Artikla 8 (j)
Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski ON:id oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppui vuolláičállima várás ON:id biras- ja ovdánankonfereanssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin leat eatnanspáppa ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahápmásašvuođa suodjaleapmi, luondduriggodagaid suvdilis geavaheapmi ja maiddái luonddu geenariggodagaid geavaheamis o˛˛ojun ávkkiid vuoiggalaš juohkin.
Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii gulavaš árbevirolaš dieđuid. Artihkal mearrida, ahte soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin o˛˛ojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima. Artihkal suddje Suomas sápmelaččaid luonddugeavahussii gulavaš árbevirolaš dieđu.
Artihkal guoská Suomas sápmelaččaid. Soahpamuša artihkal 10 (c) geatnegahttá soahpamušoassebeliid gáhttet ja roahkasmahttit biologalaš resurssaid vieruiduvvan geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš vugiiguin, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide.
Artihkal 8(j) ollašuhttima duogáš Suomas
Suomas birasministeriija ásahii 18.6.2009 Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogiid árbedieđu gieđahalli artihkal 8j álbmotlaš áššedovdibargojoavkku sámedikki ságadoalli evttohusas. Bargojoavku galggai válmmaštallat doaimmaid, mat vuođđuduvvet biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogii árbevirolaš dieđu seailluheapmái gullevaš artihkal 8j-bargoprográmmii. Bargojoavku doaimmai Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavkku vuollása˛˛an.
Bargojoavku luohpađii loahpparaporttas birasministeriijai 7.6.2011 lágiduvvon semináras. Bargojoavku dagahii barggu áigge čilgehusa Akwé: Kon –rávvagiid gaskavuođas riikkasis lágaide ja čilgehusa sámiid vierrovuoigatvuođas. Bargojoavku dagai loapparaportastis 28 doaibmabidjo-evttohusa ja 11 áv˛˛uhusa. Doaibmabijuin evttohuvvo luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtii váldima lágaid ja hálddahusa ovddidanfidnuin sihke oahpaheamis. Bargojoavku evttoha, ahte resurssaid bidjat sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dutkamii ja ealáskahttimii.
Biodiversitehtastrategiija 2013-2012
Biodiversitehta dili buorideami várás leat Suomas ráhkadan álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat. Biodiversitehtastrategiija ollašuhttima jođiha Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku (ng. Biodiversitehtabargojoavku ). Sámedikki ovddasta bargojoavkkus sámedikki ságajođiheaddji. Ovddit, jagis 2006 jahkái 2016 fámus leamašan strategiija galggai ođasmahttot biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimiid ja EU:a mearrádusaid gea˛il. Strategiija ođasmahttima válmmaštallmat álggahuvvojedje juo jagi 2010. Sámediggi oassálasttii strategiija válmmaštallamii váikkuhemiin ráđđehusráđđádallamiidda, artihkkala 8(j)-bargojoavkkus, biodiversitehtabargojoavkkus, addimiin cealkámušaid ja ráđđádallamiin strategiijas eiseválddiiguin.
Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmmas leat čatnasan ođasmahttit álbmotlaš biodiversitehtastrategiija, suvdilis ovdáneami prográmma ja ollašuhttit áitatvuloš luonddutiippaid doaibmaplána. Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasat dorvvastit sámi kulturlaš vieru ja árbbi geavahit luonddu. Stáhtaráđđi dohkkehii prinsihppamearrádusa ”Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami strategiijas jagiide 2013–2020, luonddu bealis– olbmo buorrin” (ng. Biodiversitehtastrategiija). Prinsihppmearrrádus stivre biodiversitehtastrategiija ollašuhttima Suomas. Prinsihppamearrrádusas lea váldon vuhtii biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima mearrádusat soahpamuša ollašuhttima ovddideami várás sihke EU:a mearrádusat biodiversitehta suodjaleami várás.
Prinsihppamearrrádusas nannejuvvo, ahte biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegasvuođat gusket Suomas sápmelaččaid. Prinsihppamearrrádus gieđahallá sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dili ja boahtteáiggi. Stáhtaráđi prinsihppamearrrádusas lea artihkal 8(j):a ja sápmelaččaid guoski mearkkašahtti doaibmabijut ja ulbmilat:
- Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami guoski mearriduvvon doaimmat ollašuhttojit beaktilit vuođđoláhkii gulavaš riikkavulo˛iid eanaoamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid sihke juohkeolbmovuoigatvuođaid gudnejahttimiin sihke juohke riikavulo˛a vástu luonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheamis čuovvumiin ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđuid gudnejahttimiin
- Stáhtaráđđi gidde erenoamáš fuopmášumi davvi luonddu hávváduvvanvuhtii, čuovvundárbbuide ja áittadahkkiid ovddalgihtii vuhtii váldimii sihke suodjaleapmai ja suvdilis geavaheapmai álbmotlaš eanageavaheapmai gulavaš lágaid ja hálddahusa čielggasmahttimiin sihke oktasašbarggus árktalaš guovllu ja Barentsa euroárktalaš guovllu rikkaiguin ovddidemiin sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin ee. eanageavaheapmai gulavaš lágaid čielggasmahttimiin ja oassálastimiin aktiivalaččat riikkaidgaskasaš oktasašbargui eamiálbmogiid vuoigatvuođalaš ja duođalaš suodjaleami nannema várás.
- Stáhtaráđđi ollašuhttá luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami oktavuođas oktasašsoahpamušas ja dan mearrádusain girjejun eamiálbmogiid árbevirolaš dieđuid guoskavaš linjemiid ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat báktečuollin riikkaidgaskasaš servošiin artihkal 8(j) ollašuhttimis.
Konkrehtalaš doaibmabijut:
Ulbmil 14. Vealtameahttun bálvalusaid buvttadeaddji ekosystemat ođasmahttojit ja dorvvastuvvojit váldimin fuopmášupmai sosiálalaš, ekonomalaš ja kulturlaš ášši beliid. Dás váldo fuopmášupmái earet eará čáhcái, dearvvasvuhtii, ealáhusaide ja buresveadjimii gulavaš ekosystemabálvalusat sihke sápmelaččaid dárbbut eamiálbmogin.
- Ulbmil 18. Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus lea dehalaš ahte sápmelaččaid árbevirolaš dieđuid ja vieruid sihke biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami gudnejahttit, ealáskahttit ja suodjalat riikkasis lágáid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde ovddidemiin árbevirolaš dieđu suodjáleami guoskavaš hálddahusa ja lágaid. Oktasašsoahpamuša ollašuhttimis váldo vuhtii sápmelaččaid buorre ja beaktilis oassálastin buot dárbbašlaš dásiin oktasašsoahpamuša ja oassebeallečoahkkimiid mearrádusaid mielde.
Biodiversitehtadoaibmaprográmma
Biodiversitehtabargojoavkkus lea ollašuhttima doarjjan ráhkaduvvon eiseválddiid ja čanusjoavkkuid geatnegahtti doaibmaprográmma . Doaibmaprográmma lea fámus jahkái 2020 ja dan ollašuhttima čuovvut ja ovddidat biodiversitehtabargojoavkkus. Sámediggi lea oassálastán doaibmaprográmma válmmaštallamii.
Doaibmaprográmma gieđahallá viidásabbot go áitosaš strategiija sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa dili ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dili. Doaibmaprográmmas leat ásahuvvon doaibmabijuide áigetávvalat ja vástubealit. Doaibmaprográmmas leat máŋggat sápmelaččaid guoski ulbmilat.
Sápmelaččaide dehalamos doaibmabijut:
2) Ovddidat oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlema ealánšládjadovdamušas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa guoskavaš ga˛aldagaid pedagogihkas. Ovddidat ođđa diehtoteknologiija mielde šládjadovdamuša ja suvdilis ovdáneami bajásgeassima (ee. sámeoahpahusas ja dan oahppamateriálabuvttadeamis luonddu máŋggahápmásašvuođa guoski árbevirolaš dieđu sihke dan suodjaleami ja árvvu).
OKM, Sámediggi
2013–2020
16) Guoskaduvvo CBD-oktasašsoahpamuša 9. oassebeallečoahkkima dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé: Kon –rávvagiid sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis sihke váldit vuhtii rávvagiid eanageavaheami stivremii gulavaš lágaid ođasmahttimis.
YM, MMM, LVM, TEM, Sámediggi
2013–2020
22) Ollašuhttit eará hálddahussurggiid ja čanusjoavkkuid oktasašbargun ráhkaduvvon doaibmaplána Suoma áitatvuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Buoridat diehtovuođu luonddutiippaid suodjaleami, divššu, ođasmahttima, dutkamuša ja čuovvuma čuoziheami dihtii. Lasihat oktasaš dieđu luonddutiippaid mearkkašumis oassin riikkamet luonddu máŋggahápmásašvuođa. Dárkkálmahttit áddejumi vuovdelágan luonddutiippaid áitatvulosvuođas.
YM, MMM, TEM, LVM, OKM, Sámediggi
2013–2020
35) Ovddidat luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami sihke sámiid kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid dáfus suvdilis luondoturismma ja luonddu virkkosmahttingeavaheami stáhtaráđi luonddu virkkosmahttingeavaheami ja luondoturismma guoskavaš prinsihppamearrádusa (VILMAT) ja Suoma turismastrategiija 2020 mielde.
YM, TEM, MMM, Sámediggi
2013–2020
37) Nánnet luonddu máŋggahápmásašvuođa dáfus suvdilis guovlluidgeavaheami plánema turismaguovddášiid birra ovdamearkan čohkkemiin turismabálvalusaid luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami perspektiivvas.
YM, TEM, MMM, Sámediggi
2013–2020
67) Geahpedat ealáhusdoaimmas, dego lavdnjebuvttadeamis ja ruvkebuvttadeamis, šaddi ekosystemabálvalusaid fuotnáneami, omd. luonddu ja virkkosmahttingeavaheami sihke sámiid árbevirolaš ealáhusaid dáfus vahátlaš birasvaikkuhusaid, erenoamá˛it čázádat- ja eará suđđamiid, beavttálmahttimin doaibmasuorggi ie˛as, buoremus tehnihkáin ollašuhtton birasgáhttendoaibmabijuid.
TEM, YM
2013–2020
78) Stivret davvi meahcceguovlluid ja suodjalanguovlluid eanageavaheami sihke luondoturismii ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma roahkasmahttimiin máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami ja iešguđet beroštumiid oktiiheiveheami. Ovddidat duottarguovlluid eanageavaheami ollišlaš plánema Akwé: Kon –rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavaheami ruossalasvuođat geahppánit ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui helpejit.
YM, MMM, TEM, Sámediggi
2013–2020
79) Ovddidat boazodoalu dálve- ja geasseguohtuneatnamiid lonohallama ja láiddoninventeremiid guohtuneatnamiid gierdannávccaid dorvvasteami dihtii oktasašbarggus bálgosiiguin, váldimin vuhtii ášši guoski dutkandieđu, sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu ja eará boazodollui laktáseaddji dieđu. Roahkasmahttit bálgosiid ráhkadit máŋggaulbmillaš boazodoalloplánaid. Joatkit guohtoneatnamiid diliid čuovvuma ja ovddidat guohtoneatnamiid inventerenvugiid.
MMM, YM, Sámediggi
2013-2020
84) Mielde maiddái luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima joatkit barggu ILO:a eamiálbmogiid guoski oktasašsoahpamuša ratifiserengáibádusaid čilgema várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahat Davviriikkalaš sámesoahpamuša guoski ráđđádallamiid. Artihkal 8 (j) –bargojoavkku laohpparaporttas ovdanbuktojun doaibmabijuid ollašuhttima joatkit, vuođustun sivaid dihtii doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojit ođđa artihkkala 8(j)-bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás.
OM, UM, OKM, MMM, YM, Sámediggi
2013–2015
85) Ráhkkanat váldit atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan indikáhtoriid, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja ovdáneami.
YM, OM, OKM, MMM, TEM,
2013–2015
Artihkal 8(j):a ollašuhttin Suomas joatkašuvvá
Birasministeriija ásahii nuppi álbmotlaš artihkal 8(j)-áššedovdibargojoavkku doaibmabadjái 15.2.2013-31.12.2014. Bargojoavku doaibmá biodiversitehtabargojoavkku vuollása˛˛an ja raportere dasa ie˛as doaimmain. Bargojoavkku bargun lea ee:
- Lasihit oppalaš dieđu artihkal 8(j):s, dan geatnegasvuođain ja ollašuhttimis
- Ovddidit biodiversitehtastrategiija ja –doaibmaprográmma 8j guoskavaš ulbmiliid ollašuvvama
- Válmmaštallat Suoma oainnuid riikkaidgsakasaš biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda artihkal 8(j):ai gulava˛˛an
Bargojovkui gullet:
Klemetti Näkkäläjärvi , ságajođiheaddji (sámediggi)
Ilkka Heikkinen (birasministeriija)
Katri Santtila (oahpahus- ja kulturministeriija)
Timo Tolvi (eana- ja meahccedoalloministeriija)
Camilla Busck-Nielsen (vuoigatvuohtaministeriija)
Krista Oinonen (olgoáššiidministeriija)
Pirjo Seurujärvi (Meahciráđđehus)
Päivi Lundvall (Lappi Ebi-guovddáš)
Petra Magga-Vars (sámediggi)
Áššedovdi Heikki Paltto (sámediggi)
Áššedovdi Elina Helander-Renvall (Lappi universitehta árktalaš guovddáš)
Čálli Sanna-Kaisa Juvonen (Meahciráđđehus)
Čálli Suvi Juntunen (sámediggi)
Bargojoavkku doaimmat
Artihkal 8(j) riikkaidgaskasaš máŋggajagaš bargoprográmmas leat mearridan váldit atnui indikáhtoraiid gielalaš máŋggahápmásašvuođa dilis ja ovdáneamis; eamiálbmogiid árbevirolaš guovlluid eanageavaheami nuppáštusain ja ovdáneamis sihke árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima dilis ja ovdáneamis. Indikáhtoriid ulbmilin lea čielggadit artihkal 8(j):a gáhtten árbevirolaš dieđu dili. Álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavku lea álggahan doaimmaid indikáhtoriid atnui váldima dihtii.
Bargojoavku lea válmmaštallan ja válmmaštallá ain biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda Suoma oaiviliid, mat laktásit artihkal 8(j)-artihkkalii. Bargojoavkku ulbmilin lea ráhkadit evttohusaid Akwé: Kon –rávvagiid ollašuhttimis eanageavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága ollašuhttimis. Bargojoavkku ulbmilin lea maiddái jorgalahttit suoma-ja sámegillii 10. oassebeallečoahkkima dohkkehan Tkarihwaie:ri –etihkalaš meannudanvuohkenjuolggadusaid sihke bargat evttohusaid daid ollašuhttima várás
Suomas. Tkarihwaie:ri lea kaniid:keha'ka –álbmoga giella (mohawk-) giella ja dárkkuha ”rivttes vuogi”. Meannudanvuohkenjuolggadusa ulbmilin lea dorvvastit eamiálbmogiid kulturlaš - ja intellektuálalaš árbbi gudnejahttima eamiálbmogiid guoski fidnuin.
Bargojoavku gieđahallá maiddái genariggodagaid oa˛˛uma ja ávkkiid juohkima gieđahalli Nagoya beavdegirjji ratifiserema Suomas sihke čuovvu biodiversitehtastrategiija ja –doaibmaprográmma artihkal 8(j) guoski áššiid ollašuvvama.
Meroštallamat
Vuosttas artihkal 8(j)-bargojoavku lea árbevirolaš dieđu hálddašeaddjiid gullama maŋŋá dahkan oktasaš meroštallamiid sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđus, vierrovuoigatvuođaš ja beaivválaš luonddugeavaheamis.
Arbevirolaš diehtu
Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu boahtá ovdan sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámeealáhusaid ollašuhttimis dahjege boazodoalus, guolásteamis, meahčástusas, čoaggimis ja dujiin sihke luondogaskavuođas. Diehtu sirdása sámegiela lundui, duovdagii, dálkái, boazodollui, dujiide, bivdui ja guolástussii gulavaš terminologias sihke sámegielat báikenamain. Árbevirolaš diehtu sirdo diđolaš oahpaheami, boarrasut buolvvas o˛˛ojun málle, juigosiid ja njálmmálaš máinnastanárbbi bokte sihke boazodoallo-, guollebivdo-, čoaggin duodje- ja meahcástanvieruid bokte.
Luonddugeavaheapmi
Sápmelaččaid árbevirolaš luonddugeavaheapmi vuođđuduvvá sápmelaš árvomáilbmái, sosiálalaš vuogádahkii ja vierrovuoigatvuhtii. Luonddugeavaheapmi lea earálágan iešguđege sámeealáhusain. Luonddugeavaheapmi lea gitta maiddái eatnandieđalaš diliin ja luonddu diliin.
Vierrovuoigatvuohta
Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš vierrovuoigatvuohta stivre árbevirolaš eanageavaheami, servoša siskálddas gaskavuođaid mat laktásit eanageavaheapmai, hábme vuođđojurdagiid návddašan-eatnamiidda ja stivre luondduresurssaid ávkkástallama suvdilis vugiin sápmelaš vuoigatvuođadovddu mielde.
Kultuvra- dajaldat
Sámekultuvrras árbevirolaš kultuvra-dajaldat dárkkuha juigosiid, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbevieruid ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbevieruid (ee. gođiid, kámmiid, iešguđetlágan áittiid). Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulttuvra-dajaldat. Ođđasut kultuvra –dajaldagat dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.
Sámedikki ulbmilat árbevirolaš dieđu suodjaleami várás
Sámediggi lea ásahan njunušulbmilin válgabaji 2012-2015 doaibmaprográmmastis, ahte álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabidjo-evttohusat ja áv˛˛uhusat leat ollašuhtton go válgabadji nohká.
Lassin sámedikki čoahkkin lea ásahan čuovvovaš ulbmiliid árbevirolaš dieđu gáhttema várás:
• Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma 2012-2020 ollašuhttima dihtii, čuovvumii ja váikkuhanvuođa árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid farggamusat ollašuhttima. Sámediggái lea dorvvastuvvon doarvái resurssat oassálastit strategiija ja doaibmaprográmma ollašuhttima várás.
• Sámediggi oassálastá beaktilit ja aktiivalaččat Nagoya beavdegirjji ratifiserenprosessii ja ollašuhttimii.
• Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán.
• Sámediggi váldá vuhtii ie˛as doaimmas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdašuvvamma ja ovdáneami boahtti buolvvaide buot ie˛as doaimmain.
• Sámediggi ovddida ja ráhkada vejolašvuođaid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dutkanguovddá˛a vuođđudeami várás.
Akwé: Kon -rávvagat
Biodiversitehtasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkin lea dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé:Kon –rávvagiid . Rávvagiid leat válmmaštallan riikkaid ja eamiálbmogiid oktasašbargun. Rávvagiid leat oaivvildan vuhtii váldima várás eamiálbmogiid, dego Suoma sápmelaččaid, ruovttuguovllus ollašuhtton dakkár fidnuid plánemis sihke plánaid ja prográmmaid válmmaštallamis ja váikkuhusaid árvvoštallamis, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, -ealáhusaide ja kulturárbái.
Rávvagat gáibidit, ahte fidnuid ja plánaid ráhkadeapmi galggašii vuođđuduvvat eamiálbmogiid dárbbuide ja oainnuide. Eamiálbmogat galggašedje oassálastit fidnu buot muttuide plánemis ollašuhttimii. Oassebeallečoahkkin lea evttohan, ahte riikkat válddašedje rávvagiid oassin biras- ja sosiálaváikkuhusaid árvvoštallama guoski lágaid ja rávvagiid. Riikkat ja eamiálbmogat galggašedje Akwé: Kon –rávvagiid ollašuhttimiin hábmet bissovaš eamiálbmoga dohkkehan vuogádatlaš meannudeami sosiálalaš, biras- ja kulturlaš ášši beliid čáhkadeami dihtii plánemii ja mearrádusdahkamii. Rávvagiid ollašuhttimiin sáhttit ovddidit eamiálbmogiid doaibmandáidduid.
Akwé: Kon –rávvagiid čuovvumiin vahátlaš váikkuhusaid eamiálbmogiidda sáhttit identifiseret ja hehttehusaid sáhttit unnidit. Rávvagiid mielde fidnu válmmaštallamii galget oassálastit eamiaálbmoga ovddasteaddjit ja barggus galgá vuhtii valdit dásseárvvu ja iešguđege buolvvaid dárbbuid. Eamiálbmoga ovddasteaddjiide galgá addit doarvái resurssaid, vai sii sáhttet oassálastit fidnu válmmaštallamii. Eamiálbmotservoša gálgá dieđihit válmmaštallama buot muttuin, eará mediain ja servoša geavahan gielaiguin. Fidnus galgá girjet eamiálbmoga oaiviliid ja fuolaid ja daid galgá gieđahallat vuoiggalaččat. Eamiálbmot ovddasteaddjit galget oassálastit fidnu birrasa guoski, kulturlaš ja sosiálalaš váikkuhusaid árvoštallamii.
Juos fidnu dagaha negatiivalaš váikkuhusaid eamiálbmogii, fidnus vásttolaš ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit galget soahpat litnudeaddji doaibmabijuin negatiivalaš váikkuhusaid geahpedeami dihtii. Fidnu ollašuvvama galgá čuovvut ovttas eamiálbmoga ovddasteaddjiiguin.
Eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagat leat Suomas dárkkuhuvvon sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis vásttolaš eiseválddiide, láhkaaddiide, árvvoštallamiid bargiide, YVA –fidnuin vásttolaččaide, lávvaráhkadeaddjiide, Meahciráđđehussii, lohpevirgeoapmahaččaide, sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii sihke sámeservošiidda.
Akwé:Kon –rávvagiid guoskadeapmi Suomas
Bátneduottara meahcceguovlo-eatnama dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis lea guoskaduvvon vuosttas geardde Akwé: Kon –rávvagat sihke Suomas ja obanassii máilmmis. Rávvagiid guoskadeamis lea válmmaštuvvan loahpparaporta . Meahciráđđehus lea ovttas sámedikkiin ráhkadan bissovaš málle Akwé: Kon –rávvagiid guoskadeamis eana- ja čáhceguovlluid eanageavaheami plánemis mat leat Meahciráđđehusa hálddus.
Rávvagat eai guoskaduvvo sámedikki dahkan evttohusain fuolakeahttá lávvaráhkadeami stivrejeaddji eanageavahan - ja huksenlága ollašuhttimis eaige birasváikkuhusaid árvvoštallanproseassas (ng. YVA-lágas).
Riikkaidgaskasaš mearrádusdahkan
Biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttima guoski mearrádusaaid ja áv˛˛uhusaid addet guovtti jagi gaskkaid dollojun oassebeallečoahkkimiin. Oassebeallečoahkkimii artihkal 8(j) guoski áššiid válmmaštallá riikkaidgaskasaš bargojoavku, Ad Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions . Ovddit geardde bargojoavku čoahkkanii jagi 2013 golggotmánus Montrealis. Bargojoavkku barggu stivre oassebeallečoahkkima dohkkehan artihkal 8(j):a máŋggajagáš bargoprográmma. Bargojoavkku bargui oassálastet riikkaid ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Sámediggi oassálastá bargojoavkku čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna ja Suopma bealistis oassin Eurohpa Uniovnna delegašuvnna. Eurohpá Uniovnna hábme oktasaš oaivila čoahkkinmearrádusaide ja sáđajođiheaddjiriika ráđđádallá lahttoriikkaid bealis buohkaid guoski čoahkkinmearrádusain. Suopma raportere soahpamuša ollašuhttimis biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái. Viđát riikaraporta addui miessemánus 2014.
Čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin lágiduvvo golggotmánus 2014 Mátta-Koreas. Sámediggi oassálastá oassebeallečoahkkimiidda Suoma stáhta delegašuvnnas.
|
