Nuortalašgiella gullá sámegielaid nuorttabeale jovkui. Nuortalaččat lea álbmot golmma riikkas: Norggas, Suomas ja Ruoššas. Sin oassin leamašan ássat guovllus, mas stuorraválddit leat digaštallan jahkečuđiid áigge. Riikkarájáid nuppástusat leat stuorrát váikkuhan nuortalaččaid eallimii.

Suomas leat sullii 600 nuortalačča, geat ásset nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege. Stuorra oassi nuortalaččain eallá nuortalašguovllus (Nuortalašláhka 4.2.1995/253, 2 §), masa gullet Čeavetjávrri ja Nellima nuortalašgilit sihke Keväjávrri nuortalaččaid ássanguovlu. Čeavetjávri lea nuortalaččaid váimmusguovlu, mas nuortalašgiella ja kultuvra lea lunddolaš oassi beaivválaš eallima. Stuorámus oassi nuortalašguovllus ássi nuortalaččain ássá justa Čeavetjávrris.

Nuortalaččaid ásaiduvvama 60-jagidoalut Čeavetjávrris 2009.

Giella

Nuortalašgiella gullá sámegielaid nuorttabeale jovkui.

Nuortalaččain sullii bealli (sullii 300 olbmo) hállá eatnigiellanis nuortalašgiela. Go geahčada eatnigielagiid ahkejuohkašumi, sáhttá oaidnit ahte ovdal jagi 1970 riegádan nuortalaččat leat oahppan eatnigiellaneaset nuortalašgiela. Dán maŋŋá riegádan nuortalaččain stuorámus oassi leat eatnigielaset dáfus suomagielagat. Positiivvalaš ovdánupmin oaidnit, ahte fas jagis 1990 ovddosguvlui leat bajásšaddan muhtun guovttegielat mánát (nuortalašgiella-suomagiella). Boatkka giela sirdáseamis buolvvas nubbái lea dagahan dan, ahte giella ii leat ovdánan suoma servodaga stuorra nuppástusa mielde lunddolaš, dearvvas ja ealli giellan ("natural, healthy and living language") oassin nana nuortalaš servodaga. 

Nuortalaččat geavahit nuortalašgiela eanemus Čeavetjávrri guovllus. Doppe giella lea beaivválaččat anus ruokto-, skuvla- ja bargogiellan, eanet goit boarrásut olbmuid gaskavuođas. Eará guovlluin giella lea measta jávkan. Muhtun báikkiin, nugo Avvila nuortalašgiela giellabeasis, ortodoksalaš girkus ja boarrásiid bálvalanruovttus giela sáhttá goit geavahit. Sámeradio lea maid dehálaš gaskaoapmi geavahit ja gullat giela. Sámeradio leamašange hui dehálaš erenomážit nuortalašgiela ovddidan- ja seailluhanbarggus danin go dat lea fállan nuortalašgielat prográmma vahkkosaččat juo logijagiid áigge. 

Nuortalašgiela girjegiela ja čállinvuogi álge ovddidit easkka 1970-logus. Nuortalašgiella oahpahuvvo dán áigge giellabeasis ja vuođđoskuvllas sihke gáiddusoahpahussan logahagas.

Eatnigielagiin dušše muhtumat máhttet lohkat ja čállit nuortalašgiela. Čállindáiddu sii leat oahppan čállingurssain. Jagis 1991 álgán nuortalašgiela oahpahusa dihte stuorámus oassi Čeavetjávrri skuvlla oahppiin máhttá lohkat ja čállit nuortalašgiela. Lea goit čalbmáičuohcci, ahte eanaš oahppiin eatnigiellan lea suomagiella, ja sii leat lohkan nuortalašgiela vieris giellan ja ná máhttet giela dušše vehá. Dilli lea nappo dat, ahte eatnigielagat eai máhte čállit ja dat, geat máhttet, máhttet giela dušše uhcán. Nuortalašgielat giellabargiide livččii bargu fállun valjis ovdamearkka dihte oahppamateriála válmmašteamis.

Ealáhusat

Nuortalaččaid árbevirolaš ealáhusat leamašan boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, duodji ja čoaggin. Boazodoallu lea ain dehálaš ealáhus, eandalit Čeavetjávrri guovllus. Nuortalašbálgosat leat Njávdáma ja Váhčira bálgosat. Guolástus, meahccebivdu, murjen ja guobbariid čoaggin hárjehuvvo dán áigge dušše lagamustá ruovttudárbbuid várás.

Bálvalansuorgi, turisma ja dasa laktáseaddji prográmmabálvalusat bohtet áiggi mielde lassánit. Nuortalašgillii ja –kultuvrii gullevaš doaimmat addet barggu ain eanet olbmuide.

Duodji

Nuortalaččaid biktasat earránit eará sámebiktasiin earet eará nu, ahte dat leat valjis hervejuvvon bearraliiguin. Mihtilmas duojit leat bearalhervema lassin veadde- ja beasseduojit sihke snálduin badnojuvvon, sávzzaullus válmmaštuvvon ránut, fáhcat ja suohkut. Čuomaid geavaheapmi lea maŋimuš logijagi áigge máhccan min duodjemeaštáriid dáidduide. Albmáid árbevirolaš duojit leat sanireagat, gerresat, fatnasat ja iešguđetlágan atnudiŋggat.

Govas nuortalaš nieida Sara Wesslin.

Osku 

Nuortalaččat leat dán áigge eanaš ortodoksalaš girku lahtut. Trifon Petsamolainen gohččumis nuortalaččat gásttašuvvojedje ortodoksalaš oskui juo 1500-logu beallemuttu sulain. Otnege ortodoksalaš osku eallá nanusin nuortalaččaid kultuvrras. Ortodoksalaš girkut leat Čeavetjávrris, Avvilis ja Nellimis sihke kapealla Keväjávrris. Ortodoksalašvuohta earuha nuortalaččaid Suoma eará sápmelaččain, geat gullet eanaš luteralaš girkui.

Nuortalaš musihkkaárbevierru

Nuortalaš musihkkaárbevirrui gullet leuddit – lávlumiin muitaluvvon divttat. Leuddit muitalit olbmuin ja dáhpáhusain sin eallimis sihke birastahtti luonddus. Leuddit nugo maid nuortalašmáidnasat seailluhit njálmmálaš tradišuvdnan nuortalaččaid historjjá. Musihkkatradišuvdnii gullet maid cullanlávlagat, lávlunstohkosat, katrillat ja morašlávlagat.

Dánsa

Álbmotdánsatradišuvdna ja katrilla dánsun leat maid boahtán Frankriikka hoavvadánssain nuortti bokte oassin nuortalaš kultuvrra. Mátki Beaivvášgonagasa hoavas nuortalaččaid eatnamii lea leamaš guhkki ja danin katrilla leage sakka rievdan dan rájes. Katrilla dánsuma oahpahit aŋkke Čeavetjávrri skuvllas ja dat lea veahkehan sirdit katrilladáiddu maid nuorat bulvii.

Nuortalaččaid luohttámušalmmái Veikko Feodoroff doallamin sága nuortalaččaid ásaiduvvama 60-jagidoaluin 2009.

Hálddahus

Nuortalaččat leat maŋimuččat daid sámečearddain, main árbevirolaš ja originála hálddahus lea ain anus, vaikkoge lea sakka doaibmaválddis manahan.

Nuortalaččaid árbevirolaš iešstivrenvuogádat, nuortalaččaid siidačoahkkin, lea alimus mearrideaddji orgána nuortalaččaide guoski áššiin. Siidačoahkkimat dollojuvvojit goappat nuortalašgilis, Nellim-Keväjávrris ja Čeavetjávrris.

Nuortalaččaid siidačoahkkima jođiha ja ovddasta válggain válljejuvvon nuortalaččaid luohttámušolmmoš. Siidačoahkkimis lea doaimmahat Čeavetjávrris, gos luohttámušolbmo veahkkin bargá nuortalaččaid siidačoahkkima čálli.

Goappat gilis lea iežas nuortalašráđđi, maid siidačoahkkimat válljejit gaskavuođasteaset seammaguhkkosaš badjái go luohttámušolmmoš. Nuortalašráđiid bargun lea veahkehit nuortalaččaid luohttámušolbmo áššiid dikšumis cealkimiin oaiviliiddiset oktasaš áššiid birra. Stuorra, prinsihpalaš áššit goit gieđahallojit siidačoahkkimiin. Dábálaččat luohttámušolmmoš lea eret nuppi gilis ja várreluohttámušolmmoš fas nuppis. Várreluohttámušolmmoš válljejuvvo nuortalašráđiid lahtuid gaskavuođas.

Teaksta: Tiina Sanila-Aikio

Govat: Ulla Isotalo

Liŋkkat:

Nuortalaš giella - ja kultursearvi Saa'mi Nue'tt ry

Kolttasaamelaiset - Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta

Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja