Seurujärvi-Kari mielde Antonio Briceño lihkostuvvá govaidis bokte vurket erenomážit sámi identitehta deháleamos áššiid. ”Sámegiella lea seilon buoremusat badjealbmáid gaskavuođas, go sii leat álo dárbbašan máŋggalágan dadjanvugiid čujuhan dihte erenomážit lundui birgen dihte garra árktalaš dilis. Čájáhus bajida fiinát ovdan luonddu, kultuvrra ja giela gaskasaš oktavuođa dehalašvuođa sámiide”, guorahallá Seurujärvi-Kari ja rámiida čájáhusa leat maiddái stuorra gudnejahttima čájeheapmi smávva sámeálbmogii.

Dilálašvuođas ledje mielde Venezuela parlameantta eamiálbmogiid váljagotti ovddasteaddjit, joavkkus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji álbmotlaš lihkadusa hoavda Noeli Pocatierra. Báikki alde ledje valjis politihka, kultursuorggi ja fitnodateallima váikkuheaddjit ja maiddái diplomáhtat. Čájáhus ja rahpandilálašvuohta leat ožžon valjis fuopmášumi báikkálaš aviissain, radios ja tv:s.

 Dilálašvuođa rabai B.O.D-Corp Banca -báŋkku kulturguovddáža lanjain Venezuela fitnodateallima deháleamos váikkuheaddjiide gulavaš báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín. Ambassadevra Mikko Pyhälä giittii ságastis čájáhusa ovttasbargoguimmiid ja gávnnahii eamiálbmogiid vuoigatvuođaid buorideami leat Suoma ovddidanpolitihka dehálaš oasseviidodat.

Čájáhus, mii lea ovdan miessemánu beallemuttu rádjai, lea ollašuhtton Briceño guovtte Lappi govvenmátkki boađusin. Anára birrasis geassemánus 2009 ja njukčamánus 2010 galledan Briceño beroštumi sámekultuvrai bohciidahtii eandalitge sámegiella, dan sátneráju riggodat ja maiddái giela áitatvulošvuohta. Geasi čuoikkaid valjivuođa ja dálvvi 30 gráđa buollašiid siste zoomen Briceñoi váikkuhii erenomážit dat, go sámegielas gávdnojit 520 bohcco, 187 muohttaga dahje jieŋa ja 144 duovdagiid dárkkuheaddji sáni. ”Go mátkkoštin vuosttas háve Lappii, eatnamiid monotonalašvuohta heahkastahtii mu. Dát olgguldas ovttaláganvuohta lei goittotge dušše čuovvumuš mu geahčastaga rájálašvuođas earuhit duon birrasa ovttaskas áššiid”, Briceño muittaša.

Govvideaddji Antonio Briceños lea muitalanláhkai smávva muitalus su govvidan juohke 40 sápmelaččas.

520 bohcco -čájáhusa temát loktanit namalassii sámegiela erenomášvuođas ja dan dehalaš oktavuođas lundui. Čeahpes govvemiin ja innovatiivvalaš teknihkaid geavahemiin Briceño fállá olbmuide nu visuálalaš go gielalaš dulkoma sámekultuvrras. Čájáhus čohkiida measta čuođi sierra govas nu ahte leat čohkkejuvvon viđa sierra govvajovkui. Govat muitalit sámiin ja sin birastahtti árktalaš luonddudiliin - duottar-, vuovde- ja jávrebirrasis, muohttagis, bohccuin ja guovssahasain - mat láhčet iežaset hástalusa sámiid árgii, muhto fállet maiddái erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš inspirášuvnna gáldu dán Eurohpa Uniovnna áidna eamiálbmogii.

Čájáhusa ovdan biddjan lea earálágan go dábálaččat; olbmuid imaštuhtii eandalitge 40 sápmelačča potrehtas čohkkejuvvon ja allagassii seaidnái stellejuvvon govvamosaika. Mosaikas sámit leat nu árbevirolaš go árga biktasiin. Maiddái čađa čuovgi akrylapláhtaide deaddiluvvon guovtte- ja golmmageardásaš muohttaga ja bohccuid govvideaddji govat geasuhedje olbmuid. Čájáhusa maŋimuš duoji videolágan guovssahasgovat ja duohken čuodjan juoiggus ožžo olbmuid movttáskit. Briceño dáiddalaš čehppodaga giite áŋgirit. Lappi luonddu duovdagat ja sámemusihkka rahpasedje venezuelalaččaide eksohtalažžan ja magihkalažžan, ”juoga dakkárin maid sii eai lean oaidnán ja gullan goassige ovdal. Sámegiela sierrasárgosat imaštuhtte máŋggaid: ”In sáhte jáhkkit, ahte sámegielas leat bohccuide 520 sierra sáni, go in ieš dovdda go guokte: boazu ja Petteri”, olbmuid siste gávnnahuvvui.

Rahpandilálašvuođas gullui maiddái dážasápmelaš Elin Kåven musihka, mii láidestii olbmuid šhamánagoavdásiin luonddulagaš mielladillái ovdal luoitima čájáhussále árktalaš sámebirrasii.”Mii ipmašiid? Mo mu ustibat sáhttet leat dáppe Caracasis, nuppe bealde máilmmi?”, imaštalai Suoma ja Norgga rájás Kárášjogas eret leahkki Kåven, go oinnii oahpes muođuid sámemosaikas. ”Antonio lea lihkostuvvan áddet sámekultuvrra váibmosa dievaslaččat, boađidettiinan čájáhussálii mu mielas orui áibbaš dego livččen boahtán ruoktot”, muitalii njuorran Kåven go jođii čájáhusa čađa. Dilálašvuođas fállojuvvojedje rovvá Pia Sovio-Pyhälä ráhkadan herskot Suomas, earret eará boazosalami ja sálteluossa kroavaláibbiin.

Briceño galledii Suomas Caracas ovddastusa doarjagiin ja olgoriikkaministeriija gulahallan- ja kulturossodaga bovden kulturguossin. Galledeami Lappi ordnemiid koordinerejedje Siida-musea ja Sámediggi. Čájáhus ollašuhttui ovttasbarggus Briceño, Suoma Caracas ovddastusa ja B.O.D.-Corp Banca kulturguovddáža gaskkas ja máŋggaid fitnodatsponsoriid doarjagiin.

Briceño lea boahtán dovddusin máilmmi eamiálbmogiid ja sin kultuvrra sierra iešvuođaid ja lassin luondogaskavuođa vurkejeaddji govvaráidduin, main beakkámus Amerihká ipmilat lea ovddastan Venezuela Venetsia Biennaalis ja johtán máilmmi ON:id suodjalusas. Amerihká ipmilat ledje ovdan jagi 2010 giđđat maiddái Anára Siida-museas ja Hanko Rintamamuseos.

Ovttasbargoguoimmit birastahttet govvideaddji. Govas gurotbealde olgešbeallái: B.O.D-Corp Banca -báŋkku investerenossodaga hoavda Pedro Rendón Oropeza, govvideaddji Antonio Briceño, báŋkku fitnodatvástuossodaga várreságajođiheaddji Milagro González, ambassadevra Mikko Pyhälä, Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari, báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.

Teaksta: Johanna Kivimäki

Govat: Alexis Escamez

Liŋka Antonio Briceño ruoktosiidduide