Veikko Magga lea vuohččulaš badjealmmái, Vuohču guovllus eallán beakkán Nuorttabeale Keaisára, Boŋggu Iŋggá maŋisboahtti. Veikko leat fas gohčodan Nuorttabeale Keaisárin. Veikko muitala badjedili cieggan sutnje varrii, nu ahte sutnje lei juo bártnážin čielggas ahte sus šaddá badjealmmái. Áhči ealu guođoheaddjin galggai gávdnot joatki eaige eará ámmáhat boahtán oba milliige.

Veikko váccii skuvllaid goittotge ovtta jagi Anáris sápmelaččaid kristtalaš álbmotskuvllas, gos hárjehalle čállit ja lohkat sámegiela. Veikko lohká fuobmán seammás ahte skuvla ii leat várás. Doppe livččii sáhttán joatkit oahpuid viidáseappot ja gárvvásmuvvat juoga ámmáhii jus livččii háliidan. Dan maŋŋá go son gearggai skuvllas jotkkii son boazobargguid, ja dan bálgá alde son lea leamašan gitta dáid beivviid rádjai. Son ii leat goassige gáhtan ahte álggii badjealmmájin ja son rábmo badjealbmá ámmáha oktan máilmmi buoremus ámmáhin.

Veikko muitala ahte son oaččui iežas mearkka dalán go riegádii, nu mo vearrun lea leamašan. Mearka bođii árbevieruid mielde sogas johtán sohkamearkkas. Veikko mearka bođii su áhči mearkkas mottiin rievdádusain. Son ii muitte goas merkii vuosttamuš geardde, muhto lohká dan dáhpáhuvvan juo hui árrat. Mearkut son oahpai čuvodettiin mo earát merko ja áhči rávvagiid guldalettiin. “Barggadettiin oahppá.”

Veikko muitala ahte boazodoallu lea rievdan sakka maŋimuš logijagiid áigge ja máinnaša oktan stuorámus nuppástussan mohtorfievrruid boahtima. Dat váikkuhedje sakka boazodollui ja dan hápmášuvvamii dálá hápmái. Mohtorgielkkát bohte atnui dálvit ja mohtorsihkkelat adnojuvvojedje ávkin bievlaeatnama áigge geasseealu čohkkemis ja čakčačohkkemis. Dan lassin son namuha oktan stuorámus nuppástussan Lappi bálgosis dan ahte olbmot heite guođoheames siiddaid mielde. Dán áiggi Lappi bálgosa visot bohccot leat seamma guohtuneatnamiid alde earret ovtta siidda bohccuid.

Veikko oaidná Lappi bálgosa boahttevuođa čuovgadin. Son lohká guohtuneatnamiid leahkit buori ortnegis ja jeagil lea viehka buorre. Dan lassin stuorámus oassi Lappi bálgosis lea Urho Kekkosa álbmotmeahci siste, mii gádju ja seastá mehciid vuovdečuollamiin. Son lohká boahttevuođa leahkit dange dáfus buorre, ahte go stuorát ahkeluohká heaitá boazodoaluin, de bálgosii báhcet unnit boazodoallit ja nuorat birgejit buorebut.

Bálgosa hástalussan son oaidná guohtuneatnamiid ortnega. Son oaivvilda ahte guohtuneatnamiiguin galgá leat dárkil ja váruhit vai boazolohku ii loktan bearehaga. Borasspiret leat okta ášši man son atná áittan. “Eandalii guovžžat ja gumppet leat ollu.”

Son muittaša johtán olu meahcis Alakorva Joukoin. Son bohkosa veháš go ovdal 5-6 albmá ledje fárus čohkkemin ja dán áiggi doppe lávejit leat 16 albmá. “Dat leat okta mii lea rievdan. Iihan doppe dárbbaše nu galle leat. Galhan dat čora boađášii gárdái unnitge veagain. Muhto ii dat goit daga maidige, galahan doppe oažžu leat mielde ja oahppat.” Veikko mielas Lappi bálgosa boazodoallu ii dárbbaš dál stuorát nuppástusaid. Guohtuneatnamiid áidun manai bures ja jeagil lea beassan šaddat. “Álo goittotge gávdno juoga maid sáhtášii buoridit”, son árvala.

Go veardida ovddeš ja dálá boazodoalu, de son muitala ahte siiddaid mielde guođoheapmi lei dan dáfus buoret, ahte iežas čorraga beasai buorebut hálddašit eaige borasspiret beassán goddit álkit. Son lohká ahte dán áiggi siiddaid mielde guođoheapmi ii leat Lappi bálgosis vejolaš jeageldili dihtii. “Ovdal ledje buorit jeageleatnamat. Dalle manaimet ealus meastá juohke beaivvi ja bohccot ledje lojibut. Suohpaniin sáhtii álkit njoarostit bohccuid gitta. Sirddiimet bohccuid ain buhtes obbasii guohtut”, Veikko muitala ja joatká: boazuhan lea hárjánan leat dihto guovllus, iige dat hálit oahpes guovllus gosage vuolgit. Čuoiggaimet goittotge ealu birra jus orui ahte muhtin boazu lei gárgideamen, dalle finaimet jorgaleamen čuoigga ruovttoluotta ellui. Dán áiggi lea meastá bággu dahkat juoidá boazodoalu lassin. Gielkkáid ja njealjejuvllagiid galgá leat álo muhtin gaskka molsumin ja dat lea divrras. Boazodoalu boađut eai reahkká dasa.

Veikko muittaša iežas vássán jagiid ja dohko gullevaš dáhpáhusaid. Muittut leat ollu ja masá juohke geardde dáhpáhuvai juoidá earenoamáš. Veikko muitá ovdalaš áiggiid sámegiela vel gullon juohke sajis, muhto dallege oalle hárve. Veikko muitala ahte sis lei ruovttugiellan suomagiella ja sámegiella. Eadni humai davvisámegiela ja áhččige máhtii dan, muhto vástidii juogaman sivas álot suomagillii. Veikko atná vehá unohassan ahte su sámegieldáidu lea hedjonan ja máŋggat sánit leat vajálduvvan go ii leat geavahan giela. Son goittotge lohká iežas ain birget sámegielain, muhto sátnerádju ii leat šat nu viiddis. Son doalaha iežas sámegieldáiddu guldalemiin sámi radio. Son guldala radio earenoamážit sámegiela dihtii iige nuge ođđasiid dihtii. Guldalettiin son muittaša giela ja millii badjánit jávkan sánit. Sámegielat tv-ođđasiid son čuovvu duollet dálle, muhto hejoša go ođđasat sáddejuvvojit nu maŋŋit Suomas.

Sámiid árbevieru nana luohteárbevierru báhcigođii eret Veikko áigge. Ovdal luohti lei oassi árgabeaivvi ja measta juohke oktii biddjojuvvui iežas luohti. Sutnje ii šat biddjojuvvon iežas luohti, vaikko ovdamearkka dihtii su áhčis lei iežas luohti. “Ovdalaš áigge biddjojuvvui luohti rievtti mielde juohke oktii, muhto ii šat dán áiggi. Dat luohtekultuvra dušše bázii eret." Veikko muitala ahte bohccuid čohkkedettiin ii gullon luohti ollenge, muhto bigálusain dađege eanet. Bigálusaide bohte olbmot iešguđet bálgosiin ja eandaliige buot čeahpimus juoigit juige.

Veikko láve čuovvut maiddái sámepolitihka ja son lea čuvvon fas áigeguovdilis ILO 169-soahpamuša ovdáneami ja lohká ahte Norggas lea buorre dilli go soahpamuš lea doppe juo ratifiserejuvvon. Son jurddašallá ahte Suomasge livččii juo dilli bargat mearrádusa danin go dat lea ádjánan juo nu guhká.

Veikko smiehtada oatnelanbotta ja cealká iežas dearvvuođaid nuorra badjealbmáide: “Gal olmmoš vehážiid mielde oahppá, ii das leat nu ollu rávvemuš. Meahcis go oahppá johtit ja diehtá johtingeainnuid. Daid boares geainnuid gokko lea álki johtit. Ii das mihkkige, buorre ja friija ámmát. Guokte seammálágan beaivvi it oainne.”