangildosa vuostá. 

  

  

Oahpahusa stivrejeaddji láhkamearrádusat 

  

Sámegiella sáhttá dálá njuolggadusaid mielde leat vuođđooahpahusa ja logahaga oahpahusgiella, eatnigiela ja girjjálašvuođa oahppoávnnas sihke eaktodáhtolaš/válljenávnnas (=vieris giela). Eatnigiela oahpahussii laktása maid suomagiela oahpahus, mii oaivvilda geavatlaččat eatnigiela oahppodiimmuid juohkima sáme- ja suomagielaid gaskka. Stuđeantadutkosis lea vejolaš čađahit sámegielas eatnigiela ja vieris giela iskosa. 

  

Vuođđooahpahuslága 10 § geatnegahttá sámiid ruovttuguovllu gielddaid addit sámegiela máhtti oahppiid oahpahusa eanaš sámegillii. Lága 12 § mielde eatnigiellan oahpahuvvo oahppi oahpahusgiela mielde suoma-, ruoŧa- dahje sámegiella. Lága 15 § mielde gielddat galget dohkkehit oahppoplána. Sámegielat (nugo maiddái suoma- ja ruoŧagielat) oahpahusa várás dahkkojuvvo ja dohkkehuvvo iežas oahppoplána. Stáhtaráđi dohkkehan diibmojuohkoásahus  ( 8 § 4 mom) gáibida maiddái ahte skuvllas, gos leat sámiid ruovttuguovllus ássi oahppit, galgá válljenávnnasin leat sámegiella.  

  

Logahatlága  6 § mielde oahpahusgiellan sáhttá leat sámegiella. Lága 8 § mielde eatnigiellan oahpahuvvo oahppi oahpahusgiela mielde suoma-, ruoŧa- dahje sámegiella. Oahppoplána dohkkeheapmi gullá logahatlága 11 § mielde skuvlema lágideaddjái. Oahppoplána galgá dohkkehit sierra ee. sámegielat oahpahusa várás. 

  

Sámegiela ja sámegielat oahpahus vuođđooahpahusas ja logahagas lea dorvvastuvvon oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeami birra addon lágas   ( 45 § 1 mom) sierraruhtademiin, mii guoská sámiid ruovttuguovllu gielddaid. Sámeoahpahusa sierra ruhtadannjuolggadus oaivvilda geavatlaččat measta 100 % stáhtadoarjaga sámegiela ja sámegielat oahpahusa addi oahpaheaddjiid bálkágoluide. 

  

Sámiid ruovttuguovllu olggobealde addojuvvon sámegiela ja sámegielat oahpahusas eai leat sierra njuolggadusat oahpahuslágain. Vuođđooahpahuslága ja logahatlága njuolggadusat sámegielas oahpahusgiellan ja oahppoávnnasin leat vejolašvuođat, mat gusket prinsihpas oppa riikii. Oahpahusa ordnen sámiid ruovttuguovllu olggobealde lea goit váttis máŋggaid sivaid geažil. Sámegiela oahpahusa sáhttá ordnet oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeami birra addon lága (145 § 2 mom) ja oahpahusministeria addin ásahusa vuođul. Čuožžovaš ásahus  lea jagis 2009. Dan mielde (3 §) oahppolágádusain, main ii ordnejuvvo vuođđooahpahuslága 12 §:s ja logahatlága 8 §:s oaivvilduvvon eatnigiela oahpahus sámegielat, románagielat ja vierisgielat oahppiide, skuvlema lágideaddji sáhttá oažžut stáhtadoarjaga 2 oahpahusdiimmus vahkus guđege rehkenaston oahpahusjoavkku nammii, mii oaivvilda sámegiela oasil uhcimuštá 2 oahppi joavkku. Njuolggadus oaivvilda geavatlaččat sullii 1/3 sámiid ruovttuguovllu gielddaid oažžun diibmoguovdasaš stáhtadoarjagis. 

   

Lágas sámi oahpahusguovddážis mearriduvvo oahppolágádusa bargguid birra. Oahpahusguovddáža bargun lea lága  1 § mielde lasihit erenomážit sámeveahkadaga ámmátlaš dáidduid, lágidit sámiid ruovttuguovllu ealáhuseallima dárbbuid vástideaddji skuvlema ja ovddidit guovllu barggolašvuođa sihke seailluhit ja ovddidit sámekultuvrra. Oahppolágádusa gielat leat suoma- ja sámegiella ( 2 §). Skuvlema sáhttá ordnet sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde ( 4 § ).