Álggoálggus lean eret Avvilis, muhto maŋimuš golbma jagi lean ássan Mátta-Suomas, vuos jagi Helssegis ja dál badjel guokte jagi Imatras. Stuđeren dál nuppi jagi turismma ámmátallaskuvllas ja válmmaštuvan moatti jagi geažes restonoman. Astoáigge láven lávlut ja muhtumin maid dánssun, spealan dolgespáppa ja čálán, liikon maid mátkkoštit – nu olu go badjelmearálaš ruhta fal báhcá. Viehka stuorra oassi mu astoáiggis doalvu maid tutordoaibma, mas leamašan mielde dán jagi, ja jagimolsašumis mus boahtá viehka sihkkarit min skuvlla turismma ovttadaga ođđa váldotutor.

Mu eatnigiella lea suomagiella, ja máhtánge nuortalašgiela dušše muhtun cealkaga veardde, muhto ádden giela vehá eanet go hálan. Go logan sámegiela jitnosit báhpáris, de dat lihkostuvvá viehka bures. Leange dahkan maŋimuš vihtta jagi duollet dálle nuortalašgielat ortodoksalaš rohkosprográmmaid YLE Sámeradioi áhčiinan (kántor ja Sámedikki lahttu Erkki Lumisalmiin). Daid lean máhttán dahkat, go áhčči lea čállán munnje gárvvisin visot, maid lea galgan lohkat. Leamašan maid mielde lávlumin goaras golbmii Helssegis ordnejuvvon nuortalašgielat ipmilbálvalusain.

Livččii duođaid somá máhttit giela buorebutge ja mu mielas lea váivi ahte mii eat hállan dan ruovttus, go ledjen uhcci. Lean muhtun geardde álggahan skuvllas sámegiela diimmuid, muhto giela oahppan ii leat lihkostuvvan vuordagiid mielde. Ovdamearkka dihte logahagas oahpahus ordnejuvvui gáiddusoahpahussan televišuvnna bokte, ja dan lei váttis čuovvut, go oktavuohta ii doaibman albmaláhkai. Nuortalašgiela diimmuin leamašan goit dan veardde ávki, ahte iežan jáhku mielde dat lea veahkehan mu oahppat álkibut ruoššagiela, mii min skuvllas lohkkojuvvo bákkolaš giellan ainjuo muhtun gurssa veardde. Nuortalašgielas ja ruoššagielas go leat muhtun veardde duođaid seammasullasaš sánit, ja muhtun bustávat. Ruošša bustávaid ohppenge ipmašis dušše moatte diimmus.

Sápmelašvuohta ii oidno dán áigge olusge árgaeallimisttán, muhto anán sakka árvvus iežan máttuid. Lean fuomášan, ahte álo go olbmuide máinnaša ahte lean sápmelaš, sii leat duođaid positiivvalaččat heahkastuvvan ja beroštuvvan, ja hálidit gullat ášši birra lasi. Máŋggat leat dadjan, ahte čájehan sápmelažžan, muhtumin juoba ovdal go leat diehtán ahte lean sápmelaš. Vaikko anánge árvvus iežan sámemáttuid ja dan, gos lean eret, in goit jáhke goasge fárret ruovttoluotta Sápmái, in goit ovdal ealáhatagigi. Sámis lea suohtas fitnat ain gaskkohagaid, muhto mannu sivas lean álo loaktán olu buorebut stuorát gávpogiin.

Sámis gilit ja gávpogat leat nu uhcit, ahte dat ráddje vejolašvuođa deaivat ođđa olbmuid – ja mun lean álo liikon deaivvadit ođđa olbmuiguin sihke das ahte birra leat ollu maid amas olbmot ja vel dutkkakeahtes vejolašvuođat ja báikkit. Válmmaštuvvama maŋŋá fárren eret Imatras, kánske Helssegii, kánske muhtun eará gávpogii. Lea maid álo vejolaš, ahte fárren áibba eará riikii. Lean álo niegadan vuođđudit iežan fitnodaga, dat sáhtášii kánske leat kafea, dahje dasto eanet turismii laktáseaddji prográmmabálvalusfitnodat. Boahttevuohta lea ná nuorra agis vel duođaid rabas. Geavaš dal mo beare, sápmelašvuohta boahtá álo leat stuorra oassi mu identitehta, ásanba dasto Avvilis dahje Parisas. :)

(Govas Anna Biehtárgávpogis čakčat 2008)