Sámegielat Suomas ja eará sajis

Sámegielat leat suoma-ugralaš gielat ja nuortamearasuopmelašgielaid (dego suoma ja estta) gáidan fuolkegielat.  Sámegielas ja suomagielas leamašan oktasaš vuođđogiella. Gielat leat sierranan sullii 3500- 3000 jagi dassái.  Sámegielat álge sierranit 300- 800 máá. Sámegielat juohkásit nuorta ja oarje giellajovkui. Suomas hállojuvvon sámegielain davvisámegiella gullá oarje giellajovkui. Davvisámegiella lea stuorámus sámegielain ja dan hállet eatnigiellan Suoma lassin Norggas ja Ruoŧas.  Suomas davvisámegielas lea nuorta- ja oarjesuopmanat. Nuorta giellajovkui gullet anárašgiella ja nuortalašgiella. Anárašgiela hállet dušše Suomas. Nuortalašgiela árbevirolaš hállan-guovllut leat Suoma lassin Norggas ja Ruoššas, eatnigiellan dan hállet dušše Suomas. Ruoššas hállet darjje- ja gielddasámegiela. Ruoŧas ja Norggas hállet maiddái lulli-, biđon- ja ubmisámegiela. 

Suomas hállojuvvon sámegielat leat iežas gielat. Guđege gielas lea iežas ortografiija dahjege čállinvuohki. Davvisámegiela ortografiija nannejuvvui 1979 sámekonfereanssas ja oaččui virggálaš sajádaga jagi 1979. Anárašgiela ortografiija oaččui virggálaš sajádaga jagi 1996 sámekonfereanssas.  Nuortlašgiela ortografiija gárvvásmuvai jagi 1972. Gielat leat oktasaš vuođđohámisteaset fuolakeahttá nu earáláganat, ahte galgá hállat sierra gielain. Váikko eará sámegielat leatge gávcci,  dat leat seamma vuođđogielas šaddan ja muittuhit gáiddusit nuppiideaset. Oktasaččat hállojuvvo buot sámegielain oktan giellan, daningo sierra gielain fuolákeahttá sámit leat okta ja oktilaš álbmot. 

Sámegiela gáhtte Ruoŧas, Norggas ja Suomas iežas sierraláhkaásahus. Ruoššas sámegielas ii leat virggálaš sajádat ja giela boahtteáigi lea eanemusat áitatvuloš. 

Buot sámegielat leat áitatvuložat, unnimus sámegielat leat hui áitavuložat. Áitatvuložinšaddama ovdáneapmi oažžui áigái Ruoššas áhkkilsámegiela jávkama dan maŋimuš hálli jápmima maŋŋá 1990-logus. Nuortalašgiella lea maiddái váras jávkat Ruoššas. Nuortalašgiela hállit leat Ruoššas šat dušše muhtun eallimin. Nuortalašgiella lea geavadis jávkan Norggas. 

Suomas nuortalašgiella ja anárašgiellla ledje hui áitatvuložat ja váras juoba jávkat 1990-logus. Gielaid ealáskahttindoaimmat leat ožžon giela hálliid lohkomeari stuorrut. Ealáskahttindoaimmain fuolákeahttá leat ain hui áitatvuložat. 

Sámegiella ja kultuvra 

Sámegiella lea sámekultuvrra dehalaš oassi. Sámegiella ii leat dušše gulahallangaskaoapmi, muhto dat čájeha sámekultuvrra, dan árvvuid, ealáhusaid, luondogaskavuođa ja birrasa duođalašvuođa. Sámekultuvrra luondočanusvuohta oidno erenoamážit sámegielas. Iešguđege sámegielain leat erenoamáš ja viiddis lundui ja ealliide gulavaš iežas sierraterminologiija. Sámegiella lea earálágan eará suomaugralašgielaid ektui giellaoahpa dáfus ee. nu, ahte sámegielain lea ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku. 

Sámegielain lea maiddái dárkkes ealáhusaide gulavaš sierraterminologiija: boazodollui, guollebivdui, bivdui ja dujiide gulavaš. Sámegiela terminologiija hálddašeapmi leage sámeealáhusaid ollašuhttiid ámmátdáiddu oassi. Sámegiella ja dan sierraterminologiija lea sámiid árbevirolaš dieđu oassi.  

Sámegielaid dilli Suomas

Suomas sámegielaid áitavuložinšaddama ovdáneapmi jođálmuvai 1900-logu álggu rájes. Sámegiella ii lean Suomas dohkkehuvvon giella ja sámiid boađedettiin oahppogeatnegasvuođa biirei oahpahus, skuvlagivssideapmi ja váldokultuvrra deatta dagahedje bággogielamolsumii sámegielas suomagillii máŋggain bearrášiin.  Sámegiela geavaheapmi ii atnojuvvon servodaga dáfus dohkálažžan ja sámiid vealahedje sin kultuvrra, boahtimuša ja giela geažil. Servodatlaš deaddagis fuolákeahttá sámegiella seaillui eanáš oasis bearrášiin eatnigiellan.

Sámeservoša ortniiduvvan 1900-logu gaskamuttus rájes doalvui sámegiela sajádaga buorráneapmai ja sámesearvvuš álggii ovddidit sámegiela girjegiellan sihke skuvla- ja eiseváldegiellan. 1990-logus álggahedje aktiivalaš sámegielaid ealáskahttindoaibmabijuid ja giela máhcaheami gielaset massán sogaide giellabeasse-doaimmaid mielde. Beaktilis ealáskahttindoaimmat leat lihkostuvvan doalahit unnit anáraš- ja nuortalašgiela heakkas, iige gielaid jávkan leat šat áittan. Dávvisámegiela uhkkida sámiid eretfárren ja erenoamážit ravdáguovlluin, dego Lappi bálgosis ja Eanodagas, giela boahtteáigi ii leat doarvvastuvvon. 

Sámegiela boahtteáigi ii leat goit dorvvastuvvon. Stuorámus áitta sámegielaid boahtteáigái lea sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus sihke sámeealáhusaid heittot sajádat. Sámeealáhusat doalahit árbevirolaš sámegiela geavahanbirrasiid. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sámit eai oaččo sámegielat oahpahusa, sámegiela oahpahus ii leat oažžumis oppa vierisgiellan stuorámus sámečoahkkebáikkiin ja sámiid lunddolaš sámegiela geavahanbirrasat geahppánit ja jávket ruovttuguovllu olggobealde ja sámegiella sáhttá báhcit dušše ruoktogiellan. Stuorámus sámiid ruovttuguovllu olggobeale sámečoahkkebáikkiin leat Roavvenjárga, Oulu ja oaivegávpotguovlu. 

Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu gieđahalli artihkal 8j álbmotlaš áššedovdijoavku lea ráhkadan álgoindikáhtora sámiid gielalaš diversitehtas.  Indikáhtora gáldun leat sámeparlameantta ja sámedikki válggain čoggojuvvon statistihkka sihke sáme ráđi čoaggin statistihkka jagis 1962. Jagi 2011 sámediggeválggaid oktavuođas statistihkka ii čoggojuvvon. Statistihkaid mielde sámiid lohkomearri lea lassánan jagis 1962 jahkái 2007 158 %.  Sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea fas luoitán seamma áiggis 16 %. Go jagi 1962 sámegiela vuosttas giellan hálle sulli 75 % sámiin, jagis 2007 šat 26 % sámiin hálle sámegiela vuosttas giellan. Jagis 2011 juo 65 % sámiin orro ruovttuguovllu olggobealde.

Gielddaid mielde geahčadettiin jagiid 1970-2007 oasil sámiid lohkomearri lassánan 3,4 %, muhto sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea luoitán vádjit 17 %.  Anára gielddas sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea geahppánan 24 %, vaikko sámiid lohkomearri lea lassánan seamma áigodagas vádjit 6 %. Ohcejoga gielddas, Suoma áidna sápmelašeanetlohkugielddas sápmelaččaid lohkomearri lea geahppánan sullii 22 % ja sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea luoitán vádjit 35 %.  Soađegili gielddas sápmelaččaid lohkomearri lea lassánan 113% ja sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri vádjit 79 %. Soađegili gielda lea sámiid ruovttuguovllu gielddain olmmošlogu dáfus stuorámus gielda ja áidna stuorrugielda, gosa fárrejuvvo maiddái eará sajis sámiid ruovttuguovllus. Soađegili gieldda oasil gažaldagas lea maiddái fárren sámiid ruovttuguovllu olggobeallai, daningo eanášoassi fárredeamis lea dáhpáhuvvan gieldaguovddážii, ii Lappi bálgosa guvlui. 

Skovádat 1 Sápmelaččaid lohkomearri ja 1 ohppojun giella

Sámiid lohkomearri lassána dego maiddái suomagiela dahje eará giela vuosttas giellan hálliid lohkomearri. Jagis 2007 šat 26 % sámiin halai sámegiela vuosttas giellan. Sámiin sullii 19 % halai jagi 2007 davvisámegiela vuosttas giellan, 3 % anáraš giela ja vádjit 4 % nuortalašgiela. 

Skovádat 2 Sámegiella vuosttas giellan sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde

Davvisámegiela vuosttas giellan hálliin jagis 2007 orro ruovttuguovllus sullii 66 %. Anárašgiela vuosttas giellan hálliin 72 % ja nuortalašgiela vuosttas giellan hálliin 65 %. Davvisámegiela  vuosttas giellan ruovttuguovllu olggobealde hálliid lohkomearri lea lassáneamin. Statistihkaid mielde sámegiella lea gievrramus giella vuosttas giellan buot sámegielain ruovttuguovllus. 

Dálá láhkaaddin ja hálddahuslaš doaimmat eai leat statistihkaid mielde doarvái dorvvastit sámegielaid ja giela sisttisdoalli kultuvrralaš riggodaga seailuma ja ovdáneami. Suomas lea plánejuvvon jagi 2009 rájes sámegielaid ealáskahttinprográmma, muhto dan ollašuhttin sirdašuvvá čuovvovaš riikkabeivviide. 

Sámegielat láhkaásahusas

Sámegiella oaččui virggálaš sajádaga jagis 1992 sámi giellalága mielde. Ođasmahtton sámi giellaláhka bođii fápmui jagis 2004. Sámi giellaláhka guoská seamma láhkai davvi-, anáraš- ja nuortalašgiela. Vuođđoláhkii váldui jagis 1995 (17.3 §) sámiide vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela.  Áššiid divššodettiin sámiid ruovttuguovllus stáhta ja gielddaid virgedoaimmahagain, fitnodatlágádusain ja doaibmasajiin sápmelaččain  lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela. Eiseváldi galgá fuolahit vuoigatvuođaid ollašuvvamis geavadis. Sámiid ruovttuguovllu gielddain dušše Ohcejohka lea sápmelašeanetlohkugielda. Anára gielda Suoma árbevirolaččat hállojuvvon gielaid dáfus soaitá leat okta Suoma eanemusat máŋggagielat gielda, dasgo doppe hállet suomagiela lassin buot golbma sámegiela ja sámi giellalága mielde bálvalusaid galgá ordnet buot golmma sámegillii. 

Sámi giellalága doaibmivuođa virgedoaimmahatdoaimmas lea čielggaduvvon jagiid 2004-2006 oasil. Ollislaš čielggadus lága doaibmivuođas ii leat dan maŋŋá bargon. Čielggadus čujuhii, ahte eiseválddiid sámegiela bálvalusat eai leat buorránan lága boahtima maŋŋá ja eanáš oassi bálvalusain ordnejuvvo jorgalusaid ja dulkoma vehkiin. Sámegielat bargoveaga lohkomearri eiseválddiin ii lean lassánan, dat lei sullii vádjit 10 %. Máŋggain eiseválddiin lei maiddái negatiivalaš doaladupmi sámegiela vuostá ja bálvalusaid dolle duššin ruhtagollun. Sámiid leat maiddái ávžžuhan geavahit suomagiela sámegiela sajis eiseváldeáššedikšumis. Sámi giellalága ollašuvvama ja boahtteáiggi uhkkida gielaid doaladupmi sámegiela vuostá. Sámediggi lea vuođđudan sámi gielladahku –bálkkášumi buoridit almmolaš atmosfeara sámegiela vuostá. Bálkkášupmi juhkkojuvvo juohke nuppi jagi ja dan mieđiha sámi giellaráđđi. Bálkkášupmi lea juhkkojuvvon dál golmma geardde. Bálkkášupmi lea sámi giehtaduodji ja diploma.  Vuosttas bálkkášupmi mieđihuvvui Meahciráđđehussii, nubbi Eanodaga sámegielat beaiveruktui Miessái ja goalmmát bálkkášupmi mieđihuvvui jagis  2013 Yle Sápmái. 

Sámegielat oahpahusas 

Sámegiela oahpahusa leat addán vuođđoskuvlla álgojagiid rájes. Vuođđoskuvlaláhka ásahuvvui vuosttas geardde 1968 ja ásahus 1970. Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970-logu gaskkamuttus. Sámiid ruovttuguovllus orru sámegielat oahppit galget vuođđooahpahuslága mielde oažžut vuođđooahpahusa eanáš sámegillii. Sámegiella sáhttá leat skuvlla oahpahangiella, eatnigiela oahppoávnnas dahje válljemis vierisgiela oahppoávnnasin.  Buot sámiid ruovttuguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet oahpahusa sámegillii. 1980 jagi rájes davvisámegiela lea sáhttán čállit stuđeantačállosiin vieris giellan ja 1994 jagi rájes eatnigiellan. Anárašgiela lea sáhttán čállit eatnigiellan1998 jagi rájes ja nuortalašgiela 2005 jagi rájes. Eaktodáhtolaš sámegiela oahpahus álggii sámiid ruovttuguovllu olggobealde Helssegis ja Soađegilis 1980-logu loahpas. Roavvenjárgga gávpogis oahpahus álggahuvvui čakčat 1991. Soađegilis ja Roavvenjárggas oahpahus lea joatkašuvvan, muhto Helssegis oahpahus nogai 1990-logu lággus. Oulus ja dan lagasguovlluin oahpahus álggahuvvui 2000-logu álggus. Oahpahus ii leamašan boatkkaheapme. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiela oahpahit doaisttážii dušše vehá, muhto oahppiid lohku lea lassáneamin. Oassi oahpahusas addo virtuálaoahpahussan.

Sámi  oahpahusguovddáš  lea Suomas áidna ámmátlaš oahppolágádus, mii addá oahpahusa maiddái sámegillii. Dat lea vuođđuduvvon iežas lágain jagis 1993 ja dat lea oahpahus - ja kulturministeriija  vuollážas oahppolágádus. Dan bargun lea bálvalit sámiid ruovttuguovllu ja dan ealáhuseallima.

Suomas sámegiela sáhttá lohkat golmma universitehtas: Oulu, Helsset ja Lappi universitehtas Roavvenjárggas. Sámegiela oahpahus álggii Oulu universitehtas jagi 1970 Suomagiela lágádusas. Jagi 2001 vuođđuduvvon Oulu universitehta Giellagas-instituhtas  lea riikkaviidosaš sierradoaibma sámegiela, kultuvrra ja dutkamuša ovddideaddjin.

Sámiin lea subjektiivalaš vuoigatvuohta oažžut beaivedivššu sámegillii oppa riikkas. Beaivedikšoláhkii lasihuvvui jagis 1981 čujuhus sámiid vuoigatvuhtii oažžut beaivedivššu sámegillii. 

Sámedikki doaibma sámegiela ovddideapmin 

Sámiin lea vuođđolága vuođul iežas giela ja kultuvrra guoski iešráđđen, maid dikšu sámediggi. Sámegiela ovddideapmi leage okta sámedikki dehalamos doaimmain. Sámedikki válgabaji 2012-2015 doaibmaprográmmas sámegielaid ealasvuohta lea váldon oppa sámedikki doaimma oktan dehalamos árvun. Okta doaibmabaji njunušulbmil (nr 16) lea sámiid gielalaš ja kulturlaš vuogatvuođaid ollašuvvan oppa riikkas fuolakeahttá orrunbáikkis. 

Sámediggái lea ásahuvvon sámegillii gulavaš doaimmat sámi giellalágas ja das addojuvvon ásahusas. Sámedikki sámegiela doaimmahaga geatnegasvuohtan lea ee. fállat sámegiela jorgalanbálvalusaid. Sámedikki doaibman lea maiddái lága 28 § mielde čuovvut sámi giellalága ollašuvvama sihke dahkat dárbbu mielde evttohusaid lága ollašuhttima ovddideapmin dahje dohkketmeahttun diliid vuigema dihtii. Sámediggi galgá ráhkadit oktii válgabajis čilgehusa lága ollašuhttmis ja sámiid gielladiliid ovdáneamis riikkabeivviide ( lága 29 §). 

Sámedikkis ii leat sierra ruhtadanmomeanta sámegiela lohkama doarjun várás, vaikkoge sámediggi leage dakkára evttohan. Sámediggi buvttada jahkásaččat sámegielat oahppamateriálaid, juolluda ruđa sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohta sihke árrabajásgeassin- ja giellabeassebálvausaide sihke sámeservviide ja dáiddáriidda. 

Sámi giellaláhka geatnegahttá maiddái sámedikki bálvalit sámegillii. Sámedikkis leat giellajorgaleaddjit buot golmma sámegielas. Sámediggi lea evttohan jámma, ahte sámediggi dárbbaša lassiresurssaid sámi giellalága ollašuhttima várás sámedikkis ja dan oppalaš ovddideapmai ja ollašuvvama čuovvumii.