ja lean eret Leammis Anára gielddas. Dál maid ásan Leammis, vánhemiiddán luhtte. Lean 25 jahkásaš.

Geassit 2007 válmmaštuvven Guovdageainnu sámi allaskuvllas, gos čađahin golmma jagi journalistalinjá bachelor-dutkosa ja lassin sámegiela approbatura. Válmmaštuvvama maŋŋá lean eanaš bargan YLE sámeradios Anáris sámegielat tv-ođđasiid doaimmaheaddjin. Dasa lassin leamašan Gironis SVT freelanceođasreporttarin ja maid galdu.org-neahttasiidduid beaivideaddjin. Mu maŋimuš stuorát prošeakta nogai giđđat 2008: dalle organiserejin sámiid oassálastima ArcticWinterGames 2008 dáhpáhussii Yellowknifei, ledjen Sámi joavkku Chef de Mission.

Lean oppa nuorravuođa lihkadan ollu ja čuoigan gilvvu gitta 22-jahkásažžan. Go oassálasten čuoigama sámemeašttirgilvvuide 12-jahkásažžan, de dat veahkehii mu áddet juo dalle, ahte sámit ásset njealji sierra riikkas. Dálvit meašttirvuođagilvvut ordnejuvvojit čuoigamis ja njoarosteamis, geassit njoarosteami lassin maid viehkamis.

Mus leat guokte eatnigiela: davvisámegiella ja suomagiella. Sáhtán hállat sámegiela beaivválaččat ruovttus ja dalle go háleštan skihpáriiguin. Sápmelašvuohta mearkkaša eallima luonddus, bohccuiguin, guolásteami, gullama iežas jovkui. Máilmmis jođedettiin sáhtán muitalit ahte lean sápmelaš ja lean movtta go beasan ovddastit njealji sierra riikka olbmuid, ovtta álbmoga, mas gávdnojit hui máŋggalágan iešvuođat.

Lean riegádan badje- ja guolásteaddjibearrašii, nu ahte sápmelašvuohta oidno maid das, mo mii hárjehat boazodoalu ja atnit ávkin bohcco sierra materiálaid sihke makkár biepmu mii borrat. Mis leat iežamet vuogit leat sápmelaččat, muhto ii leat dušše okta vuohki leat dat. Virggálaš meroštallamat sápmelašvuođas leat gal gávdnomis Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid neahttasiidduin, muhto nugo dain oaidná, meroštallojuvvo sápmelašvuohta guđege riikkasge uhcánaš eará láhkai.

Jos juo riegádettiinat du váhnemat muitalit dutnje, ahte leat sápmelaš, stuorru sápmelašvuođa mearkkašupmi dutnje agi mielde ja anát dan árvvus eanet ah’ eanet. Muhto jos gulat 20-jahkásažžan ahte leat sápmelaš, itge leat dan goasge ovdal gullan itge diehtán, dutnje lea ollu váddásut oahppat duođaid áddet, maid mearkkaša leat sápmelaš. Ieš lean oahppan guokte giela ja guokte kultuvrra báldalagaid, virggálaš sámemeroštallama mielde lean beallái suopmelaš ja beallái sápmelaš. Mus lea Suoma pássa, mii lea buorre valuhtta go johtá máilmmis, dasgo suopmelaččaid atnet árvvus. Muhto go manan ON:a čoahkkimii New Yorkii ja mus jerrojuvvo gii mun lean, muitalan ahte lean sápmelaš – jos mu eai dovdda juo biktasiin.

Juohke iđit vuosttas giellan hálan sámegiela. Barggus radios geavahan eanaš áigge sámegiela. Muđui sápmelašvuohta oidno árggastan das, ahte stuorra oassi áiggis gollá bohccuiguin. Erenomážit čakčadálvve, go dalle leat ollu rátkimat. Loahppaáiggi, mii báhcá, golahan ruovttubirrasis sihke Ruoŧas ja Norggas, sámenuoraid dáhpáhusat gal reahkkájit. Ja álo go dáhpáhuvvá miinu stuorábuid, de páhkken sámegávtti lávkii, dasgo iihan dakkár dábálaš čáhppes láttebiktasa leat goasge gártan skáhppot!

Boahttevuođas mu sápmelašvuohta oidno seammaláhkai árgabeaivve barggildemiin go dálge: gielas, mu dadjamušain ja ideologias. Jáhkán ahte boahttevuođas sápmelašvuohta lea sámiide dehálut go logi jagi dás ovdal. Vássán logi jagi mii leat muđuige eallán stuorra nuppástusa, go sápmelaš ii šat dárbbaš heahpanit iežas, muhto baicce sápmelašvuođain juoba čevllohallo. Ieš lean oahppan davvisámegiela eatnigiellan, lohkan dan skuvllas eatnigiellan ja čállán dan maiddái stuđeantačállosiin eatnigiellan. Dalle ledjen áidna, guhte čálii davvisámegiela eatnigiellan. Dál, vádjit logi jagi maŋŋá, máŋgasat dahket dahje válljejit seammaláhkai. Dehálemos ii goit leat giela geavaheapmi báhpára alde, muhto baicce njálmmálaččat: sámegiela hállan lea dán áigge lobálaš, dat lea otná vuogi mielde ja bargobáikkitge gáibidit sámegielat olbmuid. Giela geavaheapmi veahkeha min áddet min máŋggabealat kultuvrra buorebut, ja go gielageavaheaddjit leat eanet, maiddái kultuvra seailu viidásabbot buolvvas nubbái. Nugo nu máŋgasat leat dan dadjan: gielas lea kultuvra, nuba geavaheatnot dan.