Sámediggi ovddida sápmelaččaid iežas giela, kultuvrra ja iežasgielat oahpahusa. Dat doaibmá ovttas sámeguovllu gielddaiguin, eará skuvlema ordnejeaddjiiguin, davviriikalaš seammaláan org1aiguin ja stáhta oahpahushálddahusain. Sámediggi ovddasta sápmelaččaid jiena skuvlenpolitihkas. Sámegiela ja –kultuvrra sajádat oahpahusas lea okta dain deŧáleapmosiin sámiid boahtte áiggi gažaldagain.

Sámegiella leamaš skuvllaid oahpahusprográmmas vuođđoskuvlla vuosttas logijagiid rájes. Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970-logu beallemuttus. Buot sámiid ruoktoguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet sámegiela oahpahusa. Sámegielat oahpahus addojuvvo eanemusat vuođđoskuvlla jahkeluohkáin 1-6. Sámeguovllu olggobealde sámegiella oahpahuvvo dál vel unnán, muhto oahppiid lohku lea laskamin. Oassi oahpahusas addojuvvo virtuála vugiin, fierpmádatoahpahussan. Sámiid ruoktoguovllu olggobealde ii leat vel dássážii addojuvvon sámegielat oahpahus.

Sámegiella sáhttá leat skuvlla oahpahusgiellan, eatnigiela oahppoávnnasin ja vieris giela oahppoávnnasin, man lea eaktodáhtolaččat válljen. Sámeguovllus lága mielde buot sámegiela máhtti oahppit galggašedje oažžut oahpahusa sámegillii. Mearrádusat gusket buot golmma sámegillii maid Suomas hállet: anáraš-, kolttá- ja davvisámegielaid. Sámegielaid iskosiid lea vejolaš čađahit studeantadutkosis, mii muđuid lea eará osiin suomagillii.

Anáris lea Sámi oahpahusguovddáš, mii lea áidna Suomas doaibmi ámmátlaš oahppolágádus, gos oahpahusgiellan geavahuvvo maiddái sámegiella.

Sámegiela ja –kultuvrra sáhttá studeret golmma Suoma universiteahtas: Oulu, Helsset ja Lappi universiteahtain. Oulu universiteahta Giellagas-instituhtas lea riikkadási sierrabargu sámegiela ja kultuvrra alla dási oahpahusas ja dutkamušas. Norgga Guovdageainnus lea Sámi allaskuvla Davviriikkaid áidna allaskuvla, gos oahpahusa, dutkamuša ja hálddahusa váldogiellan lea sámegiella. Sámi allaskuvla skuvle sámegielat oahpaheaddjiid ja váldá studeanttaid maid ránnjáriikkain Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas.

Sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána 2012-2015

Sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána 2008-2011

Oahpahusa statistihkka:

Oahpahus sámegielas ja sámegillii Suomas 2014-2015 

Oahpahus sámegielas ja sámegillii Suoma skuvllain 2013-2014 

Oahpahus sámegielas ja sámegillii Suoma skuvllain 2012-2013

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2011-2012

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2010-2011

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2009-2010

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2008-2009

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2007-2008

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2006-2007

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2005-2006

Sámegiela ja sámegielat oahpahus Suoma skuvllain 2003-2004

Mo oaččun sámegiela oahpahusa?