Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu lea luonddu dáfus geavatlaš ja albmana erenomážit sámegielas, birasgaskavuođas ja ealáhusain. Sámiid árbevirolaš ealáhusat dahjege boazodoallu, meahccebivdu, guolásteapmi, čoaggin ja duodji sirdet árbevirolaš dieđu buolvvas nubbái. Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu lea áitatvuložin hedjoneamen servodatnuppástusaid dihte. Bargojoavku evttoha dili divvuma várás 28 doaibmabiju ja ávžžuhusaid. Doaibmabijuin evttohuvvojit luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtiiváldin láhkaásaheami ja hálddahusa ovddidanfidnuin ja maiddái skuvlejumis. Bargojoavku evttoha, että resurssat stivrejuvvojit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dutkamii ja ealáskahttimii. Bargojoavku evttoha maiddái, ahte luonddu máŋggahámatvuođastrategiijai, mii dál ođasmahtto, ja doaibmanprográmmai merkejuvvojit ođđa doaibmabijut árbevirolaš dieđu suodjaleapmin.

Bargojoavkku ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná, ahte raportta válmmaštuvvan lea mearkkašahtti boađus ja dat fállá buori vuođu sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš luonddu máŋggahámatvuođapolitihkai. ”Guovddáš ministeriijat ja virgeoapmahaččat čatnasit ovddidit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu. Lea dehalaš, ahte bargu ii bisán dása ja bargojoavkku evttohan doaibmabijut álgojit ollašuhttot”, Näkkäläjärvi dadjá. Raporta ovddida bealistis riikkaidgaskasaš biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j) ollašuhttima Suomas. Artikla suodjala eamiálbmogiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu, geavadagaid ja innovášuvnnaid.

Akwé: Ko rávvagat geavahussiii Suomas

Bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis heivehuvvojit biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Ko -rávvagat sisriikkalaš láhkaásaheami olis. Meahciráđđehus ovttas sámedikkiin lea jo álggahan rávvagiid heiveheami Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis, vuosttasin máilmmis. ”Oažžut Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis buriid vásáhusaid, ja Meahciráđđehus lea čatnasan ráhkadit bissovaš meannudanvuogi Akwé: Ko -rávvagiid heiveheapmái Meahciráđđehusa doaimmas”, illuda bargojoavkku ságajođiheaddji Näkkäläjärvi. Bargojoavku atná dehalažžan, ahte maiddái gielddat vuhtiiváldet rávvagiid iežaset fidnuin.

Eaktodáhtolaš Akwé: Ko rávvagat leat válmmaštallon ovttas eamiálbmogiid ovddasteaddjiiguin ja dohkkehuvvon biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis jagi 2004. Suomas rávvagat gusket dakkár sámiid ruovttuguovllus ollašuhtton fidnuid, mat sáhttet váikkuhit sámiid kultuvrai ja ealáhusaide. Bargojoavku evttoha, ahte go birrasa geavaheami ja árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheapmi ovddiduvvo, vuhtiiváldojit biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođat ja heivvolaš osiin Akwé: Ko -rávvagat. Bargojoavku evttoha, ahte birasministeriija addá rávvagiid Akwé: Ko -rávvagiid heiveheamis birasváikkuhusaid árvvoštallanprosessain ja maiddái eanageavahan- ja huksenlága ollašuhttimis. Bargojoavku lea jorgalan suomagillii ja olggosaddán Akwé: Ko rávvagiid.

Suomagielat jorgalus lea okta máilmmi vuosttamus jorgalusain rávvagiin.

Bargojoavkku raporta

Lumonet 

Klemetti Näkkäläjärven puhe artikla 8(j)-loppuseminaarissa 

Lassidieđut: Ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, Sámediggi, tel. 050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Luonddusuodjalanhoavda Ilkka Heikkinen, birasministeriija, tel. 040 506 1172, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Bargojoavkku čálli, allagohcci Liinu Törvi, Lappi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš, tel. 040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.