Sámegielat

Sámegielat

Go hállat sámegiela birra, de eat oaivvil dušše ovtta giela. Sámegiela giellahámit gávdnojit oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvo ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin. Sámegielat gullet uralilaš giellagotti suopmelaš-ugralaš suorgái ja dat leat nuortamearasuopmelaš gielaid lagamus sohkagielat. Nuortamearasuopmelaš gielain stuorámusat leat suoma- ja esttegiella. Sámegielat fas juhkkojuvvojit oarje- ja nuortasámegielaide. Oarjesámegielat leat lulli-, ubmi-, bihtán-, julev- sihke davvisámegiella ja nuortasámegielat anáraš-, nuortalaš-, ákkil-, gieldda- ja darjjisámegiella.

Ránnjáguovlluid sámegielat sulastahttet muhtumin nu ollu nuppiideaset ahte dáid gielaid hállit bastet áddet nuppiideaset. Dábálaččat goit gielaid gaskasaš ráját leat čielgasat iige nuppi sámegiela hálli ádde nuppi, jos ii oahpahala su giela. Gielaid gaskasaš áddema leat ovddidan daid gaskasaš oktavuođat ja geavaheapmi seamma guovlluin. Gártii merkejuvvon gielaid gaskasaš ráját čujuhit gielaid árbevirolaš geavahanguovlluide.

Sámegiela hálli olbmuid mearis eai leat dárkkes dieđut. Sámegielaid sajádat lea leamaš guhká heittot ja dan lea sáhttán almmuhit heaggačállái eatnigiellanis (Suomas) easkka dalle go vuosttas sámi giellaláhka bođii fápmui jagis 1992. Sámegiela hállit leat dán áigge measta álo guovtte- dahje juoba golmmagielagat, iige veahkadatgirjjiide sáhte almmuhit eatnigiellan go ovtta giela dušše. Navdimis sámegielaid hálliid mearri lea buohkanassii 30.000-50.000 gaskkas.

Suomas hállet golbma sámegiela

Buot sámegiela hálliin árvvu miel 75-90% hállá davvisámegiela. Dat lea Davviriikkain eanemus geavahuvvon ja maid Suoma stuorámus sámegiella. Dan árbevirolaš hállanguovllut Suomas leat Ohcejohka , Anár , Eanodat ja Soađegili davveoassi. Váldooassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálas lea davvisámegillii. Davvisámegiela ealáskahttin guhká bistán láttiiduhttin-, dáruiduhttin- ja ruoŧaiduhttinbaji maŋŋá álggii juo 1960- ja 1970-loguin ja giella gullo ja oidno dál miehtá sámeguovllu.

Davvisámegiela ovttalágan davviriikkalaš ortografia dahjege čállinvuohki dohkkehuvvui jagis 1978. Dan rájes sámegielat girjjálašvuohta lea olggosaddon eanet go ovddit jahkečuđiin oktiibuot ja dat lea juksan lohkkiid viidásabbot go goasge ovdal.

Guokte eará sámegiela, mat hállojuvvojit Suomas, leat anáraš- ja nuortalašgiella (anarâškielâ, sää´mkiõll). Daid goappašagaid hállet eatnigiellaneaset sullii 300 olbmo.

Anárašgiella

Anáraččat leat Suomas áidna sámejoavku, mii lea árbevirolaččat ássan dušše ovtta riikkas. Anárašgiela dilli lei hui váttis vel 20 jagi dás ovdal. Aktiivvalaš Anárašgiela searvvi ja iešguđetlágan giela ealáskahttindoaimmaid vehkiin giella lea ožžon ođđa hálliid ja ealáskahttindoaimmat joatkašuvvet oppa áigge. Anárašgiela gielaealáskahttimis leamašan čielgasit ávki.

Anárašgiela riektačállinvuohki, ortografia, dohkkehuvvui jagis 1992. Anára girkosiiddas jagis 1997 álggahan anárašgielat giellabeassi joatká doaimmas gieldda beaivedikšobáikin, man Anára gielda skáhppo oastinbálvalussan Anárašgiela searvvis. Anárašgielat vuođđooahpahus álggahuvvui 2000 –logu álggus. Mannan jagiid Anára girkosiiddas skuvllaset álggahan anárašgielat oahppiid joavku lea leamaš stuorát go davvisámegielat oahpahusjoavku. Anárašgiela ealáskahttindoaibma joatkašuvvá prošeavttain, mas ee. skuvlejuvvojit ođđa anárašgielat oahpaheaddjit. Prošeavtta jođiha jagis 2007 anárašgielas (áidna ja vuosttasin máilmmis) doavttirin nákkáhallan Marja-Liisa Olthuis.

Nuortalašgiella

Nuortalašgiela árbevirolaš guovlu ollá Norgga Njávdámis (Neiden) Ruošša Beahcámii ja Doalláma Lappii. Guovlu lea otne golmma riikka siste. Suoma bealde nuortalaččaid guovddážat leat Čeavetjávrri, Nellima ja Keväjávrri gilit. Ovdal máilmmisođiid nuortalašgiela hálle árvvu miel muhtun duhát olbmo. Otne nuortalašgiela eatnigiellan hálli olbmot leat árvvu mielde 300. Soađit biđgejedje nuortalaččaid árbevirolaš siidaássama, sosiálalaš ja sohkastruktuvrraid ja heajudedje seammás maid giela sajádaga.

Maiddái nuortalašgiella lea ealáskahtton máŋggaláhkai. Nuortalašgielat giellabeasseiskkadallan álggahuvvui Čeavetjávrris jagis 1993. Doaibma joatkašuvai jagi 1997 rájes gieldda ja das maŋŋá sámedikki EU-fidnuid vehkiin. Giellabeassedoaibma boatkanii 2000-logus ja álggahuvvui gieldda beaivedikšun ođđasit čakčat 2008 Avvilis. Nuortalašgiella oahpahuvvo vuođđoskuvllas ja dat lea oahpahusgiellan smávva oahppijovkui.

Yle Sámi radio sádde prográmmaid Suoma buot golmma sámegillii. Anáraš- ja nuortalašgielat sáddagiid ossodat lea goit čielgasit uhcit go davvisámegielat sáddagiid.