Sápmelaččat lea álbmot, mii orru njealji riikkas. Dat oaivvilda dan ahte maiddái sámenuorat leat juhkkojuvvon njealji oassái. Dán áigge rájiin fuolakeahttá sápmelaččat leat goittotge “rájehis álbmot”, lagas ja oktilaš. Rájehisvuohta dihtto maiddái sámenuorain, geat atnet rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu dehálažžan. Sámenuorat leat aktiivvalaččat ja diđolaččat dan birra, ahte nuoraid barggus lea stuorra váikkuhus kultuvrra seailumii ja dan bajásdoallamii eallinaga.

Sámenuoraid rájáid rasttildeaddji ovttasbarggu ulbmilin lea lasihit ja nannet oktiigullevašvuođadovddu buot sápmelaččaid gaskkas ja dákko bokte maiddái ráhkadit máŋgga láhkai nana álbmoga. Sápmelaččaid ovttasteapmi vuolgá johtui juo nuorain. Suoma sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Laura-Maija Niittyvuopio kommentere ovttasbarggu rájáid rastá ja máinnaša, ahte ii galggaše álo hállat Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Ruošša sámiin, muhto baicce sámiin oktan álbmogin. Jus fas galgá dahkat earu sápmelaččaid gaskii, dat dáhpáhuvvá lunddolaččat sápmelaččaid iežaset namahusaid vuođul. Ovdamearkka dihtii eará sámegielaid hálliid, dahje eará ealáhusaid mielde.

Sámenuoraid gaskasaš ovttasbargu lea okta čájánas das, man aktiivvalaččat sámenuorat leat gáhttet iežaset kultuvrra. Dán áiggi ovttasbarggu lea álkit dahkat, daningo oktavuođa oažžun ja áššiid birra dieđiheapmi lea mealgat álki sosiálalaš media bokte. Dás fuolakeahttá ovttasbargu ii leat iešalddis čielggas muhto dat baicce gáibida máŋggalágan resurssaid, dego ruđa, dáhtu doaibmat ja dihtolágan soddjilvuođa stáhtaid bealis. Laura-Maija Niittyvuopio atná iešguđetlágan konfereanssaid ja semináraid buorrin konkrehtalaš ovdamearkan ovttasbarggus rájáid rastá. Dat čohkkejit oktii olu sámenuoraid miehtá Sámi. Konfereanssaid fáttát molsašuddet sámepolitihkas sámekultuvrra gáhttemii.

Konfereanssaid ja semináraid bokte lea olahuvvon ovdánupmi ja daiguin lea ožžojuvvon áigái konkrehtalaš bohtosat. Ovdamearkka dihtii čakčat 2011 suoma sámedikkiid nuoraidráđđi ordnii Suoločielggis davviriikkalaš sámenuoraid konfereanssa, mii čohkkii oktii lagabui 100 sámenuora. Konfereanssas gieđahalle áigeguovdilis sámeáššiid earret eará panelaid ja bargobájiid bokte. Dán konfereanssas oaččui álggu sámenuoraid oktasaš nuoraidlávdegoddi, mas leat ovddasteaddjit buot njealji riikkas. Laura-Maija muitala iežas vuordit ođđa nuoraidlávdegotti doaimma álggaheami ja ovttasbarggu, mii dahkko dan bokte. Vuosttamuš čoahkkin lea jagi 2012 čakčabeale.

Govas nuoraidráđi ságadoalli Laura Niittyvuopio. Gova váldán Unna-Maari Pulska.

Nubbi buorre ovdamearka lea giđđat 2012 ordnejuvvon Ruoŧa sámenuoraid searvvi jahkečoahkkin Björklidenis. Jahkečoahkkima oktavuođas ordnejuvvui konfereansa, mii čohkkii oktii sullii 150 sámenuora miehtá sámeeatnama. Konfereanssa temán lei Rájehis. Konfereanssa temán lei nannet sámenuoraid oktiigullevašvuođa dovddu rájáid rastá ja oažžut sámenuoraide oktasaš jiena. Dáhpáhusas čállojuvvui Rákkasorda-julggaštus, man ulbmilin lea ovdanbuktit buot njealji riikka sámenuoraid ulbmiliid. Julggaštus lea oaidnin láhkai earret eará Suoma sámenuoraid bloggas.

Dehálaš ášši oktasašbarggus lea dáhpáhusaid ja deaivvademiin máŋggabealatvuohta, ja dat ahte fárrui fátmmastuvvo nu máŋga nuora go vejolaš. Politihkalaš doaimma lassin galgá leat maiddái earáge doaibma eará áššiin beroštuvvan nuoraide. Dasa oktan ovdamearkan Laura-Maija máinnaša jahkásaččat ordnejuvvon salibandy sámemeašttirgilvvuid, mat čohkkejit oktii njealji riikka sámenuoraid. Gilvvuin lea šaddán juo juohke jahkásaš vierru, mii geahččaluvvo seailluhit. Gilvvuid lea ulbmilin ordnet vurrolagaid juohke njealji riikkas. ”Iešguđetlágan dáhpáhusain oahpásmuvvá olbmuide eará láhkai. Olbmuin bohtet ovdan earálágan bealit seminárain, go vaikkobe salibandy spealadettiin dahje sámemusihka festiválain”, Laura-Maija govvida.

Laura-Maija deattuha ovttasbarggu leahkit dehálaš maiddái dan dihtii, ahte dalle go olbmot orrot eará riikkain de lea vejolaš veardidit diliid riikkaid gaskkas ja vejolaččat maiddái bidjat deattu dakko bokte stáhtii, jus seamma áššit leat dikšojuvvon eará láhkai nuppi riikkas. Diliid veardidettiin sáhttá váldit málle dakkár áššiin, mat leat buorebut dikšojuvvon nuppi riikkas ja ovddidit iežas riikkas sápmelaččaid áššiid.

Ovttasbarggu bokte lea vejolaš hukset maiddái dehálaš sosiálalaš fierpmádagaid, oažžut ođđa jurdagiid, oahpásmuvvat ja oažžut skihpáriid. Laura-Maija lohká doaimma leahkit maiddái sámenuoraid identitehta dáfus dehálaš, go beassá oahpásmuvvan seamma vuoiŋŋat ja etnisitehtalaččat sápmelaš nuoraide. Ovttasbargu váikkuha maiddái sámegiela seailluheapmái ja ealáskahttimii, daningo deaivvadettiin eará riikkaid sámenuoraid lea bággu hállat eará giela go iežas ruovtturiikka váldoálbmoga giela. Davvisámegiella lea sámegielain viidásepmosit hállojuvvon giella, ja dat lea atnugiellan dávjá. Davvisámegiela leat máŋgii gohčodan ”sápmelaččaid eaŋgalsgiellan”. Eará olbmuid deaivvadettiin hállangiella ii leat goittotge automáhtalaččat sámegiella, daningo muhtun sámegielat leat nu guhkkin nuppiideasetguin ahte gulahallan lea váttis. Dan lassin leat sápmelaččat, geat leat mássán iežaset giela. Gulahallangiellan doaibmáge máŋgii eaŋgalsgiella.

Bissovaš ovttasbargu

Ovttasbarggu geahččalit geažos áigge buoridit ja ovddidit, ja das geahččalit oažžut stáđásmuvvan ja iešalddis čielga ášši sámenuoraide. Fárrui geahččalit oažžut ođđa olbmuid ja doaimma geahččalit viiddidit. Dáhpáhusaid geahččalit ordnet máŋggabealagabbot ja dávjjibut, daningo dál oktasaš dáhpáhusat leat ovttasbarggu aktiivvalašvuođas gitta dušše moddii jagis. Dan lassin ovttasbarggu Ruoššain geahččalit lasihit, daningo dat lea unnit go Suoma, Ruoŧa ja Norgga gaskasaš ovttasbargu.

Laura-Maija jáhkká iežas vásáhusaid vuođul ahte boahttevuohta lea čuovgat, daningo buohkain leat seamma vuolggasajit ja oppalohkái buohkat leat leamašan beroštuvvan dahkat ovttasbarggu sámenuoraid ovdii. Laura-Maija lohká buorrin mearkan dan, ahte beroštupmi gávdno juohke bealde. Dat dáhkida dan, ahte ovttasbargu lihkostuvvá ja boahtá joatkašuvvat. Go ovttasbargu stáđásmuvvá, de das šaddá bissovaš ja lunddolaš oassi sámenuoraid doaimma.

Ruoŧabeale sámedikki nuoraidlávdegotti ovddasteaddji Helena Partapuoli kommentere maiddái ovttasbarggu ja lohká ahte ovttasbargu mii čielgasit oidno leat konferánssat ja čoahkkimat, maidda nuorat olles Sámis čoahkkanit ságastit sápmelaččaid boahtteáiggi birra. Partapuoli muitala: “Buot konferánssat, mat leat leamaš jagiid mielde čájehit čielgasit ahte mii leat álbmot ja mii háliidit ovttasbargat. Boađus juohke konferánssas lea ahte nuorat háliidit buorit oktavuođa, vai Sápmi sáhttá ovdánit. Diibmá čakčat doalai Suoma Sámedikki Nuoraidlávdegoddi konferánssa Suoločielggis ja doppe mii mearrideimmet ahte mii háliidit oktasaš nuoraidlávdegotti riikkaid gaskkas. De maŋŋelas leai Sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkin Girkonjárggas ja nuoraidlávdegottit dolle logaldallamiid. Mii muitaleimmet maid mii bargat iešguđet nuoraidlávdegottis, makkár váttisvuođat ja makkár vuordámušat mis leat boahtteáiggis. SPR mearridii ahte oktasaš nuoraidlávdegoddi lea dárbbašlaš.  Ovttasbargu sámenuoraid gaskkas lea hui dehálaš danin go mii leat boahtteáigi. Sámis eai galggaše rájit leahkit, danin go mii                                                                         leat okta álbmot.”

Partapuoli joatká ja muitala ahte ovttasbarggu ulbmilin lea iešmearrideapmi ja ahte Ruošša, Suopma, Ruoŧŧa ja Norgga duođain dohkkehivčče sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Juohke riikkas leat iešguđet váttisvuođat ja vuoigatvuođat, lea dehálaš ahte mii ovttasbarggu čađa sáhttit ovdánit. Jus mii eat bargga ovttas de sáhttá Sápmi “mollanit”.

Partapuoli loahpaha iežas kommeantta: “Mii sápmelaččat leat guhká bargan politihkalaččat buoridan dihte min vuoigatvuođaid, ja mis lea ain guhkes mátki. Min bargovuohki leat čoahkkimat ja konferánssat ja dat leat dán rádjái leamašan buorre vuohki. Juohke čoahkkimis leat buorit ságat ja mearrádusat, das de sáhttá joatkit bargat stáhtaid, ON, EO ja Sámedikkiid guvlui. Okta hui dehálaš oassi dán barggus leat ahte mii gávdnat nuoraid geat háliidit bargat politihkalaččat ja dat lea hástalus. Mon oainnán čuvges boahttevuođa vaikko Sámis juste dal leat hui ollu hástalusat ja váttisvuođat. Danin go nuorain lea iežá oaidnu ja eat leat vel vavdan boares luottaide. Nuorat oidnet vuoigatvuođaid iežá ládje, rájit olbmuid ja riikkaid gaskkas eai leat seammá čielgasat. Mu mielas lea juohke konferánsa mas lean oassálasttán addán munnje vuoimmi, olbmot váldet vuhtii mu jurdagiid ja seammás beasan gullát ieža olbmuid oaiviliid.”

Govas Ruoŧa sámedikki nuoraidlávdegotti Helena Partapuoli. Gova váldán Laila Stenberg.

Eará govaid váldán Sergey Gavrilov.

Lasi su váldán govaid gávnnat dá.