Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi lea oktii válgabajis addojuvvon čielggadeapmi riikkabeivviide, mas giehtadallo olmmošvuoigatvuođaid dálá dilli Suomas ja meroštallojit guovddášáššit stáhta álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkai. Stáhtaráđđi addá čielggadeami Riikkabeivviide čakčačoahkkináigodagas 2009.

Sámediggi ovdanbuktá cealkámušas máŋggaid dárkkálmahttimiid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái. Sámediggi evttoha sámediggelága § 9 mielde ráđđádallamiid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis. Cealkámušas sámediggi giddii erenomáš fuopmášumi sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaide, sámi giellalága ollašuvvamii, sámeoahpahusa oažžunvejolašvuhtii, sámiid eanavuoigatvuođaide ja Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka ulbmiliidda.

Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis ulbmilin lea, ahte Suopma ratifiere ILO 169- soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Sámediggi evttoha, ahte olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis váldojuvvo čielga oaivil dasa, mo ILO 169- soahpamuša ratifieremis ovdánuvvo ja makkár áigetávvaliin, go jo ovddit olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis jagis 2004 ásahuvvui ulbmilin ratifieret ILO 169- soahpamuš ja ulbmil bázii ollašuvakeahttá. Sámedikki oainnu mielde sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuva vuođđolága gáibidan vugiin. Sámediggi maiddái gáibida, ahte čielggadeamis váldojuvvo ulbmilin sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ovddideapmi. Sámediggi evttoha, ahte Suopma ratifiere UNESCO soahpamuša ávnnahis kulturárbbi gáhttemis jođánit ja gieđahallá ášši olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis.

Sámediggi giddii fuomášumi, ahte aviisaásahus (398/2008) ii daga vejolažžan sámegielat aviisadoarjaga, go doarjjaeavttut leat nu čavgadat. Sámediggi lea duhtameahttun sámi giellalága ollašuvvamii Suomas. Buot sámegielaid dilli lea fuolastuhtti ja sámit ellet giellamolsumis. Supmii dárbbašuvvo jođánit sámegielaid ealáskahttinprográmma, mii livččii dálá viidásut ja jotkkolut doaibma sámegielaid seailuma ja ovdáneami sihkkarastima dihte. Sámiid gielalaš olmmošvuoigatvuođat eai ollašuva doarvái.

 Sámediggi lea fuolas sámeguovllu olggobealde ássi sámemánáid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis. Vuođđooahpahusa ja logahatskuvlema guoski doaibman- ja ruhtadanláhkaásaheapmi sihkkarastá sámeoahpahusa lágideami dušše sámiid ruovttuguovllus. Sullii 70 % sámemánáin ássá sámeguovllu olggobealde. Sámediggi lea evttohan, ahte sámeoahpahusa sihkkarasti ruhtadannjuolggadus (Oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon láhka L 635/1998, nuppástus 1186/1998, 43 §, 2 mom) viiddiduvvošii guoskat olles riikka. Oahpahusministeriija galggašii ásahit jođánit bargojoavkku, man bargun livččii válmmaštallat sámeoahpahusa ovddidanplána, dárkkistit ja divvut sámeoahpahusa guoski doaibman- ja resursanjuolggadusaid ja válmmaštallat sámedikki sajádaga sámeoahpahusa iešráđđenorgánan guoski meannudanvugiid ja njuolggadusaid.

Sámediggi evttoha, ahte sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sihkkarastimii dárkkuhuvvon mearreruhta dorvvastuvvo láhkaásahemiin ja doarjjadássi bajiduvvo dovdomassii dalážis. Sámedikki oainnu mielde dálá mearreruhta ii reahke sihkkarastit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid eaige sámiid olmmošvuoigatvuođat ollašuva resurssaid vátnivuođa dihte sosiálaja dearvvasvuohtabálvalusain vuođđolága ja sámi giellalága gáibidan vugiin.

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas Sámediggi hálidivčče Suoma deattuhit olmmošvuoigatvuohtapolitihkas erenomážit eamiálbmogiid iešráđđenvuoigatvuođa ja –sajádaga ovddideami. Suopma galggašii doarjut sámiid váikkuhanvejolašvuođaid maiddái Eurohpa Uniovnnas. Sámedikki oainnu mielde riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas ja ovddidanovttasbarggus galggašii vuodjut maiddái árktalaš eamiálbmogiidda, go Suopma lea čatnasan Árktalaš Ráđi bargui. Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka deattuhemiin galgá eamiálbmogiid oasil vuodjut iešráđđenvuoigatvuođa lasiheami lassin maiddái vugiid gávdnamii dálkkádatnuppástusa vuogáiduvvamis ja geahččalit seailluhit eamiálbmotgielaid ja -kultuvrraid. Sámedikki oainnu mielde Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš deattuhusat galget dihttot Suoma buot doaimmain, eaige ovdamearkan energiijapolitihkalaš gažaldagat oaččo rasttildit Suoma olmmošvuoigatvuođaid deattuhemiid.

Sámedikki cealkámuš suomagillii gávdno obban sámedikki ruoktosiidduin cealkámušat 2009-oasis.

Lassidieđut:

ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi

+358505242109

klemetti.nakkalajarvi(at)samediggi.fi