Suoma golbma sámegiela

Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus. Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide. Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde. Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii. Árvvu mielde 75-90% buot sámegiela hálli olbmuin geavaha davvisámegiela. Stuorámus oassi sis ássá Norgga bealde. Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo. Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga fiesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá. Odne nuortalaččat ásset váldoosiin Anára gieldda viidodagas ja nuortalašgiela hálliid lohkumearri árvvoštallo leat s. 350. Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan. Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas. Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas. Anárašgiela hállit leat sullii 300. Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin. Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeasse- doaimma ánssus.

Sámegielat ja Sámediggi

Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella. Suoma stáhta lea iežas láhkaásahemiin sihke riikkaidgaskasaš soahpmaušain čatnasan sihkkarastit sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra doalaheami ja ovddideami. Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus. Dán iešráđđema ollašuhttá Sámediggi. Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan. Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide. Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan. Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmai. Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái. Suomas lea válmmaštallama vuolde sámegielaid guoskevaš gielaealáskahttinprográmma ja Sámediggi lea cealkámušas hoahpuhan ealáskahttinprográmma doaibmabijuid resurssaid ja ollašuhttima.  

Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi. Sámegiela doaimmahat ovttas sámi giellaráđiin gohcá ja ovddida sámi giellalágas namuhuvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama. Sámiid vuoigatvuođas geavahit iežas giela virgeoapmahaččain ásahuvvui vuosttas háve jagi 1991 (516/1991) ng. sámi giellalágain. Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii. Váldoáššis dan dihtii sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai geavadis ollašuvvan lahkage dan viidodagas go láhkaásaheaddji lei lága ásahettiin dárkkuhan.

Sámi giellaláhka ođasmahttui jagi 2003 seamma áigge almmolaš giellalágain (423/2003). Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit. Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela. Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodetttiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela. Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii. Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami. Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maidguin lea almmolaš mearkkašupmi. Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain. Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu. Juohke virgeoapmahaš gohcá iežas doaibmasuorggis lága čuovvuma.

Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis. Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.  Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas. Giela kommunikášuvdnaárvu dálá servodagas lea buoriduvvon moaddeloge jagi dassái álggahuvvon giellagáhtten- ja terminologiijabargguin, mainna figgo ee. sajáiduhttit ođđasániid gillii dan iežas ráhkadusa mielde. Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai. Jagi 2012 álggu rájes Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddáža organisášuvdna nuppástuvai ja namman bođii Ruoktoeatnan gielaid guovddážiin

ja ođastusa olis sámegiela dutki virggit sirdojedje Oulu universitehta Giellagas-instituhttii.

Davviriikkaid oktasaš giellaovttasbargu ođasmahtto Interreg-ruhtadan fidnui 1.1.2013 - 30.6.2014.  SáFá - davviriikkalaš sámi giellafágaguovddáža ásaheami čielggadus

Jorgalanbálvalusat