Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamialbmot. Sápmelaččaid eamiálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas. Eamiálbmotkritearat vuođđuduvvet riikkaidviidosaš bargoorganisašuvnna, ILO, soahpamuššii nummir 169. Soahpamuša mielde iehčanas riikkain orru álbmogiid doallat eamiálbmogin, go sii  nállašuvvet álbmogis, mii riikka váldima dahje orruma álggaheami dahje dálá riikkarájáid šaddama áigge orui rikkas dahje dan eatnandieđalaš guovllus, masa riika gullá. Eamiálbmot ii maiddái leat mearrideaddji dilis iežas orrunguovllustis. Eamiálbmot galgá ieš doallat iežasa dakkárin. Eamiálbmot lea ferten seailluhit vuoigatvuođalaš dilis fuolakeahttá visot dahje oasi iežas sosiálaš, ekonomalaš, kulturlaš ja politihkalaš institušuvnnain.

Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelága goalmmát paragráfas (3 §) ja dan váldovuođustussan lea sámegiella. Lága mielde sápmelaš lea olmmoš, guhte doallá iežas sápmelažžan eaktudemiin ahte son dahje aŋkke okta su vánhemiin dahje máttarvánhemiin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan. Suomas hállet golbma sámegiela: davvi-, anáraš ja nuortalašsámegiela, mat buot leat áitatvuložat. 

Suomas statistihka ráhkadeapmi etnihkalaš boahtimuša vuođul lea heaggadiehtolága mielde lágaheapme juos doaimmain ii leat mearriduvvon namalassii lágas. Suoma sámediggelága § 23 mielde sámediggi doallá válgalogahallama sápmelaččain. Válgalogahallama birra ii sáhte mieđihit dieđuid go sámedikki stivrra lobiin statistihka- ja dutkamušdárkkuhusa várás. Sámedikki válggaid oktavuođas čoaggit statistihka sápmelaččaid lohkomearis ruovttuguovllu gielddain, ruovttuguovllu olggobealde ja olgoriikkain. Statistihkka lea dárkkimus diehtu Suoma sápmelaččaid lohkomearis. Álbmotregisttardiehtovuogádahkii sáhttá almmuhit iežas eatnigiellan sámegiela. Vuogádat ii velá sirre iešguđet sámegielaid. Jagi 2012 loahpa rádjai eatnigiellan sámegiela lei álbmotdiehtovuogádahkii almmuhan 1900 olbmo. 

Suomas leat sullii 10 000 sápmelačča. Sis badjel 60 proseantta orrot juo ruovttuguovlluset olggobealde, mii ásaha sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja dieđusirdimii ođđalágan gáibádusaid. Sápmelaččat orrot árbevirolaš  orrunguovlluinneaset  Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas. Buohkanassii sápmelaččat leat oktiibuot 75 000-100 000. Eanemusat sápmelaččat leat Norggas. Gávpotorrun lea váikkuhan buot sámeservošiidda ja sihke Norgga ja Ruoŧa oaivegávpotguovlluin dego Suomasge lea stuorra sápmelašservvodat. Sápmelaččaid lohkomearri lea lassánan jagis 1992 jahkái 2011 55 proseantta. Dán áigge ruovttuguovllu olggobealdi orru sámeálbmoga lohkomearri lea lassánan165 %. Sámiid ruovttuguovllu olmmošlohku lea luoitán dán áigge 13 %. 

Tábealla: Sápmelaččaid lohkomeari ovdáneapmi Suomas 

 Gáldu: Sámediggeválggain ja sámeparlameantta válggain čohkkejuvvon statistihkat