Nuortalaččat gullet árbevirolaččat ortodoksalaš girkui. Ortodoksalaš oskku čuohtejagiid boares árbevierut leat oassi nuortalaččaid kultuvrra ja oskkus lea stuorra mearkkašupmi nuortalaččaid ovttasteaddjin. Nuortalaččat gullet Suoma ortodoksalaš girku davimus searvegoddái, Lappi searvegoddái ja sii leat eanetlogus Anára guovllu searvegotti láhtuin.

Lappi ortodoksalaš searvegoddi vuođđuduvvui jagi 1950. Dan ovdal lei Beahcáma searvegoddi, mii heaittihuvvui sođiid maŋŋá. Ortodoksalaš girkut gávdnojit Čeavetjávrris, Nellimis ja Avvilis. Čeavetjávrris ja Nellimis lea maiddái hávdeeana. Avvila Keväjávrris lea lassin ortodoksalaš rohkosvisti, tsasouna.

Nuortalašgielas ii leat leamašan beare nana sajádat ortodoksalaš girkus, muhto maŋimuš jagiid sámegiela geavaheapmi girku doaimmas lea lassánan. Ipmilbálvalusaid nuortalašgielat oasit leat lasihuvvon ja nuortalašgielat ipmilbálvalusat leat ordnejuvvon maiddái eará sajiin go Lappi searvegotti guovllus. Searvegotti girkohearrá, mátkebáhppa ja mátkekántor geavahit ipmilbálvalusain nuortalašgiela. Sámegielat ipmilbálvalusaid doaimmaheami dahket vejolažžan Johannes Krysostomusa báhpa giehtagirjji nappo liturgiija ja ortodoksadieđu giehtagirjji nuortalašgielat jorgalusat.

Nuortalašgielat rohkosgirji (Mo´lidvaǩe´rjj) almmustahttui jagi 1983 ja Johannesa evangelium (Evvan Evaŋǧe´lium) jagi 1988. Rohkosgirji sisttisdoallá maiddái girkolávlagiid. YLE Sámi radio sádde nuortalašgielat rohkosprográmmaid oassin nuortalašgielat prográmmafálaldaga. Sámediggi lea 2008 almmustahttán skuvllaid oahpahusdárkkuhussii guokte nuortalašgielat CD:a, main nubbi sisttisdoallá nuortalašgielat girkolávlagiid (Sää´m Ceerkavlaulli) ja nubbi Johannesa Evangeliuma (Evvan Evaŋǧe´lium). Luukasa evangeliuma jorgaleapmi nuortalašgillii lea jođus jagi 1012.

Govas Lappi ortodoksalaš searvegotti girkohearrá Viacheslav Skopets.

Lappi ortodoksalaš searvegotti girkohearrá Viacheslav Skopets atná nuortalašgiela sajádaga nannema ortodoksalaš girku doaimmas dehálažžan. – Nuortalašgiela gádjuma várás dárbbašit doaibmabijuid maiddái girkus, son lohká.

Nuortalašgielas guhkes historjá ortodoksalaš girkus

Skopets muitala, ahte nuortasápmelaš gielaid, maidda maiddái nuortalašgiela gullá, geavaheamis ortodoksalaš girkus lea juo guhkes historjá. – Mii leat hárjánan gullat nuortalaččaid čuvgeheaddjis basuheaddji Trifona birra, gii gásttašii ja oahpahii Báhčaveaijoga sámiid masá vihttačuođi jagi dassái. Vajálduvvan lea goittotge nubbi dehálaš namma, Feodorit Kuolalainen, gii maiddái orui Báhčaveaileagis máŋggaid jagiid Trifon Petsamolačča áigge.

-          Ruošša girkohistorjjá dutki Mitrofan Badadin loktii 2000-logus Feodorita mearkkašumi ođđa láhkai ovdán. Historjjálaš gáldut govvidit Feodorita hui movttegis, čeahpes ja nuppe dáfus maiddái ruossalas persovdnan. Son lei olu dahkamušain báikkálaš olbmuiguin ja oahpahii sin, muhto maiddái cuoiggui girku ja kloastariid hálddahusa ruđa bálvaleamis ja oaččui dan dihtii maiddái ráŋggáštusaid.

-          Feodorit jođii olu dálá Gáddeluovtta ja Báhčaveaijoga gaskka ja oahpai bures nuortasápmelaš gielaid suopmaniid. Leat seilon viehka luohtehahtti gáldut das, ahte Feodorit jorgalii ortodoksalaš rohkosiid ja evangeliuma lohkosiid sámegillii, muitala girkohearrá Skopets. – Gažaldagas lei jáhkkimis okta áhkkil- ja kildinsámegiela suopmaniin, man áddejedje dan áiggi maiddái Báhčaveaijoga nuortalaččat. – Dađibahábut Feodorita jorgalusat eai leat seilon gitta min beivviid rádjai, lohká Skopets.

-          Easkka 1800-logu loahpageahčen Ruošša ortodoksalaš girku jorgalahtii evangeliuma ja rohkosgirjji kildinsámegillii, mii lea okta Guoládaga sámegielain mat ain ellet. Ortodoksalaš osku lea ná šaddan nuortalaččaide oahpisin juo measta 500 jagi dassái Trifon Petsamolačča áigge. Seammá áigge sii ožžo maiddái gullát ortodoksalaš rohkosiid sidjiide oahpes sámegielain, movttegis Feodorit vulggii ja dagai dan vejolažžan.

Suoma ortodoksalaš girku lea nuorra

Skopets muitala, ahte ortodoksalaš autonomalaš girku lea Suomas oalle nuorra. – Politihkalaš sivaid dihtii Suoma stáhta háliidii earuhit ortodoksalaš girku Moskova váikkuhanbire vuolde, ja dan dihtii Suoma ortodoksalaš girkogoddi laktojuvvui Konstantinopoli ekumenalaš patriarkáhta vuollái 1923. Historjjá moivviin 1920-logus nuortalaččat báhce golmma eará stáhta vuollái. 1920- ja 1930-loguin unna ja bieđggus Suoma ortodoksalaš girkogoddi fertii dáistalit iežas seailuma ovddas, eaige das lean jur vejolašvuođat bidjat návccaid nuortalašgiela gažaldagaide.

1970-logus álggii nuortalašgiela mihtolat, ortografiija stáđásmuvai ja vuosttamuš áppes almmustahttui. Seamma áigge jorgaluvvojedje nuortalašgillii vuosttamuš girkolaš teavsttat ja rohkosat ja maŋŋelis Johannesa evangelium. Dáid jorgalusaid duohkin lei Suoma ortodoksalaš girkogotti juohkin golmma bismagoddái jagi 1980, ja dalle Davvi-Suopma oaččui iežas bismá. Skopets muitala Oulu bismagotti metropolihta Leona leamašan bálggesčuolli nuortalašgielat girkolaš teavsttaid jorgalusaid ollašuhttimis, danin go son duvddii rohkosgirjji, vánddárdeaddjiid lávlagiid ja liturgiija girjjiid jorgaleami.

-          Nuortalašgiela jorgaleaddjit ledje oamastan iežaset giela seailluheapmái ja movttáskan jurdagis, ahte girkusge sáhttá doaimmahit bálvalusaid iežas eatnigillii – sidjiide girku lei dehálaš oassi sin eallima ja identitehta, muitala Skopets. 1980-logus dáhpáhuvai maiddái nubbi nuortalašgiela dáfus stuorra ášši, danin go 1983 álggahii nuortalašgielat kántor Erkki Lumisalmi mátkekántora bargguid Avvilis. Dan rájes lea nuortalašgiella gullon álo Davvi-Lappi ortodoksalaš girkuin, muitala Skopets.

Vaikko muhtun girkolaš teavsttat gávdnojit juo nuortalašgillii, Skopetsa mielas olu livččii vel jorgalan láhkai. – Gástta, hávdádeami, ruovttu sivdnideami ja rihppabálvalusaid teavsttat buvttašedje nuortalašgiela gullosii maiddái ruovttuin ja bearašdilálašvuođaid bálvalusain. – Suoma pipliasearvi, earkebisma Leon njunnošis, lea álggahan olles evangeliuma jorgaleami nuortalašgillii; mii sávvat, ahte jorgalus válbmanivččii lagamus boahtteáiggis. Nuortalašgielat evangelium attašii vejolašvuođa geavahit evangeliuma lohkosiid buot ipmilbálvalusain, gos dat leat, lohká Skopets.

Girkohearrá Skopets sávvá maiddái, ahte muhtun beaivvi Avvila báhpa ja kántora báikkiid ohcet davvin bajásšaddan, gielalaš ja Suomas teologalaš skuvlejumi ožžon nuorra nuortalaččat. – Ollu lea dieđusge gitta searvegotti ja girkogotti njunnošis ja alimus orgánain – nuorra, movttegis, girku bargui čatnasan searvegotti olbmot gávdnojit doppe, gos nuoraidbargui biddjojuvvojit návccat.

Vejolašvuođain leat maiddái rájit – olles Suoma ortodoksalaš girkogottis leat láhttut duššefal moaddeduhát eanet go ovdamearkka dihtii Roavvenjárgga luteralaš searvegottis. Nuortalašgielat nuorat leat girkogottis duššefal moadde – dakkárat geat lohket teologiija eai gávdno obanassiige, muitala Skopets.

Girkohearrá muitala, ahte Suoma ortodoksalaš girkogotti girkolaščoahkkimis jagi 2004 bođii ovdan jearaldat nuortalaččaid dihtoeari oažžumis girkolaščoahkkimii. Ságastallama maŋŋá čoahkkin hilggui álgaga ja čujuhii dasa, ahte nuortalaččaid oassi girkogotti láhttomearis lea unnit go ruoŧa- ja ruoššagielagiid mearri ja ahte sidjiide galggašii ná oažžut seamma vuoigatvuođaid. Jus dáin stuorimus vehádatgiellajoavkkuin livččii dihtoearreovddasteaddjit girkolaščoahkkimis, unnošii eará ovddasteaddjiid mearri dovdomassii.

– Mun ieš guottihan sápmelaččaid dihtoeari, danin go sápmelaččaid buohta lea gažaldat eamiálbmogis iige dušše giellavehádagas, ja dan lassin nuortalašgiella lea áitatvuložin ja soaitá jávkat máilmmi kártas, lohká Skopets. – Dán dihtii dainna galgá meannudit eará láhkai go eará giellajoavkkuiguin, ja visot galgá dahkkot vai giella ja kultuvrra seaillošedje.

Mo nannet nuortalašgiela girkus?

Mo livččii dasto vejolaš nannet nuortalašgiela Suoma ortodoksalaš girkogottis? Skopetsa mielas sáhtášii álggahit čuovvovaš guđain doaibmabijuin:

 1. Suoma ortodoksalaš girku girkolaščoahkkin galggašii gieđahallat ođđasit jearaldaga nuortalaččaid dihtoeari oažžumis girkolaščoahkkimii. - Gažaldat lea áitojuvvon nuortalašgielas, iige girkogotti ovddasvástádusa sáhte sirdit dušše beare unna Lappi ortodoksalaš searvegotti hárduid ala. Ovttasbargu nuortalašjearaldagain galgá nannejuvvot sihke Norgga ortodoksalaš ja Murmánskka ortodoksalaš bismagottiin.

 2. Girkohálddáhus galgá duvdit ja geatnegahttit davviguovllu bargiid lohkat nuortalašgiela ja ordnet heivehuvvon oahpahusa nu ahte bargit oahpašedje ainjuo jietnadit nuortalašgiela riekta, lohkat dan njuovžilit ja hálddašit girkolaš vuođđosátneráju ja giela vuođđodáidduid.

 3. Bismagotti ja searvegotti dásis galggašii jurddášit nuoraidbarggu ovddideami. Nuorra nuortalaččain galggašii boktalit beroštumi girkolaš áššiid ektui ja bajásgeassit girku bargiid nuortalaččaid searvvis.

 4. Pipliasearvvi ordnen evangeliumteavsttaid jorgalanprošeakta galggašii čađahuvvot jođáneamos lági mielde.

 5. Girkogoddi galggašii álggahit prošeavtta nuortalašgielat gásta-, hávdádus-, ruovttusivdnádus- ja rihppabálvalusteavsttaid jorgaleami várás.

 6. Nuortalaččat galget ieža suokkardallat, mii lea ortodoksalašvuođa mearkkašupmi nuortalaččaide ja sin identitehtii. Jus ortodoksalašvuođas lea mearkkašupmi, galget nuortalaččat ieža leat aktiivvalaččat. Oktage olggobealde ii sáhte bákkuhit nuortalaččaid čuovvut iežaset máŋggaid čuđiid jagiid boares girkolaš tradišuvnna, iige mihkkige olggobealde boahtán ruhtasupmi sáhte buhttet iežas movtta ja hálu ovttastuvvat ja doaibmat iežas girku bealis.

Girkohearrá Skopets jáhkká, ahte nuortalašgiella ja kultuvrra bohtet seailut boahttevaš sohkabuolvvaide – nuortalaččat leat álo leamašan hui čeahpes, gielalaš ja sitkadis birgejeaddjit. Nuortalaččat orrot dán áiggi miehtá Suoma ja máŋggat sis leat bures skuvlejuvvon.

 - Dutkit árvvoštallet ahte máilmmis jápmá gaskamearálaččat okta giella juohke nuppi vahkus. Dákkár leavttuin máilmmi 6 0000 dovdojuvvon gielas juoba 90 proseantta jápmá dán jahkečuođi áigge. Nuortalašgiella lea jávki gielaid listtus, nu ahte nuortalaččat galget rahčat dál giela gádjuma ovdii, lohká Skopets.

 - Giela gádjun livččii imaš, muhto ipmašat eai dáhpáhuva doppe gos oktage ii jáhke daidda. Dat lea baicce nuppe gežiid, ipmašat dáhpáhuvvet jus olbmot dahket daid ja jáhkket daidda, lohká Skopets.

Govat Unna-Maari Pulska ja Sara Wesslin.