Sámedikki doaibmabaji 2007–2011 okta ulbmil lei vuođđudit nuoraidráđi. Ulbmila olaheami dihte vuođđuduvvui “Nuoraidlávdegoddi-prošeakta” ja bargojoavku válmmaštallat ášši. Bargojoavkku rahčamušat ožžo bálkkašumi jagi 2011 sámedikki vuosttas dievasčoahkkimis, gos nammaduvvui vuosttamuš gaskabottasaš nuoraidráđđi.

Nuoraidráđđi čoahkkanii vuosttas geardde cuoŋománus 2011. Vuosttamus čoahkkima deháleamos ášši lei ulbmiliid, linnjáid ja bargguid plánen. Gárvves doaibmanmálle ii lean, nu ahte hástalussan, muhto maiddái positiiva áššin lei dat, ahte nuoraidráđđi oaččui ieš meroštallat doaibmavugiidis, ulbmiliiddis, bargguidis ja linnjáidis. Málle váldojuvvui Suoma gielddaid nuoraidlávdegottiin ja maiddái Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid nuoraidorgánain, goittotge Suoma sámedikki nuoraidráđđi lea áibbas earálágan go ovdalis namuhuvvon nuoraidorgánat. Dat spiehkkasa gielddaid nuoraidlávdegottiin dan láhkai, ahte dan doaibmaguovlun lea olles Suopma eaige dan ráddje gieldda ráját. Norgga ja Ruoŧa nuoraidorgánain dat spiehkkasa dan láhkai, ahte nuoraidráđis lea iežas sierra ruhtadeapmi ja ollesáigásaš nuoraidčálli. Go veardida ránnjáriikkaid nuoraidorgánaide, Suoma sámedikki nuoraidráđis leat maiddái buoret váikkuhanvejolašvuođat, dasgo das lea hállan- ja mieldeorrunriekti sámedikki dievasčoahkkimis.

Nuoraidráđđi válmmaštallá sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid mat gusket sámenuoraide ja sin eallindillái. Eará váldoulbmilat leat ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid miehtá Suoma sihke nannet sámenuoraid gullevašvuođa sámi kultuvrii.

Nuoraidráđđi čoahkkana ságadoallis, várreságadoallis ja golmma eará lahttus ja sin várrelahtuin ja viđa bissovaš áššedovdilahtus. Lahtut ja várrelahtut galget leat 18–25-jahkásaš sámenuorat dallego sii válljejuvvojit lahttun, spiehkastahkan sámedikki eará lávdegottiin, nuoraidráđi ságádoalli ja várreságádoalli eaba dárbbaš leat sámedikki lahtut. Bissovaš áššedovdilahtut leat 15–17-jahkasaš sámenuorat dalle go sii válljejuvvojit lahttun. Nuoraidráđi nammadettiin galgá váldot vuhtii guovlluguovdasaš ja gielalaš dásseárvu, nappo galget leat lahttut guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas (Ohcejohka, Anár, Vuohču ja Eanodat), ja dan lassin maiddái guđege giellajoavkku ovddasteaddjit (davvi-, anáraš- ja nuortalašsámegiella), sihke nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš dásseárvu. Dan lassin nuoraidráđis galget leat ovddastuvvon gávpotsápmelašnuorat ja boazosápmelašnuorat.

Govas vuosttamuš nuoraidráđđi. Duohkin Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä ja Saara-Maria Salonen. Ovddas Inga Helander, Heli Huovinen ja Aslak Satokangas.

Oanehis áiggi siste lea geargan dáhpáhuvvat iešguđetlágan áššit

Nuoraidráđđi vuosttamuš stuorát dáhpáhus lei ordnet Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) davviriikkalaš oktasaš nuoraid konfereanssa Suoločielggis 13.–15.10.2011. Konfereansa ordnejuvvo juohke nuppi jagi, vurrolagaid Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Konferensii oassálaste sámenuorat Suomas, Ruoŧas ja Norggas, buohkanassii sullii 70. Konfereanssa váldotemá oaččui jurdaga SPR:a boahttevaš konfereanssas, “Árbevirolaš diehtu”, eará temát golmmabeaivásaš konfereanssas ledje “Sámevuođain ávkkástallan turismas”, Gákti- ja dan ođadeapmi” ja “Mo seailluhit ja doalahit sámevuođa go orru sámeguovllu olggobealde”. Konfereanssas ledje logaldallit, iešguđege temá áššedovdit ja maiddái bargobájit ja panelaságastallan. Eahketprográmmas lei ovddimussan “Gákti fashion-show”, gos čájehuvvui guđege guovllu gávttit ja nuppi eahkeda rock-joavku Somby lei čuojaheamen. Konfereanssa maŋimuš beaivvi dollojuvvui historjjálaš Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid nuoraidorgánaid vuosttamuš oktasaš čoahkkin. Čoahkkimis čállojuvvui konfereanssa loahppaárvalus, plánejuvvui ovttasbargu ja válmmaštallojuvvui álgga SPR:i davviriikkalaš nuoraid lávdegottis.

Skábmamánus 2011 ordnejuvvon Sámi parlamentáralaš ráđi konfereanssa oktavuođas lei nuoraid mini-seminára. Seminára ordnejuvvui ovttasbarggus Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid nuoraidorgánaiguin. Seminára oaiveviggamuš lei muitalit sámenuoraid dili birra ja buktit ovdan doaivaga davviriikkalaš nuoraid lávdegottis. Konfereanssa oktavuođas dollojuvvon SPR:a čoahkkimis mearriduvvui vuođđudit dakkár lávdegoddi. Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásaš nuoraidlávdegoddi boahtá čoahkkanit Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid nuoraidorgánaid nammadan lahtuin, muhto maiddái Ruošša sámenuoraid searvvi áigot bivdit nammadit lahtuid lávdegoddái.

Govva Suoločielggis konfereanssas 13.-15.2011 Govva Áile Aikio  

Nuoraidráđđi lea maiddái oassálastán ja áigu oassálastit jahkásaččat Ijahis Idja-eamiálbmogiid musihkkafestiválii, Skábmagovat-eamiálbmogiid filbmafestiválaide ja iešguđetlágan semináraide konfereanssaide ja forumaide, ee. UNPFII 2012 (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues). Nuoraidráđđi lea fitnan oahpásmuvvamin Brysselis ja ON:i New Yorkas. Nuoraidráđi lahtut leat máŋggain bargojoavkkuin ja stivrenjoavkkuin.

Giđđat 2012 válljejuvvui ođđa nuoraidráđđi. Spiehkastahkan dušše ovtta jagi doaibman vuosttamuš nuoraidráđđi dagai evttohusa nuoraidráđis, mii galggai nammaduvvot. Ođđasit nammadeami sivvan lei dat, ahte nuoraidráđi doaibmabajit johtet giehtalagaid sámedikki ja eará lávdegottiid doaibmabajiiguin.

Nuoraidráđđi oahpásmuvvame Eurohpa ráđđái. Govas Nils-Heikki Paltto, Inka Nuorgam,

Elli-Marja Hetta, Saara-Maria Salonen, Laura-Maija Niittyvuopio, Hannu Kangasniemi ja Tuomas-Aslak Juuso.

Ulbmilat boahttevuođas

Nuoraidráđis leat ollu ulbmilat boahttevaš jagiide main deháleamos ulbmilat lea fitnat sámeguovllu skuvllain muitaleamen sámedikki ja nuoraidráđi birra ja álggahit Ofelaš-doaimma. Ofelaš-doaimmas sámenuorat johtet Suoma skuvllain muitaleamen sámiid, sin historjjá, kultuvrra ja gielaid birra. Ofelaš-doaibma oidnojuvvo hui dehálažžan, vai botnjásan miellagovat ja stereotiippat jávkkaše váldoálbmoga mielas.

Nuoraidráđđi 2012-2013. Govas Nils-Heikki Paltto,

Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen ja

Elli-Marja Hetta. Ovddas Mira Rauhala, Inka Nuorgam, Inga Helander ja

Laura-Maija Niittyvuopio. Govva: Anni Näkkäläjärvi

Nuoraidráđi ulbmilin gullá maiddái ordnet jahkásaččat stuorát dáhpáhusa muhtin temáin sámenuoraide birra Suoma. Lea dehálaš čohkket sámenuoraid oktii, aŋkke jahkásaččat. Sámenuorain badjel 65 % orrot sámeguovllu olggobealde ja gávpogis eai leat lunddolaš vuogit seailluhit giela ja kultuvrra, nu ahte oktasaš deaivvademiiguin eará sámenuoraiguin geahččaluvvo nannet nuoraid identitehta ja oktiigullevašvuođa dovddu.

Eará boahttevuođa plánat leat earret eará ordnet nuortalašnuoraide deaivvademiid ja aktiveret sin ortniidit. Nuortalašnuorain ii leat dál makkárge searvi iige ordnejuvvon doaibma, nuoraidráđđi oaidnáge dehálažžan ealáskahttit nuortalašgiela ja kultuvrra, buktimiin nuortalašnuoraid oktii.

Nuoraidráđđi ordne čakčat 2012 duodjeskuvlejumi, man temán lea luhka. Ráđđi oaidná dehálažžan ordnet skuvlejumiid árbevirolaš giehtadujiide, danin go nuorra dahkkit leat unnán. Máŋggain soaitá leat dakkár dilli, ahte ii leat šat vejolaš oahppat vánhemiin dahje ádjáin ja áhkuin dujiid, iige árbevirolaš diehtu sirdás buolvvas nubbái. Nuoraidráđđái lea dehálaš álggahit ja joatkit ovttasbarggu Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas doaibmi sámeservviiguin.

Liŋkkat:

Nuoraidráđi blogga

Nuoraidráđđi Facebookas

Nuoraidráđđi