Samediggi - Saamelaiskäräjät - Eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš soahpamušat ja julggáštusat

Riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat leat stáhtasoahpamušat. Dat ratifiserejuvvojit Suomas ásahemiin soahpamuša mearrádusaid sisttisdoalli ásahus. Olmmošriektesoahpamušaid galgá vuhtiiváldit Suomas go ođasmahtto láhkaásaheapmi, riektevuogádagas ja maiddái erenomážit vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimiin. Sámiid duođalaš suodji čohkiida riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja sisriikkalaš láhkaásaheami nannen vuoigatvuođain.

Olmmošriektesoahpamušaid ollašuhttima gohcet riikkaidgaskasaš áššedovdiorgánat. Suopma galgá raporteret orgánaidda jeavddalaččat soahpamuša ollašuhttimis Suomas ja das, mo dat lea vuhtiiváldán riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttima gohcci orgánaid ávžžuhusaid. Mearreáigeraporteremis vástida Suomas olgoriikkaministeriija, mii gullá sierra ministeriijaid, virgeoapmahaččaid, sámedikki ja siviilaorganisašuvnnaid raportta ráhkadeami várás. Soahpamušaid ollašuhttima gohcci orgánat sáhttet maiddái galledit Suomas ja gullat sierra čanasjoavkkuid raporttaid várás. Stáhtaid mearreáigeraporttaid lassin orgánat vuostáiváldet eamiálbmogiin ja siviilaorganisašuvnnain cealkámušaid ja oainnuid soahpamušaid ollašuhttimis. Sámediggi raportere ministeriijaidda ja njuolgga olmmošrivttiid gohcci orgánaidda sámiid vuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttimis. Cealkámušain sámediggi evttoha sisriikkalaš láhkaásaheami ovddideami riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja olmmošrivttiid gohcci orgánaid ávžžuhusaid mielde. Sámediggi maiddái oassálastá olmmošrivttiid gieđahalli riikkaidgaskasaš soahpamušaid ráhkadeapmái.

Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) soahpamušat

KP-soahpamuš

Suopma lea ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (KP-soahpamuš ) jagi 1976. KP-soahpamuš lea Suoma riektevuogádaga oassi, ja lea fámus lágadásis ja daninassii njuolgga heiveheamis ja čadni riektegeavat. KP-soahpamuša ollašuhttima gohcá ON:id olmmošriektekomitea. Soahpamuša mielde maiddái priváhtaolbmot sáhttet váidalit olmmošriektekomiteai KP-soahpamuša rihkkumušain.

Soahpamuša 1 artikla dáhkida buot álbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa, man vuođul dat mearridit friija politihkalaš doaladuvvama ja ollašuhttet friija ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami. Olmmošriektekomitea lea nannen, ahte soahpamuša 1 artikla guoská maiddái eamiálbmogiid.

KP-soahpamusa 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkusearvvi dahje gielalaš vehádagat, dakkár vehádagaide gulavaš olbmuin ii oaččo gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras, dovddastit ja ollašuhttit iežas oskku dahje geavahit iežas giela. Artikla sihkkarastá sámiid vuoigatvuođa návddašit ovttas joavkkuin iežas kultuvrras. Olmmošriektekomitea lea KP-soahpamuša 27 artikla tulkoma oasil geahččan, ahte seađanjuolggadusas dárkkuhuvvon gieldin sáhttá leat ovdamearkan dakkár eatnama dahje luondduriggodagaid gilvaleaddji geavaheapmi, mii eastá eamiálbmogiid ealáhusaid ceavzima guovllus.

ON:id olmmošriektekomitea jagi 1994 addin oktasaškommeantta nr 23 (50) mielde soahpamuša artikla 27 eaktuda sátnehámis fuolakeahttá maiddái positiivvalaš sierradoaimmaid vehádahkii gulavaš kulturvuoigatvuođaid suodjaleapmin. Oktasaškommeantta mielde eamiálbmogiid kulturhápmi gehččojuvvo ahte gokčá maiddái sin eanageavaheapmái vuođđudeaddji eallinvuogi ja árbevirolaš ealáhusaid nugo meahcástusa, guolástusa ja boazodoalu. Kultuvrra suodjaleapmi eaktuda maiddái, ahte vehádatservošiid ovddasteaddjit ožžot beaktilit oassálastit sidjiide váikkuheaddji mearrádusbargamii.

TSS-soahpamuš

Suopma lea ratifiseren ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (TSS-soahpamuš ) jagi 1976. Soahpamuša ollašuhttima gohcá ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea (TSS-komitea ). Suopma lea ratifiseren soahpamuša molssaevttolaš beavdegirjji eaŋkalolbmo váidalusain ja dat boahtá fápmui 30.4.2014 . Váidalusaid sáhttet dahkat eaŋkalolbmot dahje priváhtaolbmuid joavkkut, geat čuoččuhit máinnašuvvon soahpamušriikka loavkidan sin oktasašsoahpamušas dovddastuvvon ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehušlaš vuoigatvuođaid, ( 2 artikla). Váidalusat dahkkojuvvojit TSS-komiteai (1 artikla).

Soahpamuša artikla 1 lea seammalágan KP-soahpamuša 1 artiklain dáhkidemiin álbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa. Soahpamuša artikla 15 dáhkida juohkehažžii vuoigatvuođa oassálastit kultureallimii, návddašit dan ovdduin sihke návddašit suojis, mii lea addon vuoiŋŋalaš ja materiálalaš ovdduide guoskkadin dieđalaš, čálalaš dahje dáiddalaš buktagiid.

Nállevealahansoahpamuš

Jagi 1970 ratifiserejuvvon buotlágan nállevealaheami eretváldima guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš suodjala ovttaskas olbmuid etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheamis. Soahpamuša ollašuhttima gohcá nállevealahankomitea. Soahpamuša 1 artikla gieldá nállái, liikeivdnái, sohka- dahje etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheami. Artikla mielde nállevealaheapmin ii galgga geahččat dakkár sierranas doaibmabijuid, maid dárkkuhussan lea sihkkarastit dáid joavkkuid ja ovttaskas olbmuid ovttalágan vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid návddašit ja geavahit olmmošrivttiid ja vuođđoluomusvuođaid. Soahpamuša 2 artikla mielde stáhtat galget álgit doaibmabijuide nállevealaheami eretváldimin ja gieldit nállevaššái oalgguheami. (artikla 4).

Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš

Suopma searvvai mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuššii jagi 1991. Soahpamuša čuovvuma ja máná vuoigatvuođaid ollašuvvama čuovvu ON:id máná vuoigatvuođaid komitea. Soahpamuš guoská vuollái 18-jahkásaččaid. Suomas mánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama čuovvu ja ovddida mánáidáittardeaddji. Soahpamuša 30 artikla lea seamma sisdoallosaš go KP-soahpamuša 27 artikla. Artikla mielde eamiálbmogii gulavaš mánás ii oaččo gieldit vuoigatvuođa návddašit ovttas joavkku eará lahtuiguin iežas kultuvrras, dovddastit ja ollašuhttit iežas oskku dahje geavahit iežas giela. Soahpamuša 2 artikla gieldá mánáid vealaheami omd. sin giela ja etnihkalaš duogáža vuođul.

Soahpamuša 17 artikla mielde stáhtat galget dáhkidit ahte mánát ožžot dieđu máŋggain sierra gálduin. Stáhtat galget roahkasmahttit mediaid giddet erenomáš fuopmášumi eamiálbmotmánáid gielalaš dárbbuide. Soahpamuša 29 artikla mielde mánáid oahpahus galgá vuođđuduvvat ee. olmmošrivttiid ja vuođđoluomusvuođaid sihke ON:id vuođđogirjji prinsihpaid gudnejahttima ovddideapmái ja gudnejahttima ovddideapmái máná vánhemiid, iežas čuvgehuslaš identitehta, giela ja árvvuid hárrái.

Buot nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli oktasašsoahpamuš

Soahpamuš ratifiserejuvvui Suomas jagi 1986. Soahpamuša ollašuhttima gohcá nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea. Soahpamuš ii sisttisdoala erenomážit eamiálbmotnissoniid guoski mearrádusaid, muhto soahpamuša ollašuhttima gohcci komitea lea ávžžuhusain gidden erenomážit fuopmášumi eamiálbmotnissoniid seammalágan vejolašvuođaide oassálastit servodateallimii ja oažžut dásseárvosaš bálvalusa ja meannudeami. Soahpamuš gieldá nissoniid vealaheami ja geatnegahttá ovddidit nissoniid dásseárvvu ollašuvvama.

Biodiversitehtasoahpamuš

Biologalaš máŋggahámatvuođa guoski oktasašsoahpamuš bođii Suomas fápmui jagi 1994. Soahpamuša ollašuhttima ii goze sierranas komitea mii spiehkkasa olmmošriektesoahpamušain. Soahpamuša ollašuhttima čuovvuma ja soahpamuša ovddideami dihtii soahpamuša ratifiseren stáhtat (oassebealit) dollet guovtte jagi gaskkaid oassebeallečoahkkimiid. Soahpamuša ollašuhttin čuvvojuvvo riikkaid raporttaid bokte. Suomas soahpamuš ollašuhtto luonddusuodjalanláhkaásaheamis sihke stáhtaráđi dohkkehan biodiversitehtastrategiija ja dan doarju doaibmanprográmma vehkiin. Soahpamuša ollašuhttima ovddidit sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjiin čohkiidan ng. biodiversitehtabargojoavku sihke dan vuollásaš artikla 8(j)-áššedovdibargojoavku. Suomas soahpamuša eamiálbmot- ja báikkálašservošiid gieđahalli artiklat gusket sámiid.

Soahpamuša artikla 8(j) geatnegahttá Suoma gudnejahttit, suodjalit ja doalahit sámiid biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti diđolašvuođa sihke duvdit dán diđolašvuođa, innovašuvnnaid ja geavadiid anus ožžojuvvon ávkkiid dássebeallálaš juohkima. Artikla 10(c) eaktuda, ahte Suopma suodjala ja doarju biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš dábiid mielde, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide.

ILO oktasašsoahpamuš nr 111 bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas dáhpáhuvvan vealaheamis

Suopma ratifiserii soahpamuša jagi 1970 ( SopS 63/1970). Soahpamuš lea dohkkehuvvon jagi 1958 . Soahpamuš gieđahallá vealaheami gildosa bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas. Soahpamuš gieldá ee. Etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheami bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas ( 1 artikla). Soahpamuša artikla 5 mielde sierra suodjalan- ja veahkehandoaibmabijuid, maidda galgá álgit ILO:a soahpamušaid dahje ávžžuhusaid dihte, ii galgga doallat vealaheaddjin. Lassin seamma artiklas namalassii mearriduvvo, ahte veaheapmin ii galgga doallat dakkár sierradoaibmabijuid, mat leat anolaččat dakkár olbmuid dárbbuid sihkkarastima dihte, geat dárbbašit sierra veahki dahje doarjaga ovdamearkan kultuvrralaš sajádaga vuođul.

Suoma EU:a searvansoahpamuša beavdegirji nr 3 sámiin

Suoma EU:a searvansoahpamuša lassibeavdegirji nr 3 gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid. Beavdegirji lea EU:a vuođđosoahpamuša oassi dahjege ng. Lissabon soahpamuš. Beavdegirji dovddasta, ahte Suomas , Norggas ja Ruoŧas leat sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid vuođul anus geatnegasvuođat ja čatnasumit sámiid ektui. Soahpamušoassebealit maiddái vuhtiiváldet, ahte Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, nugo boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin. Lassibeavdegirjji 1 mielde dan easttekeahttá, mii EY:a vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin. Soahpamuša artikla 2 mielde beavdegirjji sáhttá viiddidit guoskat earáge árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid oktovuoigatvuođaid daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás

Eurohpa Ráđi soahpamušat

Eurohpá olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš

Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš dohkkehuvvui jagi 1950 ja bođii fápmui jagi 1953. Soahpamuš lea dievasmahtton ja rievdaduvvon lassibeavdegirjjiin. Soahpamuš guoská Eurohpá ráđi lahttoriikkaid. Eurohpá ráđđái gullet 47 riikka, main 28 Eurohpá uniovnna lahttoriikka. Eurohpá ráđđi lea politihkalaš ja olmmošvuoigatvuohta-organisašuvdna.

Soahpamuššii searvan riikkat čatnasit sihkkarastit juohke lágageavahanváldái gulavaš olbmui soahpamušas sihkkaraston vuoigatvuođaid ja luomusvuođaid. Olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas sihkkaraston vuoigatvuođat gullet nappo buohkaide, maiddái olgoriikkalaččaide fuolakeahttá ovdamearkan das, leatgo sii muhtin eará Eurohpá ráđi lahttoriikka riikkavuložat. Soahpamuša ollašuhttima gohcá Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtaduopmostuollu, mii čoavdá eaŋkalolbmo váidalusaid.

Soahpamuša 8 artikla mielde juohkehaččas lea vuoigatvuohta priváhta- ja bearašeallima suodjái. Soahpamuša 14 §:a mielde gildojuvvo vealaheapmi. Eurohpá olmmošvuoigatvuohtaduopmostuollu lea tulkon soahpamuša 14 artikla. Thlimmenos-dáhpáhusas jagi 2000 duopmostuollu lea čoavdán ahte 14 artikla mieldásaš vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai seammalágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga.

Vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo maiddái, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai mearkkašahtti earálágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga.

Vehádatrápmasoahpamuš

Álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski oktasašsoahpamuš ratifiserejuvvui Suomas jagi 1998. Soahpamuša ollašuhttima čuovvu áššedovdiin čohkiidan rávvenkomitea. Komitea addá ávžžuhusa soahpamuša ollašuhttima várás ministtarráđđái. Ministtarráđđi addá komitea ávžžuhusaid vuođul ávžžuhusaid lahttoriikkaide soahpamuša ollašuhttima várás. Soahpamuš gieđahallá álbmotlaš vehádagaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Sámit gehččojit álbmotlaš vehádahkan soahpamuša olis nugo ovdamearkan románat ja suomaruoŧŧelaččatge.

Soahpamuša viđát artiklas soahpamušoassebealit čatnasit ovddidit diliid, mat leat dárbbašlaččat, vuoi álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmot sáhttet doalahit ja ovddidit kultuvrra sihke seailluhit identitehta dehalaš vuođđodahkkiid: sin oskkoldaga, giela, árbevieru ja kulturárbbi. Artikla maiddái eaktuda ahte stáhtat suodjalit álbmotlaš vehádagaid vuostemielalaš suddadahttimis. Artikla 6 eaktuda, ahte stáhta álgá doaibmabijuide dakkár olbmuid suodjaleami várás, geat sáhttet gártat vealaheami dahje vaši čuozáhahkan ee. etnihkalaš duogáža ja giela vuođul. Soahpamuša artikla 10 dáhkida sámiide vuoigatvuođa geavahit sámegiela priváhta ja almmolaš oktavuođain, njálmmálaččat ja čálalaččat sihke oahppat iežaset giela (artikla 14).

Álbmotlaš vehádahkii gulavaš olbmos lea maiddái vuoigatvuohta geavahit iežasgielat namaid (11 artikla). Stáhtat galget maiddái álgit doaimmaide oahpahusa ja dutkamuša suorggis álbmotlaš vehádagaid kultuvrra, historjjá, giela ja oskkoldaga guoski dieđu gáhttema várás.

Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji

Guovllu- ja vehádatgielaid guoski Eurohpalaš vuođđogirji bođii fápmui Suomas jagi 1998. Soahpamuša ulbmilin lea suodjalit smávva gielaid, mat leat jávkamin ja maid soahpamušriikkaid riikkavuložat árbevirolaččat geavahit riikkain. Vuođđogirji ii dasto guoskka ovdamearkan sisafárrejeaddjiid gielaid. Soahpamuša ollašuhttima čuovvu áššedovdikomitea, mii addá ávžžuhusaid Eurohpá Ráđi ministtarkomiteai. Komitea addá ávžžuhusaid lahttoriikkaide soahpamuša ollašuhttima várás.

Soahpamuša artiklas 7 riikkat čatnasit láhčit diliid, mat dahket vejolažžan vehádatgielaid seailuma ja čatnasit eretváldit ráddjehusaid, mat estet vehádatgielaid ceavzima. Guovllugielaid dahje vehádatgielaid guoski sierradoaimmat eai gehččojuvvo viidásabbot geavahuvvon gielaid hálli álbmoga vealaheapmin, juos dáid doaimmaid ulbmilin lea ovddidit dásseárvvu guoskevaš gielaid geavaheaddjiid ja eará álbmoga gaskkas dahje áššáigulavaččat vuhtiiváldit dáid gielaid sierrasajádaga. Artikla eaktuda, ahte stáhtat fuolahit das, ahte gávdnomis leahkki dahje ođđa hálddahuslaš ráját eai eastte vehádatgiela ovddideami.

Duovddaoktasašsoahpamus

Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamu š bođii Suomas fápmui jagi 2006. Soahpamuša čielgaseamos váikkuhus leamašan Eurohpalaš duovddabálkkašumi mieđiheapmi. Soahpamuša ollašuhttima gohcá áššedovdikomitea ja ministtarkomitea. Suomas soahpamuš lea ollašuhtton ee. luonddusuodjalanlágas. Duovddaoktasašsoahpamuša 5 artiklas guđege soahpamušoassebealli čatnasa ee. dovddastit láhkaásaheamis duovdagiid olbmuid birrasa dehalaš oassin, oktasaš kultur- ja luondduárbbi máŋggahámatvuođa albmoneapmin ja identitehta vuođđun, ráhkadit ja ollašuhttit sierradoaibmabijuid vehkiin duovddasuodjaleapmái, -dikšumii ja -plánemii figgi duovddapolitihka sihke bidjat duovddaperspektiivvaid guovlo- ja gávpotplánenpolitihkai sihke kultur-, biras-, eanadoallo-, sosiála- ja ekonomiijapolitihkai ja eará doaibmanprográmmaide. Soahpamušoassebealit sáhttet váldit atnui meannudanvugiid, maid mielde álbmot, báikkálaš- ja guovlovirgeoapmahaččat ja eará áššeosolaččat sáhttet oassálastit dán duovddapolitihka meroštallamii ja ollašuhttimii. Artiklas 9 soahpamušoassebealit movttiidahttet stáhtaid rájáid rasttildeaddji báikkálaš- ja guovloovttasbarggu ja dárbbu mielde válmmaštallet ja ollašuhttet oktasaš duovddaprgrámmaid.

Unesco soahpamušat

Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuš

Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuš lea boahtán Suomas fápmui jagi 2007. Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuša ulbmilin lea suodjalit ja ovddidit kultuvrraid máŋggahámatvuođa (1 artikla). Soahpamuša mielde kulturalbmabuktojumiid suodjaleapmi ja ovddideapmi eaktudit buot kultuvrraid, maiddái vehádahkii gulavaš olbmuid ja eamiálbmogiid kultuvrraid ovttaveardásašvuođa ja gudnejahttima dovddasteami (2 artikla). Soahpamušoassebealit galget álgit doaimmaide kultur-albmabuktojumiid suodjaleami ja sihkkarastima várás (6 artikla). Suodjalansoahpamuš meroštallá kulturalbmabuktojumiid eaŋkalolbmuid, joavkkuid ja servošiid kreatiivva boađusin šaddan albmabuktojupmin, main lea kultuvrralaš sisdoallu ( 4 artikla).

Sámekultuvrras árbevirolaš kulturalbmabuktojupmi dárkkuha juoiganmusihka, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbbi ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbbi (ee. goađit, gámmet, sierralágan áittit). Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulturalbmabuktojupmi. Ođđasut kulturalbmabuktojumit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.

Ávnnahis kulturárbbi suodjalansoahpamuš

Ávnnahis kulturárbbi suodjalansoahpamuš bođii Suomas fápmui jagi 2013. Soahpamuša ollašuhttimis vástida oahpahus- ja kulturministeriija. Soahpamuša ollašuhttima gohcá ráđđehusaid gaskasaš ávnnahis kulturárbbi suodjalankomitea. Soahpamuš dovddasta ahte eamiálbmogiin lea dehalaš rolla ávnnahis kulturárbbi buvttadeamis, suodjaleamis, doalaheamis ja ođđasitráhkadeamis ja dasto maiddái kultuvrralaš máŋggahámatvuođa ja olmmošlaš kreatiivva ovddideamis. Soahpamuša ulbmilin lea suodjalit ávnnahis kulturárbbi ja sihkkarastit áššeosolaš servošiid, joavkkuid ja eaŋkalolbmuid kulturárbbi gudnejahttima (artikla 1). Ávnnahis kulturárbi dárkkuha soahpamuša 2 artikla mielde ee. geavadiid, govvádusaid, albmabuktojumiid, dieđuid, dáidduid – sihke daidda gulavaš gaskaomiid, dávviriid, artefavttaid ja kultuvrralaš sajiid – maid servošat, joavkkut ja muhtin dáhpáhusain eaŋkalolbmot dovddastit oassin kulturárbbi. Dán ávnnahis kulturárbbi, mii sirdása buolvvas nubbái, servošat ja joavkkut luvvet jotkkolaččat ođđasit birrasa ektui, vuorrováikkuhusas luondduin ja iežas historjjáin, ja dat buktá sidjiide dovddu identitehtas ja jotkkolašvuođas, ovddidemiin dasto kultuvrralaš máŋggahámatvuođa ja olmmošlaš kreatiivva gudnejahttima. Ávnnahis kulturárbbi ollái gullet ee:

Soahpamuša oassebealit galget álgit dárbbašlaš doaimmaide ávnnahis kulturárbbi suodjaleapmin iežas guovllus ja dovdát ja meroštallat guovllus gávdnovaš ávnnahis kulturárbbi sierra elemeanttaid ovttasbarggus čanasjoavkkuiguin (11 artikla). Oassebealit galget maiddái bidjat logahallamii stáhtas gávdnovaš ávnnahis kulturárbbi (12 artikla).

Julggaštusat

Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus

Jagi 1948 dohkkehuvvon ON:id olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus lea riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid vuođđu. Buot máilmmi stáhtat leat geavatlaččat dohkkehan dan. Vaikke julggaštus ii leatge stáhtasoahpamuš, das lea juridihkalaš geatnegahttin go dan vuođul leat ovddiduvvon riikkaidgaskasaš soahpamušat olmmošvuoigatvuođaid buorideami várás. Julggaštus ii gieđahala sierra eamiálbmogiid ja vehádagaid vuoigatvuođaid, muhto dáhkida buot álbmotjoavkkuide seammá vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid sihke ja dásseárvosaš vejolašvuođaid eallit iežas kultuvrra mielde almmá vealaheami ja miellaválddi haga.

Eamiálbmotjulggaštus

YK:id oktasaščoahkkin dohkkehii jagi 2007 guhká válmmaštallon julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain . Suopma dohkkehii julggaštusa almmá eavttuid haga. Julggaštus čohkke elemeanttaid gávdnovaš riikkaidgaskavaš soahpamušain. Julggaštusa ollašuhttima čuovvu ja ovddida ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđi vuollásažžan doaibmi eamiálbmotraporterejeaddji. Raporterejeaddji addá almmolaš ávžžuhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami várás sihke čielggada eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvama guđege stáhta viidodagas. Julggaštusa ollašuhttin čuvvojuvvo maiddái eamiálbmogiid bissovaš foruma jahkásaš čoahkkimiin.

Julggáštusa dehalaš artiklat gusket eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrii, stáhtaid vástu eamiálbmotkultuvrra sihkkarastimis, eamiálbmogiid vuoigatvuođa luondduriggodagaide sihke julggáštus gieldá juohkelágan eamiálbmogiid suddadahttinfiggamušat.

Eamiálbmotjulggaštus lea váldojuvvon muhtun riikkaid lahkaásaheapmai, muhto eanáš stáhtat leat doallan julggáštusa dušše morálaččat geatnegahttin. ON:id eamiálbmotraporterejeaddji professor James Anaya lea árvalan raprortas ON:id oktasaščoahkkimii eamiálbmotjulggáštusa ollašuhttima ja mearkašumi. ON:id oktasaščoahkkima mearrádusain leat lágalaš geatnegasvuođat. Anaya mielde julggáštus buktá ovdan globála ovttamielalašvuođa eamiálbmotvuoigatvuođaid sisdoalus ja geatnegasvuođa ovddidit olmmošvuoigatvuođaid ON:id soahpamušaid mielde. Muhtun julggáštusa oasit dego vealameahttunvuohta, kultuvrra guoskameahttunvuohta, opmodat ja iešmearridanvuoigatvuohta leat boahtimin oassin riikkaidgaskasaš dábálaš vuoigatvuođa norpma. Julggáštus maiddái vuođđuduvvá máŋggaid stáhtaid ratifiseren olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaide, mat geatnegahttet stáhtaid lágalaččat.

Julggáštusa láidehusas namalassii celkojuvvo, ahte eamiálbmogat leat vásihan historjjá áigge eahpevuoiggalašvuođa, mii lea eastán sin sihkkarastimis ja ovddideamis iežas kultuvrra ja fuonidan sin vuoigatvuođaid. Anaya maiddái deattuha, ahte eamiálbmotjulggáštus čohkke daid olmmošvuoigatvuođaid, mat eamiálbmogiin livčče galgan leat oassin olmmošsoga. Eamiálbmotjulggáštusa ulbmilin lea vuiget dáid historjjálaš dohkkemeahttun diliid.

Riikaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid dulkojumis ja ollašuhttimis vástideaddji olmmošvuoigatvuohtaorgánat leat dávjá gidden fuopmášumi iežaset čovdosiin julggáštusa geatnegasvuođaide. Eamiálbmotjulggáštusa geatnegasvuođaide čujuhuvvo erenoamážit áššiin, mat gusket vealameahttunvuođa, kultuvrralaš guoskameahttunvuođa ja iešmearridanvuođa. Eamiálbmotjulggáštusas lea dehalaš normatiivalaš árvu dan alla legitimitehtadási dihtii, go mearkkašahtti eanetlohku ON:id oktasaščoahkkimis dohkkehii julggáštusa ja eamiálbmotsearvvuš doarju julggáštusa.

RIO +20-julggáštus

Rio the Janeiros jagi 2012 dollon suvdilis ovdáneami konferánsa dohkkehii loahppajulggáštusa ”The Future We Want ” . Čoahkkin lea jagi 1992 dollon suvdilis ovdáneami konferánssa čuovvunčoahkkin. Jagi 1992 čoahkkin lei hui mearkkašahtti, daningo dalle dohkkehuvvui ee. biodiversitehtasoahpamuš, dálkkádatsuodjalansoahpamuš sihke suvdilis ovdáneami ulbmilat (Agenda 21). Suomas suvdilis ovdáneapmi lea ovddiduvvon ee. álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiijain ja servodatčátnašumiin .

Rio +20 čoahkkima loahppaáššegirji gieđahallá erenoamážit ruoná ekonomiija, geafivuođa geahpedeami ja suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat ovdanbuktojuvvon julggáštusas. Rio julggáštus deattuha, ahte suvdilis ovdáneami ollašuhttin eaktuđa eamiálbmogiid aktiiva ja váikkuheaddji oassálastima suvdilis ovdáneami ovddideapmin juohke dásis. Rio julggáštus maiddái dovddasta ON:id eamiálbmotjulggáštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggáštusa galgá vuhtiiváldit suvdilis ovdáneami strategiijaid ollašuhttimis. Rio julggáštus eaktuda stáhtaid doarjut eamiálbmogiid identitehta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja dábiid. Julggáštus deattuha dárbbu doarjut eamiálbmogiid suvdilis ovdáneami mieldásaš ealáhusaid.

Unesco kultuvrralaš máŋggahámátvuođa guoski oppamáilmmálaš julggáštus

Unesco oktasaščoahkkima dohkkehan julggáštus lea hábmen vuođu ávnnahis kulturárbbi ja kulturalbmonemiid suodjalansoahpamušaide. Julggástusa artiklas 4 celkojuvvo, ahte kultuvrralaš maŋggahámátvuođa bealušteapmi lea etihkalaččat vealtameahttun ja earutkeahtes oassi olmmošárvvu gudnejahttimis. Dasa gullá čatnaseapmi olmmošvuoigatvuođaide ja vuođđofriijavuođaide, erenoamážit unnitloguide ja eamiálbmogiidda gulavaš olbmuid vuoigatvuođaide. Julggáštusa ollašuhttinplána čuoggás 14 Unesco lahttoriikkat čatnasit álggahit doaimmaid erenoamážit eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu gudnejahttima ja seailluheami várás, dan árvvu dovddasteami várás eandalitge birassuodjaleamis ja luondduriggodagaid hálddašeamis, sihke otnáža diehtaga ja báikkálaš dieđu ávkkástallamis dievasmahttimin nuppiid.

Ratifiserekeahtes ja válmmaštallama vuolde soahpamušat

ILO 169-soahpamuš

Riikaidgaskasaš bargoortnega eamiálbmogiid vuoigatvuođain lea dohkkehuvvon jagi 1989 . Soahpamuša leat ratifiseren davviriikkain Norga ja Dánmárku. Soahpamuša ratifiseren leamašan Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin guhká. Soahpamuša ratifiseren váldui vuosttas geardde ulbmilin oaiveministtar Jyrki Katainena ráđđehusprográmmii. Soahpamuša guovddáš artiklat 14 ja 15 gieđahallet eamiálbmogiid vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduriggodagaide.

Suomas vuoigatvuođaministeriija lea čielggadan jagi 2012 soahpamuša ratifisereneastagiid eretváldima sáddemiin áššis cealkkabivdaga ministeriijai ja sámediggái. Sámediggi celkii cealkámušas ahte Suomas leat buorit vejolašvuođat ratifiseret soahpamuša ja hoahpuhii ratifiserenproseassa álggaheami. Sámediggi maiddái celkii, ahte eana- ja čáhcevuoigatvuođat gusket eana- ja čáhceviidodagaid, mat leat sámiid ruovttuguovllu ja stáhta hálddus. Soahpamuša ratifiseren lea sámedikki válgabaji váldoulbmil. Soahpamuša ratifiseren ii leat goit velá ovdánan.

Nagoya beavdegirji

Nagoya beavdegirji genaváriid oažžumis ja ávkkiid vuoiggalaš juohkimis dohkkehuvvui jagi 2010 biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis. Beavdegirji dievasmahttá biodiversitehtasoahpamuša artikla 17, mii gieđahallá maiddái genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima sihke artikla 8(J), mii gieđahallá báikkálašservošiid, main lea eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinhámi luonddu máŋgggahámátvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu. Suopma vuolláičálii beavdegirjji jagi 2011 ja válmmaštallá aiddo beavdegirjji ratifiserema. Ratifiserema válmmaštalli bargojoavkku ulbmilin lea oažžut evttohusa gárvvisin jagi 2014 gaskamuttus.

Nagoya beavdegirji lea dehalaš eamiálbmogiidda. Beavdegirjji láidehusas stáhtat vuhtiiváldet ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggáštusa. Beavdegirjji artiklat 5, 6 7, 11 ja 12 gieđahallet erenoamážit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Beavdegirjji mielde eamiálbmogiid hálddus leahkki genaváriide gulavaš árbevirolaš dieđu sáhttá atnit dušše eamiálbmogiid ovddalgihtii miehtamiin dahje dohkkehemiin ja das ožžon ávkiid galgá juohkit vuoiggalaččat.

Davviriikkalaš sámesoahpamuš

Riikaidgaskasaš áššedovdibargojoavku guđii evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan jagi 2005. Stáhtasoahpamušráđđádallamat Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaiguin soahpamuša vátnama ja doahkkeheami várás álggahuvvui jagi 2011. Daid lea dárkkuhus loahpahit jagi 2015 loahpa rádjai. Áššedovdibargojoavkku evttohan soahpamushápmosa ulbmilin lea harmoniseret sámiid guoski láhkaásaheami, hábmet vejolašvuođaid sámegiela, kultuvrra ja sámeealáhusaid ovdáneapmai nu, ahte stáhta ráját estet sámiid ovttasbarggu nu unnán go vejolaš. Soahpamušhámus čohkke guovddáš geatnegasvuođaid eará rikkaidgaskasas soahpamušain ja julggáštusain dego ILO 169-soahpamusaš ja eamiálbmotjulggášusas.

Suoma sámedikkis leat golbma ovddasdeaddji stáhtáráđi namahan ráđđádallansáttagottis. Sámedikki ovddasteadjiin lea hállanvuoigatvuohta soahpamušráđđádallamiin sihke vuoigatvuohta guođđit iežas oainnu beavdegirjái. Sámedikki ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgáná Sámiid parlamentaralaáš ráđđi lea soahpan, ahte sámit ráđđádallet oktan álbmogin ráđđádallamiin ja ahte sámiid oktasaš oainnut sohppojuvvojit SPR:as.

WIPO instrumeanta árbevirolaš dieđu, álbmotárbbi ja genaváriid suodjaleapmin

WIPO dahjege máilmmi intellektuála opmodaga organisašuvdna(engl. World Intellectual Property Organisation) lea Ovttastuvvan nášuvnnaid sierraorganisašuvdna. Suoma stáhta lea WIPO lahttu. WIPO váldobargun lea ovddidit dakkáraš doaibmabijuid ovddideami, maid mearri álkidahttá intellektuála opmodaga beaktilis suodjaleami juohke bealde máilmmis ja dahkat sullalažžan álbmotlaš láhkaásaheami dán suorggis; roahkasmahttit riikkaidgaskasaš intellektuála opmodaga suodjaleami ovddideami darkuheaddji soahpamušaid dahkama ja fuolahit intellektuála opmodaga riikkaidgaskasaš suodjaleami álkidahttima sihke dárbbu mielde registrerema dán suorggis sihke registrerema guoski dieđuid almmustahttima.

SPR lea dárkojeaddjin WIPO Intergovernmental Committee on Intellectual Property and Genetic Resources, Traditional knowledge and folklore (IGC) - komiteas dahjege stáhtaid gaskasaš komiteas intellektuála opmodagas, genaváriin, árbevirolaš dieđus ja álbmotárbbis. Komitea bargun lea válmmaštallat soahpamušteavstta riikkaidgaskasaš instrumeantta dahje instrumeanttaid oažžuma várás genaváriid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbbi suodjaleapmin. Lágalaš instrumeantta válmmaštallan lea bistán guhká. Ulbmilin lea oažžut evttohus lágalaš instrumeantta/instrumeanttaid hábmema várás komitea doaibmabaji 2014/2015 áigge.

Dán siiddu oanehis čujuhus lea www.samediggi.fi/kvsopimukset