Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, guhte oassálasttii bargojoavkku čoahkkimii juo goalmmát geardde, doalai čoahkkima dehalažžan. ” Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkimat leat dehalaččat álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat. Čoahkkimiin beassá buktit ovdan Suoma sámiid oainnuid, váikkuhit mearrádusbargamii, oažžut ođđa jurdagiid árbevirolaš dieđu suoji buorideapmin sihke lonuhit jurdagiid máilmmi sierra eamiálbmogiid gaskkas,” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii. Čoahkkimii oassálaste buot sámedikki álbmotlaš 8(j)-bargojoavkku lahtut. ”Álbmotlaš ollašuhttima ja boahttevuođa jurddašettiin lea erenomáš dehalaš, ahte nu máŋga sámedikki ovddasteaddji go vejolaš álbmotlaš 8(j)- bargojoavkkus oahpásma artikla 8(j):i ja dasa gulavaš riikkaidgaskasaš mearrádusbargamii”, Näkkäläjärvi deattuha.

Suoma sámedikki ovddasteaddjit oassálaste čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas. Čoahkkimiin Eurohpa Uniovnna lahttoriikkat geahččalit gávnnahit oktasaš oainnu koordinerenčoahkkimiin, maidda maiddái sámediggi oassálasttii. ”Mii leamašat fárus válmmaštallamin Suoma oainnuid čoahkkima várás juo guhká ovdal aitosaš čoahkkima ja buktán iežamet evttohusaid ee. Suoma vástádusaide biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái čoahkkináššiin, Näkkäläjärvi muitalii”.  

Kahwanake mohawkiid (Kanien: keha'ka) ovddastan Charles Patton attii čoahkkimii árbevirolaš mohawk-sivdnideami ja lávllui ustitvuođa lávlaga. Govva: Inga-Briitta Magga.  

Čoahkkima áššelisttás lei vásáhusaid muitaleapmi artikla 8(j)- bargojoavkkus ja erenomážit das, mo eamiálbmogat leat oassálastán biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii. EU- ságajođihanriika Liettua muitalii čoahkkimii EU:a sáhkavuorus erenomážit das, mo artikla 8(j):a lei ollašuhtton Suomas. Čoahkkimii muitaluvvui álbmotlaš biodiversitehtastrategiijas sihke vuođđuduvvon álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus, man ságajođiheaddjin doaimmai sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.

Čoahkkimis gieđahallai ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ávžžuhus váldit vuhtii biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis tearbma eamiálbmot ja báikkálašsearvvuš dálá eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš sajis. Suopma doarjjui terminologiija nuppástuhttima bissovaš foruma evttohusa mielde biodiversitehtasoahpamuša ođđa mearrádusain. EU-lahttoriikkat eai lean áššis ovttamielalaččat. Čoahkkin ii bastán bargat áššis čovdosa muhto evttohii ON:id dahkat terminologiija vejolaš rievdadeamis lágalaš analyysa ja oassebeallečoahkkima bargat áššis mearrádusaid.”Čoahkkima návccahisvuohta bargat áššis mearrádusa lei eamiálbmogiidda stuorra beahttašupmi. Terminologiija nuppástuhttin vástidivčče fámus leahkki olmmošvuoigatvuohtageavada. Mearkkalaš lei, ahte terminologiija rievdadeami vuostálaste maiddái moadde dakkár riikka, geat ledje dohkkehan ON:id eamiálbmotjulggaštusa”, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii.

Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku barggus lea ságastallon máŋgii biodiversitehtai gulavaš árbevirolaš dieđu máhcaheamis ruovttoluotta eamiálbmotservošii. Čoahkkin evttohage, ahte lagašboahttevuođas lágiduvvo viiddis čoahkkin válmmaštallat eaktodáhtolaš rávvagiid árbevirolaš dieđu máhcaheapmin. Rávvagat boađášedje čuovvovaš riikkaidgaskasaš 8(j)- bargojoavkku válmmaštallamii ja viidásabbot 13 oassebeallečoahkkimii dohkkeheami várás. ”Árbevirolaš dieđu máhcaheapmi lea dehalaš máŋgga eamiálbmogii. Sámiid árbevirolaš dihtui gulavaš arkiivamateriála lea nu Suoma arkiivalágádusain go olggoriikkainge valjis. Suomas galggašii álggahit ságastallama ja čielggadeami mo arkiivamateriála boađášii buoremusat, ovdamearkan digiteremiin, sámiid olámuddui ovdamearkan sámearkiivai dahje sámemusea Siidai”, sámedikki várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii.

Čoahkkin dollui riikkaidgaskasaš áibmojohtolatsearvvi (IATA)-váldokantuvrras. Čoahkkimii oassálaste viidát soahpamuša ratifieren riikkaid ovddasteaddjit, dárkojeaddjit sihke eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Govva: Inga-Briitta Magga

Čoahkkimis gevvui temáhtalaš ságastallan biodiversitehtasoahpamuša artiklaid 8(j) ja 10 (c):a guoskkahansajiin. Artikla 10 (c) suodjala árbevirolaš luonddu suvdilis geavaheami. Čoahkkin evttoha oassebeallečoahkkimii ahte dat dohkkehivčče doaibmabidjoprográmma dábálaš luonddugeavahusa suodjaleapmin dievas ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. ”Suomas artikla 10(c) guoská erenomážit sámiid boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid. Lea dehalaš ahte sihke árbevirolaš diehtu ja dábálaš suvdilis luondduegeavaheapmi dorjojuvvojit. Suomas artikla boahtá ovdan erenomážit sámiid árbevirolaš dálve- ja geasseeanaortnega sihkkarastimis”, Paltto muitalii.

Čoahkkimii oassálaste ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkis. Sámedikkit dolle oktasaš čoahkkima artikla 8(j):a ollašuhttimis guđege riikkas. Čoahkkimis sohppui ahte sámedikkit lávgadit ovttasbarggu artikla 8(j):a ollašuhttima várás. Oktasaš evttohus dolvojuvvo sámi parlamentáralaš ráđi gieđahallamii boahtte giđa. ”Lean ilus, ahte fidnet davviriikkaid ovttasbarggu johtui 8(j)- áššiin. Suoma sámediggi lea figgan ovddidit ovttasbarggu áššis juo ovdal, muhto áigi ii leamaš dalle vel heivvolaš. Artikla 8(j) ja árbevirolaš dieđu suodji laktása maiddái davviriikkaid sámesoahpamuššii ja sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmái. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavku evttohii ee. sui generis (áidnalunddot)- vuogádaga ráhkadeami diliin, main árbevirolaš dieđu hálddašeaddji álbmot ássá máŋgga sierra riikka viidodagas. Mii galgatge bidjat deattu SPR:s justa sui generis- vuogádeami dahkamii”, Näkkäläjärvi muitalii.

”Bargu ii báze dása. Buktit ovdan čoahkkima bohtosiid álbmotlaš artikla 8(j)-bargojovkui, mii mearrida vejolaš joatkkadoaibmabijuin. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkinmearrádusain oassi báhcá šiehttanláhkai obban COP:i almmá bargojoavkku ávžžuhusa haga. Dát dárkkuha dan, ahte sámediggi galgá leat aktiivvalaččat fárus váikkuheamen Suoma ja EU: oainnuide čuovvovaš COP:s ja dan válmmaštallamis”; Näkkäläjärvi deattuha.

Sámedikki delegašuvdna beasai čuovvut kanien’kéha- giela rávesolbmuidoahpahusa kanien:keha'ka- álbmoga olbmuide. Dilálašvuođas ságastallui eamiálbmotgielaid oahpahusa ja gielaid ealáskahttima hástalusain. Govva: Inga-Briitta Magga. Sámedikki delegašuvdna galledii čoahkkinbottus Kanien:keha'ka (mohawk) - Álbmoga giella- ja kulturguovddážis Kahnawakes, Montreal máttabealde. “ Lea dehalaš oahpásmit maiddái eará eamiálbmogiid giela ja kultuvrra doarju doaibmamii. Oahpásmuvaimet giella- ja kulturguovddáža doaimmaide ja beasaimet čuovvut oahpahusa. Vaikke kultuvrrat leat sierraláganat, hástalusat iežas giela ja kultuvrra seailluheami várás leat seammáláganat.” Petra Magga-Vars muitalii.

Čoahkkimiid nogadettiin sámedikki ovddasteaddjit oahpásmuvve biodiversitehtamuseai (Biodome), mii ovdanbuktá Kanada sierra luondotiippaid ja daid ealliid.

Lasi dieđut biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j):s 

Čoahkkinmearrádusat   

Dieđáhus sámedikki lágidan siidodáhpáhusas 8(j)-čoahkkimis

Álbmotlaš biodiversitehtastrategiija ja -doaibmanprográmma

Sámedikki ságajođiheaddji blogga, mas son muitala 8(j)-čoahkkima dovdamušain

Lassidieđut:

Klemetti Näkkäläjärvi