Anáraččat leat áidna sápmelašjoavku, mii ássá árbevirolaččat dušše ovtta riikkas ja ovtta gielddas. Go eará sápmelaččat leat sierra sivaid geažil molson ássanbáikkiset, de leat anáraččat goittotge oppa historjjálaš áigodaga ássan álo seamma báikkis, Anárjávrri birrasis. Sidjiide heive erenomážit sápmelaš girječálli Johan Turi cealkka: "Min boahtimušas ii leat gullon, ahte livččiimet boahtán gosge."

Anáraččaid identitehta earuha sin suopmelaččaid lassin maid eará sápmelaččain, davvisápmelaččain ja nuortalaččain, vaikko sii dolletge iežaset sápmelažžan. Iežas joavkku mearkan leat erenomážit giella, ássanguovlu, sohkadiđolašvuohta ja gárvvut.

Giella

Gielalaččat anáraččat gullet sámegiela nuorttabeale giellahámiide, vaikko sidjiide lea measta álkit áddet viesttarbeale giellahámiide gullevaš davvisámegiela go nuortagielaide gullevaš nuortalašgiela. Ieža sii geavahit sáni ´kielâ´ olggosbuktit suopmaniid dahje giellahámiid gaskasaš earu: anarâškielâ, aanaarkielâ.

Earru eará sámegielaide lea nu stuoris, ahte ránnjágielaidge ádden gáibida hárjánumi. Danin ovdamearkka dihte oktasaš oahpahus ja oahppamateriála eará sápmelašjoavkkuiguin ii boađe gažaldahkii. Dá muhtun ovdamearkkat sátneearuin.

Veahkadat ja gielahállit

Anárašgiela hálli olbmuid mearri lea álo leamaš unni, dušše muhtun čuođi. Otne mearri lea sámedikki statistihka mielde sullii 300. Sámediggeválggain 2003 jietnavuoigadahtton, anárašgiela vuosttas giellan oahppan olbmot ledje 269. Muhto go fárrui rehkenastojit dat sámemeroštallamis oaivvilduvvon anáraččat, geaid váhnemiin nubbi dahje okta áhkku dahje áddjá lei vuosttas giellanis hállan anárašgiela, jietnavuoigadahtton olbmuid mearri lea dieđusge ollu stuorát.

Anárašgiela váttisvuohta lea smávva giellajovkui mihtilmas: čeahpes ja aktiivvalaš olbmot leat uhcán. Seamma olmmoš ferte leat politihkkár, oahpaheaddji, doaimmaheaddji, kulturbargi, jurista, dáiddár, gielladutki, mánáiddivššár, nuoraidbargi jna. 

Oahpahusa váivvida buot oahpahusa dásiin stuorra vátnivuohta oahppamateriálain ja oahpaheaddjiin. Materiála dahkkit leat hui unnán. 

Skuvlen

Anárašgiela álge oahpahit vuođđoskuvlla badjedásis diibmooahpahussan j. 1976. Anára gielda vuođđudii oahpaheaddji virggi anárašgiela oahpahusa várás j. 1986. Iešguhtet ávdnasiid sámegielat oahpahus álggii j. 2000. Otne anárašgiella lea oahppoplána mielde sihke vieris giellan ja eatnigiellan vuođđooahpahusas ja logahagas. Stuđeantadutkosis lea anárašgiela iskosa sáhttán čađahit sihke eatnigielas ja vieris giellan jagi 1998 rájes. Sámi oahpahusguovddáš, mii lea nuppi dási oahppolágádus, ordne oanehisgurssaid anárašgielas. Universitehtaoahpahusas sáhttá čađahit oktasaš lohkamiid, ja joatkkaoahput leat plána vuolde. Anárašgiela gurssat ordnejuvvojit maid elektrihkalaš oktavuođaid bokte gáiddusoahpahussan.

Govas anáraččat Heli Huovinen ja Heikki Nikula. Heli lei sámenuoraid dáiddadápháhusa jođiheaddji ja musihkkar Heikki dáhpáhusa duopmár. Dáiddadáhpáhus ordnejuvvui sámekulturguovddás Sajosis njukčamánus 2012.

Girjjálašvuohta

Anárašgillii lea almmustuvvan čáppa- ja mánáidgirjjálašvuohta jorgalussan sullii vihttanuppelohkái ja lassin anárašgillii leat čállon badjelaš logi girjji. Okta maŋimuš máinnasuvvon girjjiin lea ožžon riikkaidgaskasaš IBBY-bálkkašumi (The International Board on Books for Young People).

Anárašgiela searvi

Jagis 1986 vuođđuduvvui Anárašgiela searvi, Anarâškielâ servi ry, man bargun lea ovddidit anárašgiela giellabeasse-, áviisa - ja olggosaddindoaimmain sihke diehtojuohkimiin. Searvvi virggálaš giella lea anárašgiella ja buot doaibma dáhpáhuvvá dáinna gielain. Anárašgiela searvvi vuođđudan anárašgiela giellabeassi Kielâpiervâl álggahii doaimmas 1997. Dan ulbmilin lea oahpahit vuollái skuvlaahkásaš mánáide anárašgiela. Giellabeasi čađahan mánát leat dán rádjai juo sullii 50. Giellabeassedoaimma geažil sáhtii Anára vuolledásis álggahit oahpahusa anárašgillii. 

Anarâškielâ servi lea olggosaddán álggu rájes Anarâš-nammasaš bláđi, mii ruhtavátnivuođa geažil sáhttá goit almmustuvvat dušše golbmii jagis. Bláđđi geahččala álkit áddehahtti gielain ja miellagiddevaš fáttáiguin boktit beroštumi anárašgiela geavaheapmái. Oassi bláđi nummiriin almmustuvvá kaleandarin.  

Anárašgillii álggii 2007 almmustuvvat maid ođasbláđđi Kierâš, mii almmustuvvá oktii vahkus sihke elektrihkalaš hámis ja báberveršuvdnan.

Sajádat láhkaásaheamis ja hálddahusas

Muhtun njuolggadusain anáraččat máinnašuvvojit sierra. Dákkárat leat Sámi giellaláhka (2004) ja Láhka Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis. 

Vuođđooahpahusa ja logahaga Oahppoplána vuođustusat-áššegirjjiin anárašgielas lea eatnigiela ja vieris giela sajádat.

Sámedikki bargoortnegis anárašgiella lea ovttaárvosaš eará sámegielaiguin.

Eurohpa ráđi ministtarkomitea ávžžuhii j. 2004 guovllugielaid dahje vehádatgielaid guoski eurohpalaš vuođđogirjji heiveheamis Suomas, ahte Suopma doaibmagoađášii dalán vai duođalaš jávkanvára vuollásaš anáraš- ja nuortalašgielaid eallingelbbolašvuohta sihkkarastojuvvo.

Giella seailu

Anárašgiella ja kultuvra lei vel muhtun logijagiid dás ovdal duođalaš jávkanáitaga vuolde. Anáraččat leat goit ožžon kulturdáhtuineaset áigái buori ovdáneami ja giela ealáskit. Ealáskeapmái lea váikkuhan maid dat ahte status lea maŋimuš áiggiid buorránan sámeservodagas. Dasa lassin suopmelaš kultureallin lea nannosit dorjon anárašgiela. Anáraččat leat maid eanet ja eanet áddegoahtán, ahte stuorra oassi ovddasvástádusas giela ja kultuvrra seailumis lea sis alddeset. Giella seailu, go dat geavahuvvo. 

Teaksta: Matti Morottaja

Govat: Ilmari Mattus

Liŋkkat:

Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta anáraččat  

Anárašgiela searvi

Ođđasis riegádan

Anáraččaid gárvodanmállet