Saamen kielet ja Saamelaiskäräjät

Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli. Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen.

Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Tätä itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät.

Saamen kielten asema on uhanalainen, vaikka saamen kielten tilanne on joiltakin osin viime vuosina parantunut. Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin. Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan erittäin uhanalaisiksi kieliksi. Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.

Vaikka saamen kieliä on jonkin verran pystytty elvyttämään, tarvitsevat ne paljon erinäisiä tukitoimenpiteitä säilyäkseen sukupolvelta toiselle. Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa.

Saamen kieleen liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä vastaa saamen kielineuvosto. Saamen kielen toimisto yhdessä saamen kielineuvoston kanssa valvoo ja edistää saamelaisten saamen kielilaissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteutumista.

Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen perustui tuossa laissa lähinnä kääntämiseen ja tulkkaukseen. Pääasiassa sen vuoksi saamelaisten kielelliset oikeudet eivät käytännössä toteutuneet läheskään siinä laajuudessa kuin lainsäätäjä oli lakia säätäessään tarkoittanut.

Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa. Saamen kielilaki (1086/03)tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja sen tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion tai kuntien virastoissa tai toimipisteissä asioidessaan saamelaisella on aina lain mukainen oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai saamen kieltä. Viranomaisten ilmoitusten, kuulutusten, tiedotteiden ja opasteiden tulee saamelaisten kotiseutualueella olla myös saamenkielisinä. Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä. Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomen kielen ohella harkitsemassaan laajuudessa saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä.

Lain mukaan saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Viranomaisen tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito.

Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista. Kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja edistymisestä. Saamelaiskäräjät laati lain toteutumisesta vuonna 2007 perusselvityksen Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 - 2007.

Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa. Kielen kommunikaatioarvoa nyky-yhteiskunnassa on parannettu pari vuosikymmentä sitten käynnistyneellä kielenhuolto- ja terminologiatyöllä, jolla pyritään mm. juurruttamaan uudissanat kieleen sen omaan rakenteen mukaisina.

Saamen kielen kielenhuolto- ja neuvontatehtäviä on Suomessa hoitanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnan gielaid dutkan guovddáš) vuoden 2011 loppuun saakka. Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli  Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin.

Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.1.2013 - 30.6.2014. 

SÁFÁ2 – Sámi Giellagáldu- Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke