| Miesi riegįdeapmi įlggaha bohcco jagi |
|
|
- badjeolbmuid jahkásaš bargguid birra
Bohccot čoahkkanišgohtet árbevirolaš guottehanguovlluide miessemánu álgogeahčen. Boares álddut máhttet johtit ie˛a, muhto badjeolbmot gártet belohahkii stivret ealu ravddamuš bohccuid. Luovaseallu dahjege varris bohccot bissot guottetáiggi sierra ja daid lea oalle bargu guođohit. Váldoguottet lea miessemánu 18. beaivve. Miessemánu loahpa rádjai stuorámus oassi misiin lea riegádan. Muhtun guovlluin guottehit gárddiin ja miesit merkejuvvojit seammás. Dat geahpeda badjeolbmuid geassebargguid, muhto viiddes gárddiin eana guorbá johtilit ja geahpeda bohccuid muđuige vátna guohtoneatnamiid.
Miesse-geassemánu molsašumis dollojit boazočoahkkimat ja badjeolbmot ordnejit dálvelámboriid ja bidjet daid čavčča rádjái rádjui. Boazosápmelaččas lea dasto boazobargguin friija gitta mearkumiidda. Áigi geavahuvvo máŋggaláhkai ávkin, ovdamearkka dihte viesuid ja mášeniid divvumii.
Miesemearkun álggahuvvo mihcamáraid áigge, goas oppa bearaš fárre duoddarii ássat. Duoddaris ássojuvvo lagamustá goađis dahje lávus, mii addá mánáide buori ja rivttes gova sámi eallinvuogis. Mearkumiid gaskkas olbmot guolástit ja golahit áiggi earáiguin, dasgo buohkat leat čoahkkanan seamma badjesiidii.
Geassit bohccot bálget ja danin sirdásit duoddarii ja čoahkkanit stuorra čoran. Dat vuodjeluvvojit áidái, gos guhtege boazoeaiggát njoarosta ie˛as miesi gitta ja merke dan ie˛as merkii. Merkejuvvon bohccot luitojuvvojit sierra giehtadalakeahtes bohccuin. Áiddis mánát ohppet dovdat mearkkaid ja seammás ie˛aset bohccuid olgohámi vuođul, njoarostemiin misiid gitta ja merkemiin daid. Miesit merkejuvvojit ihkku, dasgo dalle miessi čuovvu buoremusat álddus. Badjeolbmot gohcet geassit ijaid ja ođđet beivviid. Merkenáigi bistá sullii mánotbaji.
Mearkumiid maŋŋá bohccot o˛˛ot leat ráfis duoddaris čavčča rádjai. Ovdal čakčabargguid badjesápmelačča bargui gullet murjen, gámasuinniid čuohppan, guolásteapmi ja jeahkáliid čohkken. Muđuige čakčat badjeolbmot ráhkkanit dálvái ordnemiin mohtorgielkkáideaset ja boazodoalus dárbbašlaš eará bargoneavvuideaset.
Boazobarggut joatkašuvvet fas čakčamánus. Go muohta lea eatnamis ja čázádagat jikŋon, bohccot čohkkejuvvojit áidái rátkima várás. Dalle bohccot lohkkojuvvojit ja njuovvanbohccot rátkojuvvojit. Rátkima maŋŋá álgá bohccuid guođoheapmi. Dalle eallu sirdojuvvo álo dakkár eatnamiidda, gos lea buorre guohtun. Gaskadálvve muhtun guovlluin badjealbmát bivdet rievssahiid guođoheami lassin, jos guohtun lea nu buorre, ahte báhcá áigi rievssatbivdui.
Giđđat sáltejuvvojit bierggut geasi várás ja goikaduvvojit olgun biekkas ja beaivvá˛is. Bohccuid guođoheapmi bistá gitta miessemánnui. Dálveáigge dálkedilli váikkuha badjeolbmo bargomearrái. Jos lea fuones guohtondilli, bohccot lihkadit eanet go dábálaččat. Bohccuid uhcage heađušteapmi dagaha dalle stuorra vahága ja lassebarggu.
Giđđadálvve merkejuvvojit goddin báhcán čearpmahat duoddaris ja seammás gáldejuvvojit sarvát, vai dat livčče maŋit dálvve spáillihin ja geavaheamis niesteboazun. Giđđat badjeolbmot gártet ássat barttain mánotbajiid ja fáktet ie˛aset siidda bohccuid, dasgo garra cugŋo áigge bohccot sáhttet johtit guhkás ie˛aset siiddas ja mastat eará siidda ellui. Siidda bohccuid ferte dávjá čohkket, vai ránját sáhttet geassit mastan bohccuideaset eret. Seamma láhkái gártet fitnat ránjáid siidda luhtte vie˛˛amin ie˛aset bohccuid. Bargobeaivvit álget dalle árraiđit ja nohket maŋŋiteahket.
Sánit:guottehanguovlu = guovlu gos álddut guddet áldu= njiŋŋálasboazu eallu= eallu mas leat sierra eaiggádiid bohccot siida = eallu mas leat buot ovtta eaiggáda bohccot guottehit = bohccot guddet olbmo geahču vuolde guohtoneana = eana gos boazu váldá biepmu bálggadat = divreáigi (ee.čuoikkaid ja láv˛oid) mii dagaha ahte bohccot čoahkkanit čorragiidda gárdi = áidi gos bohccuid giehtadallet niesteboazu = boazu mii váldojuvvo biebmun rátkin = rátkojuvvojit bohccot, mat báhcet eallit ja mat njuvvojuvvojit guođoheapmi = bohccuid bearráigeahčču mastat = siidda bohccuid gártan vieris siiddaide čearpmat = ½ -1 ½ -jahkásaš boazu sarvvis = varrisboazu spáillit = gáldejuvvon boazu goddi = boazu mas ii leat mearka bealjis gámasuoidni = suoidni mii geavahuvvo goikkehis
Teaksta: Elna Magga Govva: Tiina Aikio
Liŋkkat:
NBR Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvi Ruoŧa sámiid riikkasearvi SSR (Svenska Samernas Riksförbund) International Centre for Reindeer Husbandry ICR Ruoŧŧa, Renägarförbundet - Boazoeaiggádiid Oktavuohta
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 26.10.2013 ) |
