Govas Susanna Maggas Eanodat-Guovdageaingákti (gurutbealde) ja Rauna Rahkos Ohcejotgákti. Govva Ulla Isotalo, sámedikki rahpandilálašvuohta Ohcejogas 2008.

Sámegákti lea sápmelaččaid álbmotlaš dovdomearkkain oinnoleamos. Gáktemállet molsašuddet guovlluid mielde. Mállet, ivnnit ja hearvabáttiid stellen muitalit, man sámejovkui gávttehas gullá, dávjá dange man sohkii. Ii nappo leat áibbas seamma, makkár gákti, gahpir dahje boagán geavahuvvo.

Suoma bealde leat anus vihtta váldogáktemálle: Ohcejoga, Eanodat-Guovdageainnu, Soađegili Vuohču, anáraš- ja nuortalašgákti.

Sámegávtti historjá spiehkkasa suoma álbmotbiktasiid historjjás das, ahte dan geavaheapmi ii leat goasge boatkanan. Sámegávtti vuođđomállet leat náhkis ja gággásis válmmaštuvvon álbmotbiktasat. Sámegákti eallá seamma ilolaš ja aktiivvalaš áiggi go oppa sámekultuvrage otne. Gávttit gorrojuvvojit dán beaivve máŋggalágan materiálain (láđđis, bummolliinnis ja dahkufiberliinniin, silkkis ja juoba betses) ja iešguđetlágan ivnniin. Guovddážis lea goit álo iežas sámejoavkku, guovllu dahje juoba soga málle seailluheapmi. Ja das sápmelaččat leat dárkkit.

Sámegákti lea maid čikŋabivttas ja dakkárin álbmotbivttas. Ivnniid ilolamos šearratvuođa oaidná álo doppe, gos sápmelaččat čoahkkanit stuorra ávvudemiide dahje čoahkkimiidda. Sámegávttit leat máŋggaláganat jagiáiggiid ja geavahanulbmila mielde. Árgabivttas hervejuvvo oktageardánabbot go čiknabivttas. Nissonolbmo geassegákti gorrojuvvo dávjá bummolliinnis. Geassegávttiin geavahuvvojit čázehat ja asehut gahpirat. Dálvebiktasiidda gullet bohcco gápmasiin gorrojuvvon goikkehat, ulloliidni, nissonolbmuin miesenáhkis gorrojuvvon liegga gahpir ja albmáin skoađastuvvon ja virggiin hervejuvvon gahpir.

Govas musihkárat Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Anna Näkkäläjärvi, geain guktuin sámegávtti dálvegárvvuide gullevaš ulloliidni. Govva Ulla Isotalo 2006.

Meahccebivuide gullet vel biekkas ja borggas suddjejeaddji luhkka, gálssohat ja bittut. Náhkkebuvssat geavahuvvojit sihke čikŋabivttasin ja liegga gárvun garra dálkin. Lassin guhtege sámegáktemállii gullet dihtolágan gistát ja iežas guovllu fáhcat, main guktuin leat seammasullasaš hearvvat go ieš gávttis. Fáhcain ja gápmagiid vuoddagiin guktuin leat seamma, guđege mállii gullevaš hearvaivnnit. Albmáid vuoddagiid vuođđoivdni lea dábálaččat vielgat ja nissoniid ruoksat. Mánáid vuoddagat čuldojuvvojit seakkibun go rávesolbmuid vuoddagat.

Nissona gávttiin geavahuvvon dábálamos boagánmálle lea njuikumiin golmma stielasin čuldojuvvon láigeboagán. Náhkkeboahkániid geavahit sihke nissonat ja albmát. Náhkkeboagán hervejuvvo dávjá siviilaseađu mielde sierramállesaš silbaboaluiguin dahje čiŋaiguin. Sihke albmáid ja nissoniid gávttiide gullá vel silki, man nissonat giddejit ohcii soljjuiguin. Silki giddejuvvo earáláhkai iešguđet málliin. Deatnolaš nisu gidde silkkis ohcii vehá dego láskut, go fas anárlaš ja Soađegili vuohččulaš v-hápmái.

Nuortalaččaid gákti lea čielgasit earálágan go eará sámegávttit. Dat sulastahttá gárjilaččaid álbmotbiktasa ja lea dakkárin historjjálaš dokumeanta nuortalaččaid nana oktavuođain nuorttabeallái.

Anárašgákti

Anárašgákti lea iežas álbmotjoavkkus oinnolamos dovddaldat. Dan ruoktoguovlu lea Anárjávrri biras. Gákti gorrojuvvo dávjá čáhppes láđđis ja dan hearvaivnnit leat ruoksat, fiskat ja ruoná. Gáktemálle sulastahttá Soađegili Vuohču gávtti. Earrun leat lagamustá hearvastiellasat, mat anárašgávttis geavahuvvojit čikŋaláđđiid ravddain.

Govas Ilmari Mattus ja Petra Kuuva Anárašgiela searvvi 20-jagiávvudeamis Anáris jagis 2006. Govva Matti Morottaja. .

Eanodat-Guovdageaingákti

Eanodat-Guovdageaingáktemálle lea buot eanemus hervejuvvon. Hervemii geavahuvvojit láđđi ala stellejuvvon ivdnás stiellasat guđege soga ja bearraša árbevieru mielde. Hearvvat leat govdadat ja alladat. Sihke nissoniid ja albmáid gahpirat gorrojuvvojit alladabbon go eará mállet.

Govas sámedikki lahtut Jouni Ilmari Jomppanen ja Petra Biret Magga sámeparlamentarihkáriid konfereanssas Roavvenjárggas golggotmánus 2008. Guktuin sudnos lea badjelis Eanodat-Guovdageaingákti. Nuppi govas eanodaga albmá gáktehealbmi. Govat Ulla Aikio-Puoskari.

Ohcejotgákti

Ohcejoga gáktemálle lea govttolaččat hervejuvvon, goit jos dan veardida Eanodat-Guovdageaingáktái. Gávtti geavahit oppa Deanu čázádatguovllu sulain. Gákti hervejuvvo ruoksadiin ja fiskadiin. Nissona gávtti healbmi durrojuvvo, mii spiehkkasa eará málliin. Healbmái manná hearvabáddi lagabui logi mehtera. Albmá gávtti healbmi ii hervejuvvo ollege.

Govas Ohcejoga logahaga stuđeanttat giđđat 2008. Earet vilges gávtti buot eará gávttit ovddastit Ohcejoga sámegáktemálle. Govva Ulla Aikio-Puoskari.

Soađegili Vuohču gákti

Vuohču gákti lea Soađegili sápmelaččaid árbevirolaš málle ja ivnniidis dáfus lahka Anára gávtti. Gákti hervejuvvo ruoksadiin, ruonáin ja fiskadiin. Nissoniid gahpir hervejuvvo goit Eanodat-Guovdageaingahpira láhkai ivdnás báttiiguin – muhto vehá oktageardánabbot.

Govas sámedikki ságajođiheaddjin sámiid álbmotbeaidoaluin gussiid vuostáváldán Pekka Aikio, geas lea badjelis Soađegili Vuohču gákti. Dearvvahanvuorus girječálli Ima Aikio-Arianaick fiskes Ohcejotgávttis. Govva Ulla Isotalo.

 Nuortalašgákti

Govas (gurutbealde) nuortalašgielat girkolávlunjoavku sámedikki rahpandilálašvuođa ávvoipmilbálvalusas Ohcejogas giđđat 2008. Nuppi govas (olgešbealde) Guoládaga sápmelaš Nina Afanasjeva, geas nuortalašnissona gahpir. Vávvás lea badjelis Ohcejotgákti. Govat Ulla Isotalo.

Nuortalašnissona gákti lea lahka gárjilaš nissona álbmotbiktasa. Dasa gullá siviilaseađu mielde mearrašuvvi gahpermálle, sarafánačuvlla ja bearalhervejuvvon boagán. Maiddái gahpir lea hervejuvvon bearraliiguin. Nuortalaš albmá gákti lea rievdaduvvon maŋimuš jagiin ja dat orru rievdamin eará sámejoavkkuid gáktemálliid guvlui. Nuortalaš albmáid árbevirolaš gárvvuin buoremusat lea seilon njealječiegat riebana náhkis válmmaštuvvon dálvegahpir.