Njealji riikka sámi servodat eallá aktiivvalaš nuppástusaid ja ovdáneami áigodaga, mas ođđa huksejuvvo fárttain árbevirolaš eallinvuogi báldii ja dan vuođul. Dáid áššiin suopmelaš skuvla diehtá goittotge hui unnán. Skuvlagirjjiin sámi servodaga dálá dilit ja dálá áigi ii gieđahallojuvvo ja sámiide laktáseaddji miellagovat, maid maiddái skuvla bajásdoallá, dávjá bohtet topeliánalaš áiggi govain ja áigodagas, goas sihke suopmelaš ja sápmelaš servosis elle vel ovdamodeardna áiggi. Sámediggi lea rahpan iežas ruoktosiidduide OKTAVUOHTA –nammasaš nettiaviissa, mii lea vuosttamužžan oaivvilvuvvon Suoma skuvllaid atnui: rahpat lásaid ja dieđu skahppoma reaidduid dovdan dihtii sámi servodaga diliid buorebut.

Sámiid parlameanttat ja sámesearvvit, sámi girjjálašvuohta, musihkka, teáhter, filbma ja máŋggat eará suorggit hábmejit ođđa sámevuođa ja gieđahallet iešguđet vugiiguin nuppástuvvi kultuvrra bávččagahtti ja árkkes áššiid: giela nuppástusaid ja giela áitatvulos saji, olbmuid eretfárrema árbevirolaš guovlluin, árbevirolaš ealáhusaid váttis diliid, váilevuođa sámegielmáhtolaš ámmátolbmuin jna. Sámi media gieđahallá iežas servodaga dáhpáhusaid ja nuppástusaid beaivválaččat – ja bajáshukse seammás maid sámiid oktasaš árgabeaivvi riikkarájáid rastá.

Sámit barget aktiivvalaččat riikkarájáid badjel ja oassálastit álbmogiidgaskasaš ovttasbargui ovttas máilmmi eará álgoálbmogiiguin. Sámiid parlameanttat ja parlamentáralaš ovttasbargu hábmejit ođđa áiggi sámi politihká, mas aktiivvalaččat ráđđádallet stáhtaid ráđđehusaiguin ja eisseváldiiguin. Sámegiella lea skuvlla giella seammá áigge go dat maid ovddiduvvo diehtaga, almmolaš bálvalusaid, hálddahusa ja láhkaásaheami giellan.

Maid nuorat jurddašit iežaset eallimis ja sápmelašvuođasteaset? Mii lea sámegiela ja sámi kultuvrra sadji skuvllas, medias, girkus, ruovttuin, olbmuid mielain? Mat leat ja maid barget sámedikkit? Man láhkái ja gos sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rievttit leat dorvvastuvvon? Maid sisttisdoallá doaba ´sámi musihkka´? Geat leat sámi musihka dahkkit, sámi govvadáiddarat, girječállit, filbmadahkkit? Manin sámi gávtti geavaheamis lea nu ollu sáhka? Mii lea eakti sámi duodji? Vástádusaid dáid gážaldagaide lea vejolaš ohcat Oktavuohta-nettiaviissas, mii gávdno sámedikki ruoktosiidduin www.samediggi.fi .

Suoma skuvllaid ja eará berošteaddjiid bálvaleaddji ođđa internet-siiddut rahppojuvvojedje juovlamánu álggus. Nettiaviissa ulbmilin lea addit áigeguovdilis dieđuid sámi servodagas ja sámi álbmogis otnábeaivvi suopmelaš ja davviriikkalaš servodagas ja oahpistit eará gáldosiidduide interneahtas. Siidduid bokte gávdnojit dieđut maid sámiid sajádagas ja doaimmain máilmmi álgoálbmogiid joavkkus ja álbmogiidgaskasaš oktavuođain nugo ON:s. Nettiaviisa dievasmahttojuvvo ja ođasmahttojuvvo dađistaga, muhto dan bokte leat juo dál gávdnamis ollu dieđut ja liŋkkat eará sámi organisašuvnnaid siidduide.